Ruokaketjun kehittäminen avaa uraa kasviproteiinille Salossa
Salon alueella tehdään paljon töitä ruokaketjun kehittämisen eteen. Toiminnan laajuudesta kertoo kolme hanketta sekä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuksen välinen yhteistyö. Odotettavat hyödyt ovat ilmeiset, sillä Salo on Suomen suurin maatalouspitäjä.
Ruokaketjun toimivuus on monen tekijän summa. Alkutuotanto, jakelu ja kulutusvalinnat ohjaavat sitä, millaista ruokaa syömme ja millainen vaikutus sillä on ympäristöömme. Yrityssalo on ollut mukana kartoittamassa toimintamalleja, joiden avulla innovatiivisten ruokaratkaisujen toteuttaminen on mahdollista.
“Olemme pyrkineet hahmottamaan älykkäiden ja ekologisten toimintamallien käyttöönottoa ruokaketjun kehittämisessä. VarsiFood-hankkeessa olemme edistäneet tätä tavoitetta tuomalla yhteen yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita”, kertoo hankekoordinaattori Hilkka Halla.
Kuluneena vuotena siinä on onnistuttu. VarsiFood -hankkeen tilaisuuksissa ja TukeVa-projektin yrityshaastatteluissa on selvinnyt, mitä alan yritykset liiketoimintansa tueksi tarvitsevat. Yhteisistä projekteista yrityksille on löytynyt kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Yhtenä onnistumisena ruokaketjun kehittämisestä Halla nostaa esille Flavoria Innovation Festival -tapahtuman.
“Mukana oli yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita eri aloilta. Yhdessä yritysten omien vastuuhenkilöiden kanssa opiskelijat rakensivat ratkaisumalleja jalostavien yritysten omiin konkreettisiin haasteisiin.”
Toinen konkreettinen esimerkki hankkeiden välisestä yhteistyöstä ja oppilaitosyhteistyöstä on Tukeva-hankkeen ja MTK-Varsinais-Suomen koordinoima ja Turun kauppakorkeakoulun opiskelijaryhmän laatima pienten ruokayritysten logistiikkalaskuri.
“Laskuri auttaa konkreettisesti yrityksiä siinä, kun päätetään, miten tuotteet kannattaa kuljettaa ja millaisia asiakkuuksia kannattaa hakea riittävien toimituserien tekemiseksi”, Halla lisää.
Konkreettista tulosta vertaistuesta
Yritysten yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi Yrityssalo on hyödyntänyt maaseuturahoituksen yritysryhmille suunnattuja mahdollisuuksia. Samalla myös yritykset ovat voineet ostaa tarvitsemaansa asiantuntijapalvelua omien haasteidensa ratkaisemisessa.
Yhdessä koriin -ryhmän yritykset ovat kokeneet suurimmaksi hyödykseen omien toimintamallien tehostumisen ja yrittäjäkollegoiden tuen.
“Se on näkynyt yrityksissä keskimäärin kahdenkymmenen prosentin myynnin kasvuna ja yli kymmenen prosentin kasvuna työpaikoissa. Lisänä on useita muita kehitysprojekteja liittyen omistusrakenteeseen, tuotekehitykseen ja prosesseihin. Yhdessä koriin -hankkeen aikana yritykset myös investoivat uusiin laitteisiin yhteensä noin 300 000 euroa”, Halla kertoo.
Herneestä hyödyllinen kasviproteiini Salolle
Hanketyö on kasvattanut tietoisuutta eritoten kasviproteiineista ja niiden mahdollisuuksista osana ruokaketjua. Kehityksen kärjessä on kuivattu herne, jota Suomessa tuotetaan niin ikään eniten Salossa.
“Tavoitteenamme on ollut lisätä herneen osuutta ihmisten ravintolähteenä, ei vain rehuna. Kotimaista kasviproteiniia tarvitaan, sillä se voi olla ratkaisevassa asemassa ympäristöystävällisen ruokaketjun syntymisessä”, Halla sanoo.
Kasviproteiinin vaikutus näkyy Hallan mukaan vahvana teemana maakuntastrategioissa, joten sitä koskevalle kehitystyölle on tarjolla hanketukea. Hän muistuttaa, että Salon alue on myös Suomen suurimpia maatalouspitäjiä. Kasviproteiinin tuotannon mahdollisuudet ovat sen mukaiset.
“Jos ruokaketjun jalostusarvo täällä kasvaa, olisi sillä merkittäviä vaikutuksia verokertymään ja työpaikkoihin. Vielä emme ole nähneet ilmiön koko merkitystä, mutta olemme jo nähneet kehitystä muutaman yrityksen toiminnassa”, hän huomauttaa.
