Lauri Salomaa on toimii neljännen polven yrittäjänä Salomaan Konepajalla.
Salomaan Konepaja ottaa tehot irti monimuotoisuudesta
Teräskomponenttien ja -rakenteiden tarjoaja ja sopimusvalmistaja Salomaan Konepaja Oy on Salon metallikentän näkyviä nimiä. Yritys on vahvasti kiinni ajassaan, mistä kertovat vastuullisuusprojektit ja kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen.
Salomaan Konepaja Oy kuuluu pitkän linjan salolaisiin metalliyrityksiin. Yrityksen juuret ulottuvat 1930-luvulle, jolloin se aloitti paikallisena sepänliikkeenä. Kehityksen myötä palveluvalikoima on laajentunut, ja nyt asiakaskuntaan kuuluvat globaalit konsernit ja suuret kotimaiset yritykset.
Yritys tunnetaan teräskomponenteista ja -rakenteista, joita tarvitaan esimerkiksi sähköjakeluverkkojen rakentamisessa. Valmistusohjelmaan kuuluvat myös sopimusvalmistustuotteet kuin sähköratatuotteiden teräsrakenteet ja aurinkopaneelikiinnikkeet.
Nykyinen toimitusjohtaja Lauri Salomaa luotsaa yritystä neljännessä polvessa. Hän on seurannut yrityksen toimintaa kesätöistä asti. Muutama vuosi sitten hän siirtyi toimitusjohtajaksi. Vaikka yrityksen matkalla paljon on muuttunut, ei kaikki kuitenkaan.
“Asiakassegmenttimme periytyy 60-luvulta. Valmistusmenetelmät ovat toiset, mutta osa asiakkaista ovat yhä samoja. Useat niistä ovat nykyisin osa globaaleja konserneja”, Salomaa kertoo.
Tärkeille asiakkaalleen Salomaan Konepaja tarjoaa sopimusvalmistusta, aina levytöistä ja hitsauksesta koneistukseen, pintakäsittelyyn ja kokoonpanoon. Räätälöity valmistus kattaa leijonanosan liikevaihdosta.
“Isot sopimusvalmistusta tarvitsevat asiakkaat ovat suurin ryhmämme. Omien tuotteiden osuus on noin kolmasosa”, Salomaa selventää.
Yrityksen omiin tuotteisiin kuuluvat aurinkopaneelien kiinnikkeet ja asennustelineet. Lauri Salomaa esittelee tontilta löytyvää uusinta mallia.
Tuotekehitystä kestävyys edellä
Halikon Riikin alueella toimiva metallipaja soveltaa näkyvästi kestävän kehityksen ratkaisuja. Yritys on esimerkiksi tutustunut hiilijalanjäljen laskemisen eri tapoihin ja selvittänyt keinoja päästöjen vähentämiseksi.
Tuloksena on saatu tietoa energiatehokkuuden lisäämiseksi, mikä on kasvattanut myös suurten asiakkaiden kiinnostusta. Hiilijalanjäljen mittaaminen onkin tärkeä osa yrityksen vastuullisuusprojekteja. Mutta näkyy vastuullisuus tuotteiden valinnassakin.
“Tällä hetkellä käynnissä on tuotekehitystä aurinkopaneelien parissa. Valmistamme niihin kiinnikkeitä ja asennustelineitä. Siten olemme osa kestävyyteen tähtäävän toimialan toimitusketjua”, hän kertoo.
Salomaan Konepaja työllistää paljon vieraskielisiä. Työstökeskuksen äärellä koneistaja Kumar Kiran ja tuotantojohtaja Eero Salomaa.
Apukäsiä tasaamaan kuormitushuippuja
Kun astuu Salomaan Konepajan tuotantotiloihin, voi työpisteillä tunnistaa laajan kirjon eri kansallisuuksia. Yritys työllistää yhteensä noin 40 henkilöä. Heistä vierasperäisiä työntekijöitä on neljäsosa.
“Meillä työskentelee hitsaajina ja koneistajina intialaisia, filippiiniläisiä ja ukrainalaisia. Kaikki ovat aloittaneet vuokrasuhteessa ja monet on sittemmin vakinaistettu”, kertoo yrityksen tuotantojohtaja, Eero Salomaa.
Salomaan Konepaja on jo pitkään myös tehnyt yhteistyötä Salon Seudun Koulutuskuntayhtymän kanssa tarjoten oppisopimuksia ja työharjoittelupaikkoja metallipuolen ja logistiikan opiskelijoille.
Keskeinen tuotannon lisäresurssi tänä keväänä on tullut Salon Seudun Työkeskus Oy:n eli Kolmituotteen kautta. Sieltä yritykselle on löytynyt kolme osatyökykyistä työntekijää, jotka on integroitu tuotannon aputehtäviin ja pakkaustöihin.
“Osatyökykyiset ovat osoittautuneet motivoituneiksi. Ja muut kiittelevät, kun heille jää enemmän aikaa vaativampiin töihin. Panostamme tuotannon automatisointiin, mutta manuaalisessa tehtävissä osatyökykyisistä on ollut apua”, Eero sanoo.
Tuotannossa osatyökyisten ja vieraskielisten työntekijöiden perehdytys on suunniteltu huolellisesti, ja he saavat tukea kokeneilta työntekijöiltä. Kulttuurierojakin on, mutta ei haasteeksi asti.
“Kannustamme vierasperäisiä opettelemaan suomea. Olemme kuitenkin pärjänneet hyvin, sillä venäläistaustaiset työntekijät voivat toimia esimerkiksi ukrainalaisten tulkkeina”, Lauri kertoo.
“Erona suomalaiseen kulttuuriin on se, että vieraskieliset eivät herkästi myönnä elleivät ymmärrä ohjeita. Silloin esimiehen tai perehdyttäjän pitää varmistaa, että ymmärsiväthän he, mitä tarkoitettiin”, Eero täydentää.
Tutustu yritykseen tarkemmin https://www.salomaankonepaja.fi/ ja https://sk-solar.fi/
Artikkeli julkaistu 07/2024
