Valmentajana työpajoissa toimii Nordic Marketingin Jan Badur. Puoliksi saksalaisena hän tuntee erinomaisesti Keski-Euroopan matkailumarkkinat.
Matkailualan työpajoissa kasvatetaan Salon kansainvälistä matkailua
Kansainvälistä kasvua tavoitteleville Salon matkailuyrittäjille käynnistyy uusi työpajasarja huhtikuun viimeisellä viikolla. Osallistumalla työpajoihin yritysten on mahdollista lähteä tavoittelemaan uusia asiakkaita Keski-Euroopasta. Työpajojen vetäjänä toimii Jan Badur, jolla on vankka kokemus saksankielisen Euroopan markkinasta sekä erinomaiset yhteydet matkanjärjestäjiin.
Miten matkailualan sesonkia voisi pidentää? Kuinka vastata matkailijoiden toiveisiin ja tarpeisiin? Mistä löytää ratkaisut kestävälle matkailulle?
Nämä kysymykset ovat nyt koronan jälkeen taas Salon matkailuyrittäjien huulilla. Niihin etsitään vastauksia Yrityssalon matkailun tuotteistamistyöpajasarjassa, joka järjestetään 26.–27.4.2023 Mathildedalissa. Työpajat on suunniteltu kansainvälisen matkailun näkökulmasta, kohdealueena erityisesti Saksa ja Keski-Eurooppa.
“DACH- ja Benelux-markkinat sopivat Salon matkailumarkkinoinnin kohderyhmiksi, sillä saksankielinen Keski-Eurooppa on se alue, josta jo nyt tulee eniten kansainvälisiä vapaa-ajan matkustajia niin Saloon kuin koko Suomeen. Saksa on myös lähellä, toisin kuin vaikka Kiina, mikä tukee kestävää ja ympärivuotista matkailua”, kertoo Yrityssalon Tiina Backman.
Backman toimii projektipäällikkönä Kohti kestävää ja kansainvälistä matkailua -projektissa. Tuotteistamistyöpajoissa hän kehittää kansainvälisiä matkailijoita houkuttelevia matkailupalveluja yhdessä yritysten kanssa. Ohjelmassa on muun muassa asiakastrendien ja kuluttajakäyttäytymisen läpikäyntiä.
“Tuunaamme olemassa olevia tuotteita ja palveluja sekä kehitämme kokonaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Tavoitteena on saada yrityksille myyntiin konkreettisia elämyksiä kansainvälisille matkailijoille”, Backman sanoo.
Tähän salolaisyrityksillä on Backmanin mukaan hyvät edellytykset, mutta haasteena on ollut ulkomaisten matkanjärjestäjien tavoittaminen. Työpajoissa avuksi tulee Nordic Marketingin matkailun moniosaaja Jan Badur.
“Aluksi listaamme yritysten ja alueen mahdollisuuksia. Määrittelemme tuotteita ja majoitusmuotoja sekä pohdimme, miten ne voisivat sopia saksalaisille matkailijoille. Usein työpajoissamme laaditaan näiden tietojen pohjalta myös tuotemanuaali, jota voidaan esitellä matkanjärjestäjille siinä toivossa, että ne ottaisivat Salon alueen myyntiin kohdemaissa. Samaa saatamme kokeilla Salossakin”, Badur määrittelee.
Tuntematon, eksoottinen, arktinen
Kilpailu saksalaisista matkanjärjestäjistä on kovaa. Badurin mukaan Saksassa alan toimijoita on 1 500. Niistä noin 500 myy Suomea. Kenttä on hyvin heterogeeninen, mutta sen myötä voi aueta myös markkinarako oikeille kohderyhmille.
“Saksalaisten motiiveja matkustamiselle ovat hiljaisuus, puhdas luonto ja etäisyys massaturismiin. Tässä Suomi on vahvoilla, sillä se näyttäytyy ulkomailla tuntemattomana, eksoottisena ja arktisena. Tätä saksalaiset hakevatkin, ja sitä esimerkiksi Teijon kansallispuisto ja sen vieressä oleva Mathildedal kaikkine elementteineen voi tarjota.”
Backman tunnistaa Salon alueella samoja ominaisuuksia. Erityisesti autenttinen, paikallinen elämä sekä lähiruoka vetoavat saksalaisiin.
Badurin mukaan ei kuitenkaan riitä, että tarjontaa löytyy. Se on vielä osattava myydä. Esteenä ovat usein kulttuurierot.
“Suomalaiset matkailijat osaavat kysyä palveluista, ihan perillä matkakohteessakin. Mutta saksalaiset ovat tottuneet siihen, että heille kerrotaan etukäteen, mihin he ovat menossa ja mitä he ovat tekemässä. Kun siis saksalaispariskunta tulee tutustumaan Suomen saaristoon, kannattaa siitä viestiä heille yksityiskohtaisesti, muuten kauppa saattaa mennä ohi”, Badur muistuttaa.
Saaristossa ja rannikolla on matkailupotentiaalia
Työpajojen järjestäjät ovat yhtä mieltä Etelä-Suomen vetovoimaisimmasta kohteesta. Saaristo ja rannikkoalueet houkuttelee yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita, myös Saloon. Elämysten tarjoamisessa korostuu tuotteistaminen ja viestintä.
“Salon seudun matkailukohteiden markkinoinnissa huomio on usein mantereen ja meren rajapinnassa, kuten Mathildedalin kylän tai Teijon ympäristössä ja niiden palveluissa”, Badur sanoo. “Samalla matkailijoille tulisi myös kertoa, miten sieltä pääsee muille saarille.
Backmaninkin mielestä saaristomiljöö ja sen mahdollisuudet kiertää saarelta toiselle tarjoavat mahdollisuuksia ulkomaisten houkuttelemiseksi. Tärkeä työkalu sen edistämisessä on tuotteistaminen, jota käsitellään työpajoissakin.
“Pitää pohtia uusia palveluja ja samalla kehittää olemassa olevia. Myös digitaalinen ostettavuus kulkee rinnalla koko ajan. Työpajoissa tulemme tarkastelemaan sitä, miten jakelukanavia määritellään ja kartoitetaan”, Backman sanoo.
“Asiakkaalle viestittävä selkeästi”
Saloa markkinoidaan nyt elämyskärki edellä. Yksittäisiltä yrittäjiltä se vaatii ymmärrystä trendeistä ja viestinnästä.
“Matkailumarkkinointia on ajateltava pitkäjänteisesti, varsinkin kun halutaan pidentää viipymää. Pitää olla ajoissa liikkeellä, vuoden skaalalla”, tietää Hotel & Café Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson. “Mutta muutos vie lisäksi aikaa. Jos sesonkia halutaan pidentää syksyyn, tulee se viestiä oikein, sillä saksalaiset ovat oppineet, että Suomessa sesonki loppuu kesään.”
“Asiakkaalle tulee viestiä selkeästi, ja mieluiten kohdekielellä. Saatavuus, löydettävyys ja ostettavuus pitää tulla ilmi yrityksen verkkosivuilla”, kertoo Jesse Marttila, Teijon luontokeskuksella toimivan luontomatkailuyritys Natura Vivan toimitusjohtaja.
Yrittäjät kokevat, että Salon matkailualalla on yhä kehitettävää. Marttila nostaa esille muun muassa julkiset kulkuyhteydet.
“Matkailijat pääsevät Teijon ruukkikylille ja kansallispuistoon autolla, mutta julkiset yhteydetkin on oltava kunnossa. Toimimme myös Nuuksiossa, siellä veimme asiakkaita kansallispuistoon ennen koronaa non-stop-bussilla. Vastaavaa voisi kokeilla Salossakin, sillä täällä julkiset yhteydet eivät vielä ulotu Teijon kansallispuiston pääreittien varrelle”, Marttila huomauttaa.
Yhteistyö hyödyttää kaikkia
Yrittäjien mukaan Salon alueella eri matkailukeskittymiä ei olla tarpeeksi hyvin myöskään markkinoitu kokonaisuutena. Ratkaisuksi ehdotetaan tiiviimpää yhteistyötä mm. ristiinmyynnin ja -markkinoinnin keinoin.
“Kaikkien ei kannata tarjota samanlaista tuoteportfoliota. Eiväthän kaikki hotellitkaan halua sisustaa huoneitaan poronsarvilla”, Marttila sanoo.
Gustafsson taas kokee, että Salo on monella tapaa erityinen kohde, mutta ulkomaisten silmissä se jää helposti Helsingin ja Lapin varjoon.
“Salon matkailua voisi markkinoida vaikka osana pääkaupunkiseutua. Yritykset voisivat myös tehdä lisää yhteistyötä. Ristiinmyynti ja -markkinointi hyödyttää kaikkia”, hän sanoo.
“Konkreettisesti ristiinmyynti voisi näkyä niin, että yritykset kertovat toistensa palveluista sekä tarjoavat niitä aktiivisesti asiakkailleen. Nuuksiossa eri palvelut koottiin Nuuksio Lakeland -hankkeen pohjalta yhteen. Nyt jatketaan yritysvetoisesti Nuuksion yhteisen sateenvarjon alla. Vastaava voisi toimia Salossakin. Se voisi avata matkailun hermoverkkoa laajemmin ja lisätä kustannustehokkuutta”, Marttila toteaa.
Kansainvälisen matkailun työpajat
Tervetuloa mukaan kansainvälisen kasvun työpajoihin tekemään tuotteistasi elämyksiä ja kokoamaan yhteisiä tuotteita alueellemme.
Tutustu tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Lisätiedot täällä.
Kartoita yrityksesi kansainvälistymisen nykytila vastaamalla Visit Finlandin ja Yrityssalon kyselyyn ja auta meitä kehittämään tulevaisuuden yrityksille suunnattuja palveluita.
Toimenpide liityy Kohti kestävää ja kansainvälistä matkailua -hankkeeseen, jossa tavoitteena on tukea matkailualan yritysten kestävää uudistumista sekä parantaa yritysten kilpailukykyä tilanteessa, jossa alan kilpailutilanne on erittäin kova ja talouden näkymät epävarmat. Kehittämällä vähähiilisiä, kestävän kehityksen tuotekokonaisuuksia ja palveluratkaisuja kohdennetusti tavoiteltaville asiakaskohderyhmille voidaan ulkomaisten matkailijoiden määriä kasvattaa merkittävästi.
