Tulevaisuuden avaimet ovat jokaisella omissa käsissä

 


Futuristi Elina Hiltunen kehottaa jokaista organisaatiota varautumaan tulevaisuuteen. “Varautuminen on sekä selviytymistä että uusien mahdollisuuksien avaamista.”

Tulevaisuuden avaimet ovat jokaisella omissa käsissä

 

Organisaatiot voivat varautua tuleviin muutoksiin käyttämällä futurologien työkaluja. Varautuminen tuo toimintavarmuutta ja saattaa avata uusia, yllättäviäkin kaupan mahdollisuuksia.

 “Pienet ja keskisuuret toimijat ovat tulevaisuuden tekijöinä merkityksellisiä siinä kuin suuret ja valtiolliset liikkeetkin“. Näillä sanoilla Salossa 8.6.2022 luennoinut futuristi Elina Hiltunen kehotti jokaista asennoitumaan kunnianhimoisesti omiin vaikuttamis- ja varautumismahdollisuuksiin.

“Ei tarvita pelkästään suuria tekoja, tarvitaan hyviä ideoita, oivaltavaa suhtautumista tulevaisuuteen ja uskoa omaan tekemiseen. Monet isot muutokset ovat syntyneet suuresta joukosta pieniä muutoksia”, Hiltunen kertoi.

Toki aina voi tapahtua odottamattomia ja äkillisiä muutoksia. Näistä jokaisella on kokemuksia aivan viime vuosilta ja kuukausilta.

“Isot, yllättäen vastaan tulevat muutokset kuuluvat tulevaisuuden luonteeseen. Niihinkin voi kuitenkin varautua”, Hiltunen neuvoo.

Organisaation työkaluja tulevaisuuteen varautumiseen

Futuristi on asiantuntija, joka tunnistaa nykyhetken signaaleja, tekee niistä päätelmiä ja voi työn tuloksena ehdottaa toimenpiteitä. Samoja työkaluja voi jokainen soveltaa itse omaan organisaatioonsa. Keskeistä työtavassa on skenaarioiden hahmottelu ja strategioiden testaaminen.

Skenaariot ovat tilanteita, joihin organisaatio saattaa päätyä lähitulevaisuudessa tai keskipitkällä aikavälillä. Skenaarioita hahmotellaan muutamia erilaisia, jonka jälkeen testataan erilaisia toimintamalleja kussakin skenaariossa. Näin saadaan ymmärrystä vaihtoehtoisista strategioista. Sellaisista, mitkä todennäköisimmin toimivat toivotulla tavalla pitkällä aikavälillä ja jotka huomioivat tulevat, vielä tuntemattomat muutokset.

“Kun on varautunut muutokseen, äkillisen tai yllättävän tilanteen sattuessa on helpompi jatkaa toimintakykyisenä, vaikka varautuminen ei olisikaan aivan täsmällistä juuri tähän tilanteeseen”, Hiltunen neuvoo. “Futuristin tehtävä ei ole ennustaa vaan auttaa yrityksiä luomaan kestäviä toimintatapoja ja löytämään uusia kaupan mahdollisuuksia.”

Trendeistä ja megatrendeistä uusia kaupan mahdollisuuksia

Hiltusen mukaan megatrendit ovat isoja, pitkäaikaisia muutoksia, esimerkiksi kaupungistuminen ja ikääntyminen. Trendit ovat rajatulla alueella tapahtuvia, pitkäkestoisia muutoksia. Niistä esimerkkejä ovat vesiviljely, monipaikka-asumisen kasvava suosio tai lemmikkieläinten korostunut arvostus.

“Trendejä tutkimalla ja yhdistämällä yritys voi innovoida uudenlaisia tuotteita tai löytää uusia markkina-alueita olemassa oleville tuotteille”, Hiltunen kertoo. Trendien lisäksi niin kutsutut heikot signaalit ovat avainasemassa luotaessa aiemmin mainittuja tulevaisuusskenaarioita.

Tulevaisuuden hahmottamiseen tarvitaan faktoja ja mielikuvitusta

Termillä heikko signaali kutsutaan ideoita tai asioita, jotka ovat ihmisille uusia ja outoja. Hyvänä esimerkkinä toimivat ensimmäiset kuluttajakäyttöön tarkoitetut matkapuhelimet.

“En olisi ikinä uskonut, että matkapuhelinta voisi käyttää johonkin hyödylliseen”, tunnustaa Hiltunen itsekin.

“Pieleen meni, kuten tiedämme. 90-luvun alun maailmassa tuntui kuitenkin siltä, että silloin meille tutuksi tulleet isokokoiset ja toimintamahdollisuuksiltaan rajatut laitteet olivat ja olisivat tulevaisuudessakin tarpeettomia”.

Mitkä ovat tämän päivän heikkoja signaaleja?

“Puettava teknologia, ihmisen kaltainen robotti, kiertotalouden uudet toimintamallit”, Hiltunen luettelee. Nämä uudet asiat tuntuvat vielä monista epävarmoilta ja ihmeellisiltä, mutta voivat pian olla arkipäivää kuten matkapuhelimet.

Organisaatio voi hyödyntää heikkoja signaaleja tulevaisuustyössään keräämällä näitä nippuihin, tuottamalla niistä trendejä, viemällä niitä omiin skenaarioihin ja soveltamalla organisaation strategioita muutoksiin.

“Tulevan arviointiin tarvitaan luovaa ajattelua ja faktaa nykypäivästä”, Hiltunen summaa.

Datan keräämisellä on arvoa

Organisaatiotasolla esimerkiksi heikkojen signaalien keräämisen voi joukkoistaa tai ulkoistaa. Työporukat voivat listata omia havaintojaan ja konsultteja tai vaikkapa harjoittelijoita voi pyytää seuraamaan yrityksen tuotteen loppukäyttäjää hänen arjessaan. Tuomalla erilaisia näkökulmia yhteen saadaan isompi peitto arvoja, joita voidaan hyödyntää työskentelyssä.

Numeerista dataa isoista kokonaisuuksista voidaan hankkia esimerkiksi Tilastokeskukselta tai Maailman terveysjärjestö WHO:lta.

“Asiakkaan tulevia tarpeita muutaman vuoden kuluttua voidaan arvioida nyt, kunhan tunnemme nykyisen kentän, yhdistämme tiedon lähteitä ja käytämme avointa mieltä luovalla tavalla”, Hiltunen kertoo.

 

Elina Hiltusen verkkosivut   https://www.elinahiltunen.com

Tilastokeskus   https://www.stat.fi/

Maailman terveysjärjestö WHO  https://www.who.int/