Mitä NATO-jäsenyys voi tarjota yrityksille?
Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydet lisäävät suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Puolustusvälineiden ohella liittokuntaa kiinnostavat kaksikäyttötuotteet, tutkimusyhteistyö ja innovaatiokehitys. Niihin salolaisyrityksetkin voivat vastata, sanoo Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n Tapio Halkola.
Ukrainan sodan ja Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien myötä pohjoismainen toimintaympäristö muuttuu vauhdilla – eikä vähiten liiketoimintamahdollisuuksien osalta. Suomen NATO-jäsenyys lisää nimittäin luottamusta alueen vakautta kohtaan sekä parantaa Suomen maabrändiä.
Koska NATO-jäsenyys on laskenut Suomen maariskiä, kääntyvät ulkomaiset katseet suomalaiseen teollisuuteen. Sitä kannattaa yritystenkin hyödyntää, kokee Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n projektipäällikkö Tapio Halkola.
“NATOn kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut. Siellä suhtaudutaan nyt uteliaisuudella esimerkiksi ilmailualaa ja avaruusteollisuutta kohtaan, sillä näiltä aloilta voi löytyä sovelluksia puolustusteollisuuden tarpeisiin”, Halkola kertoo.
Sitä, millaisia kasvuodotuksia muutos voi tuoda suomalaisille yrityksille, on vaikea ennustaa. Ukrainan sota on kuitenkin saanut NATO-maat nostamaan puolustusbudjettejaan, mikä lisää kysyntää erilaisille tuotteille ja palveluille.
“Ukrainan tuen rooli ja odotukset maailmantilanteen muutoksista määrittelevät vielä kehityksen suuntaa. Mutta juuri nyt kysyntää löytyy puolustustarvikkeille ja suojavarusteille. Yritykset, jotka pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin, voivat odottaa kasvultaan jopa kaksinumeroisia prosentteja”, Halkola arvioi.
Salolaisetkin yritykset voivat vastata NATOn hankintavaatimuksiin, kokee Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n projektipäällikkö Tapio Halkola. Hyviä esimerkkejä ovat konepajat ja IT-yritykset.
Tarpeita useiden toimialojen palveluille
Hyvän kuvan NATOn tarpeista saa Business Finlandin yrityksille suunnatusta liiketoimintaoppaasta. Siinä linjataan, miten vuosina 2022–2030 NATOlla on tarvetta tuotteille ja palveluille lukuisilta eri aloilta. Ne ulottuvat aina ilmailualalta kyberturvallisuuteen ja tekoälyn ja viestinnän sovelluksista liikenne- ja logistiikkaratkaisuihin.
Se, mitkä näistä ovat Suomen osaamisen ja palveluntarjonnan kannalta keskeisiä, riippuu siitä, miten NATOa tarkastellaan. Halkola kehottaakin erottamaan toisistaan sen, mitä NATO kollektiivina tarvitsee ja mitä erilliset NATO-maat tarvitsevat.
“Isossa kuvassa NATO pyrkii olemaan kyvykäs niin maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa kuin kyberavaruudessa. Se edellyttää NATOlta ja jäsenmailta suorituskykyjen yhteentoimivuutta. Siksi johtamiseen ja tilannekuvaan liittyvät järjestelmät ovat avainasemassa. Digitalisaation rooli kasvaa, ja siinäkin suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista”, hän toteaa.
Lisäksi yritykset voivat löytää kaupan mahdollisuuksia kohdistamalla huomionsa liittokunnan jäsenvaltioiden kansallisiin tarpeisiin.
“NATO-maita sitoudutaan nyt varustautumaan enemmän, ja siinä suomalainen teollisuus voi olla mukana. NATO ja kansallisvaltiot ovat ikään kuin kaksi eri kanavaa, joista molempia yritysten kannattaa harkita”, Halkola selventää.
Hyviä näkymiä yrityksille kaksikäyttömaailmasta
Suomen NATO-jäsenyys on jo saanut monet yritykset liikkeelle. Monet organisaatiot ja virastot ovat viestineet vuoden aikana liiketoimintahyödyistä tapahtumissaan. Halkola kertoo, että myös Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry on kasvattanut tunnettuuttaan NATO-jäsenyyden myötä.
NATO-kuume ei yllätä, sillä vaikka organisaation tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden käyttötarkoitus liittyy lähtökohtaisesti kriisi- ja puolustustehtäviin, tehdään hankintoja myös siviilimarkkinoilta. Tällaisia niin sanottuja kaksikäyttöjärjestelmiä tarjoavia yrityksiä on myös Salossa.
“Kaksikäyttötuotteita ovat esimerkiksi siviilikäyttöön suunnitellut laitteet ja järjestelmät tai muut tuotteet, kuten moottorikelkat ja muut ajoneuvot. Myös ohjelmistot ovat haluttuja. Salolla on etuna, että alueelta löytyy konepajoja ja IT-yrityksiä hyvien yhteyksien päässä Helsingin ja Turun välissä. Niiden kannattaa ajatella nyt isosti.”
Eri kanavien kautta yritykset voivat tutustua siihen, mitä NATO edellyttää toimittajiltaan. Niistä Halkola nostaa esiin kaksi Naton virastoa, tietojärjestelmävirasto NCIA:n ja hankinta- ja logistiikkavirasto NSPA:n.
“Yritykset, jotka haluavat osallistua tarjouskilpailuihin, voivat rekisteröityä näiden virastojen hankintajärjestelmiin. Sitä kautta pääsee paremmin näkemään tietoja NATO:n ja osaltaan myös jäsenmaiden tarpeista ja vaatimuksista”, Halkola vinkkaa.
NATOn suurin jäsen, Yhdysvallat hankkii myös osan puolustuksen tarvitsemista tuotteistaan ulkomailta. Siksi eurooppalaisillakin yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan markkinoille.
“Amerikka on suuri ja kilpailtu markkina. Mutta monilla eurooppalaisilla yrityksillä on jo siellä tuotantoa. Suomalaisista kaksikäyttötoimittajista voi nostaa Nokian ja sen kommunikaatiojärjestelmät. Tässä mielessä pienemmät voivat toimia suurten arvoketjujen osatoimittajina”, Halkola lisää.
“Kaikki viisaus ei asu isoissa puolustusyrityksissä”
Suurten kauppojen lisäksi NATO voi tarjota yrityksille muutakin. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydet avaavat ovia yritys- ja tutkimusyhteistyöhön sekä innovaatio-ohjelmiin. Yksi sellainen on DIANA-kiihdytysohjelma (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic). Ohjelma saa tukea NATOn innovaatiorahastosta (NATO Innovation Fund), ja sen avulla tavoitellaan uusia, kaksikäyttöteknologioihin perustuvia innovaatioita ja ideoita.
“Haastekilpailujen kautta kaksikäyttömaailmasta etsitään uusia startup-yrityksiä, joille annetaan pieni rahoitus ideansa jalostamiseen sekä kiihdyttämön tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Ajatuksena on, että ideoita voisi skaalata sitten suuremmille markkinoille”, Halkola sanoo.
Hän painottaa, että pienetkin yrityksetkin voivat olla vahvoilla, jos idea vain on tarpeeksi hyvä. Suomessa esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy hallinnoi tällaista kiihdyttämötoimintaa. Testiympäristö on jaettu kahtia, Otaniemen kvanttimekaniikkaan ja Oulun 5G- ja 6G-sovelluksiin.
“Kaikki viisaus ei asu isoissa puolustusyrityksissä, vaan NATO hyödyntää myös pieniä yrityksiä. Ne voivat toimia isojen kumppaneina puolustusjärjestelmiin liittyvissä hankkeissa.”
Ohjeita yrityksille NATOn kilpailutuksissa
Ne salolaisyritykset, jotka ovat kiinnostuneita NATOn tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, voivat tutustua tarkkoihin vaatimuksiin NATOn liiketoimintaoppaasta. Insinööriupseeriliitto ry:n Insinööriupseeri-lehti (2023) tiivistää, mitä yrityksiltä edellytetään:
- Toimialaymmärrys puolustusmarkkinasta ja NATOn organisaatioiden toimintamallista
- Yrityksen omistuspohjan tulee olla NATO-maassa tai eräin edellytyksin ainakin kumppanimaissa
- Yrityksen tulee saada kansallisen viranomaisen (PV) antama kelpuutus (Declaration of Eligibility)
- Yrityksen tulee olla rekisteröitynyt (etenkin NSPA ja/tai NCIA)
- Turvaluokitellun tiedon osalta tulee olla kansallisen turvallisuusviranomaisen antamat tarvittavat todistukset (PSC = Personal Security Clearance, FSC = Facility Security Clearance).
- NIAG:n (Nato Industrial Advisory Group) toimintaan osallistuminen kanavoituu Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA:n kautta
NATO liiketoimintamahdollisuutena | Tervetuloa mukaan!
Aika: 5.6.2024 klo 8:30 – 10:30
Paikka: Kiikala Steel Works, Salon tehdas, Meriniitynkatu 23, Salo
Ilmoittaudu ennakkoon tästä
Tule yritysvierailulle Kiikala Steel Worksin Salon tehtaalle kuulemaan AQAP-sertifikaatiopolusta ja Suomen natojäsenyyden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista
Artikkeli julkaistu 05/2024
