Akkuprofessuurin huippuseminaari sähköisti tutkimus- ja yritysyhteistyötä Salo IoT Campuksella

 

Akkuprofessuurin huippuseminaari toi yrittäjät ja tutkijat yhteen Salo IoT Campukselle tiistaina 28.9.

Akkuprofessuurin huippuseminaari sähköisti tutkimus- ja yritysyhteistyötä Salo IoT Campuksella


Puhe akuista ja sähköisistä energiaratkaisuista houkutteli salolaisia teollisuuden yrityksiä ja akkualan asiantuntijoita Salo IoT Campukselle tiistaina 28.9. Yrityssalon, Salo IoT Campuksen, Turun Kauppakamarin Salon osaston ja Turun yliopiston toteuttama Akkuprofessuurin huippuseminaari avasi monialaisesti eri yhteistyömahdollisuuksia, joilla vahvistaa Lounais-Suomen akkuekosysteemia.

Alueellinen elinvoimaisuus, yritys- ja korkeakouluyhteistyö, kestävä ja ympäristöystävällinen teollisuus, kansainvälinen kilpailukyky. Nämä avainsanat olivat niin esiintyjien kuin osallistujien huulilla Akkuprofessuurin huippuseminaarissa tiistaina 28.9. Päivä käynnistyi Salo IoT Campuksen aulan minimessuilla ja jatkui isossa auditoriossa, jossa puhujavieraat valottivat sähköistymisen mahdollisuuksia eri näkökulmista. Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020–2022 -hankkeen eli eFlow Hubin projektipäällikkö Johanna Valion mukaan seminaari vastasi hankkeen tavoitteita.

“Tilaisuus kokosi yhteen sähköisten energiaratkaisujen isoja ja pieniä toimijoita. Halusimme esitellä akkuprofessuuriyhteistyötä, mutta tuoda samalla laajemmin esille koulutusmahdollisuuksia sekä yksityiskohtaisemmin yritys-yliopistoyhteistyön case-esimerkkejä”, Valio kertoo.

Seminaarin avanneet Lounea Oy:n Veli-Matti Viitanen ja Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi korostivat niin ikään monipuolista yhteistyötä puheenvuoroissaan. Heidän alustuksissaan sähköiset energiaratkaisut sitoivat julkiset ja yksityiset intressit yhteen. ”Salossa sähköistyminen tarjoaa alustan innovaatioiden kehittämiselle ja tukee samalla alueellista elinvoimaisuutta”, Mannervesi tiivisti.

 

       

Yrityssalon projektipäällikkö Johanna Valio (vasen kuva)  iloitsi, kun huippuseminaarissa lähes sata osallistujaa kohtasi kasvotusten pitkän koronatauon jälkeen.  

Oikeassa kuvassa Yrityssalon erityisasiantuntija Jouko Urmas, Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo, Lounea Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen, Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi ja Salo IoT Campuksen vt. toimitusjohtaja Kirsi Borg.

Akkuprofessuuri vauhdittamassa kehitystä

Tutkimus on olennainen osa eFlow Hub-hanketta. Sen yhtenä keihäänkärkenä on Turun yliopiston uusiutuvan energian varastoinnin liittyvä akkuprofessuuri. Professori Pekka Peljo linjasi, että Turussa tulee yhteen erilainen joukko erilaisia osaajia.

“Sähköisillä energiaratkaisuilla on lukuisia tutkimus- ja sovellusalueita, kuten liikenne, ledien tutkimus tai tekoälypohjainen materiaalitutkimus. Kestävien ja ympäristöystävällisten energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen edellyttää kuitenkin energian turvallista ja kustannustehokasta varastoimista. Akkututkimuksen saralla olemme tunnistaneet litiumakkujen uusiokäytön mahdollisuuksia. Virtausakkujen etuna on puolestaan energian varastoiminen ja tuotannon skaalaaminen tarpeen mukaan”, Peljo sanoo.

Akkututkimuksen kriittisiä alueita ovat akkujen energiatiheyden hinta ja sopivien materiaalien löytäminen akkujen valmistukseen. Peljo kertoo, että akkuprofessuurin tutkijat selvittävät parhaillaan korvaavia materiaaleja nyt virtausakuissa käytettävälle vanadiinille, jota saa vain Kiinasta ja muutamassa muussa maassa. Tämän ja muun tutkimustyön kehittäminen on osa professuurin koulutusohjelmaa, jonka ensi kevään opetussuunnitelmaa parhaillaan kaavaillaan. Peljo kannustaakin salolaisia toimijoita esittämään ehdotuksia kehittämisen tueksi.

Vuoropuhelua tutkijoiden ja yritysten välillä

Ja tutkimustietoahan on tarjolla. Sitä salolaiset yritykset voivat saada Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta ja tutkijoilta. Yhteistyötä Salon yritysten ja Turun yliopiston välillä koordinoi UTU Business Collaboration Salon kehityspäällikkö Paavo Kosonen ja Turun ammattikorkeakoulun puolella Teknologiateollisuuden osaamisalueen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Mika Lohtander.

“Linkitämme toisiinsa koulutuksen, tutkimuksen ja työelämäpalvelut. Olemme myös yhteydessä yliopistoon. Tutkimusyhteistyö voi näkyä vaikka niin, että akkujen tutkimuksessa ja tutkimustiedon soveltamisessa yliopistossa suunnitellaan kaavoja ja algoritmeja, joita me AMK:ssa sitten testaamme. Salossa yritykset voivat sitten soveltaa tietoa vaikka akkujen jäähdytyksessä”, Lohtander selittää.

Uusin tutkimustieto tuo vireyttä myös työelämään. Åbo Akademin projektitutkija Mikko Helle korosti puheenvuorossaan jatkuvaa oppimista. “Kannustamme työntekijöitä tiedon hankkimiseen, emme suoritusten lisäämiseen. Olemme tutkineet vaikkapa akkujen koko elinkaarta, jossa työelämässä jo pitkään olevat ovat  voineet auttaa”, Helle toteaa.

Joissain tapauksissa yhteistyö tutkijoiden ja yritysten välillä on niin saumatonta, että se on jo osa liiketoimintaa. Aurinkoenergian moniosaaja Solar Finland Oy:n yliopistoyhteistyö on lähtenyt opinnäytetöiden toteuttamisesta. Sen myötä yritys on voinut kehittää toimintaansa ja opiskelijat ovat voineet jäädä yritykselle töihin.

“Järjestely on hyödyttänyt kaikkia”, sanoo toimitusjohtaja Anu Areva. “Yliopistoyhteistyö on mahdollistanut pääsyn moniin hankkeisiin ja synnyttänyt verkostoja, jotka ovat lisänneet kansainvälistä näkyvyyttämme. Paitsi että yhteistyön avulla yritys voi kehittää teknologiaansa tutkimustiedon avulla, saa se samalla kaupallisia hyötyjä sekä näkyvyyttä ja mainetta”, Areva täsmentää.

Tavoitteena akkuekosysteemi, joka herättää kansainvälistä huomiota

eFlow Hub-hankkeen tavoitteena on vahvistaa akkuihin ja sähköiseen liikkumiseen liittyvää osaamisen ja yritystoiminnan brändiä. Yrityssalon erityisasiantuntija Jouko Urmas linjasi tilaisuuden päätteeksi, että edellytykset sille ovat erinomaiset.

“Olemme hankkeen aikana hämmästelleet akkuosaamisen tasoa, jota Salon seudun yrityksillä ja alan tutkijoilla on. Seuraavan vuoden aikana tavoitteena on brändätä toimintaa yhä näkyvämmäksi. Tavoitteena on kehittää Lounais-Suomeen akkuekosysteemi, joka herättäisi myös kansainvälistä huomiota”, Urmas kertoi.

Siinä paikalliset yrityksetkin voivat auttaa. “Mukaan lähteminen ei paljon vaadi. Riittää, että yritykset kertovat omasta osaamisestaan. Jo sen avulla voimme kehittää toimintaa”, Urmas ehdottaa.

 

Valmet Automotiven EV Systems -liiketoimintalinjan johtaja Jyrki Nurmi pitää tärkeänä, että akku-alan pienetkin yritykset tietävät mitä alalla tapahtuu, sillä sitä kautta akkutoimintaa voidaan kehittää

 

Ympäristöystävällisille energiaratkaisuille on tarvetta erityisesti liikenteen murroksessa. Valmet Automotive on profiloitunut sähköisen liikenteen ratkaisujen ja palvelujen sopimusvalmistajana ja järjestelmätoimittajana. Tässä roolissa akkujärjestelmät nousevat esille.

Yrityksen EV Systems -liiketoimintalinjan johtaja Jyrki Nurmi huomautti Akkuprofessuurin huippuseminaarin puheenvuorossaan liikenteen markkinoiden kehittyneen viime vuosina nopeasti. Hän muistutti, että Euroopassa lähes kaikki valmistajat ovat siirtymässä pois polttomoottoriautoista kohti sähköisen liikenteen mahdollisuuksia.

“Sähköistyminen edellyttää ajantasaista ymmärrystä akkujärjestelmistä. Se taas lisää tarvetta tutkimuksen ja yrittäjien välille. eFlowhubin tapaiset klusterit ovat linkkinä kansallisen tekemisen ja tavoitteiden sekä paikallisten yritysten välillä. Valmet Automotive on vahva toimija koko kansallisessa akkukentässä ja on mukana monissa keskusteluissa kansallisella tasolla. Näemme kuitenkin tärkeänä, että alueen pienemmätkin yritykset tietävät missä kansallinen kenttä liikkuu ja pystyvät näin paremmin kehittämään toimintaansa yhteiseen suuntaan”, Nurmi luonnehtii.

Esimerkkinä korkeakouluyhteistyöstä Nurmi esitti eRallycross-auton, joka on toiminut paitsi opiskelijoiden oppimisympäristönä myös tutkimusalustana tutkimushankkeille.

“Sen avulla ammattikorkeakoulussa on kehitetty esimerkiksi laskentamalleja erilaisiin akkukehityksessä tarvittaviin simulaatioihin, ja muun muassa näitä voimme hyödyntää jatkossa. Ammattikorkeakoululla on myös akkukennotason testauskyvykkyyttä, jota olemme käyttäneet. Myös Koneteknologiakeskuksen laserhitsauslaitteet ja osaaminen ovat hyvällä tasolla ja teemme yhteistyötä henkilöstön kehittämisessä tällä saralla”, Nurmi lisää.

Salolla on Valmet Automotiven strategiassa keskeinen rooli, sillä Salon toiminnot ovat osallisina yrityksen akkujärjestelmien arvoketjun jokaisessa vaiheessa – suunnittelussa, valmistuksessa, testauksessa ja asiakasyhteyksissä.

“Salon 48 voltin akkujen tuotantolinjamme ja tänä vuonna avattu Uudenkaupungin korkeajänniteakkujen tuotantolinja vastaavat autoteollisuuden murrokseen. Mutta sähköistymiskehityksen vielä vähemmän hyödynnetty osa-alue on off-highway- eli työkoneiden maailma. Sen sähköistämisellä tulemme tukemaan jo nyt vahvoja markkinoitamme. Tämänkin osa-alueen kehittämisessä haluamme tehdä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja hyödyntää alan uusinta tutkimustietoa”, Nurmi sanoo.

 

Katso tallenne Akkuprofessuurin huiippuseminaarista

Tutustu eFlowHub – akkuekosysteemiin (https://eflowhub.fi/) ja tilaa eFlowHubin uutiskirje