Hiilijalanjälki haltuun Riikin alueen yritysten mallilla

 

Hiilijalanjäljen mittaaminen on tuonut merkittäviä hyötyjä Ellego Powertecille ja Salomaan Konepajalle, kokevat Lauri Salomaa ja Sari Hammar.

 

Hiilijalanjälki haltuun Riikin alueen yritysten mallilla

 

Ympäristövastuu ja energiatehokkuus korostuvat yritystoiminnassa vuosi vuodelta. Direktiivit velvoittavat pörssiyrityksiä raportoimaan hiilipäästöistään, mikä heijastuu vaatimuksina arvoketjun muihin osiin. Siihen Riikin alueen Ellego Powertec Oy ja Salomaan Konepaja ovat valmistautuneet.

Kaksi vuotta sitten Riikin teollisuusalueella toimivat Ellego Powertec ja Salomaan Konepaja ryhtyivät laskemaan hiilijalanjälkeään. Tähän he saivat tukea Yrityssalon aikaisemmasta hankkeesta sekä AO-Projektit Oy:n Hannu Salmiselta, josta kerroimme pari vuotta sitten artikkelissa.

Tarkoituksena oli tutustua hiilijalanjäljen laskemisen eri tapoihin ja selvittää keinoja päästöjen vähentämiseksi. Kokeilulta odotettiin taloudellisia säästöjä sekä parannuksia energiatehokkuuteen ja huoltovarmuuteen.

Tulokset ovat olleet molemmissa yrityksissä positiivisia. Ellego Powertec on investoinut maalämpöön sekä aurinko- ja tuulienergiaan ja on onnistunut säästämään yli puolet Scope 1- ja Scope 2 -hiilidioksidipäästöistään. Salomaan Konepaja on puolestaan hyödyntänyt paremmin uusiutuvaa energiaa ja oppinut lisää energiankulutuksesta.

“Alussa hiilijalanjäljen mittaaminen oli käsityötä. Listasimme tietoja jätemääristä, rahtikerroista ja energiankulutuksesta. Käytännössä se oli excelin täyttöä Hannun tuella”, muistelee Salomaan Konepajan Lauri Salomaa.

“Meillä oli sama lähtötilanne. Tiedon kerääminen oli manuaalista. Tarve ymmärrettiin, mutta prosessi ei ollut tuttu”, sanoo Ellego Powertecin Sari Hammar.

Mittaaminen kiinnostaa suuria asiakkaita

Sittemmin hiilijalanjäljen mittaaminen on yleistynyt, niin Ellego Powertecilla ja Salomaan konepajalla kuin yrityksissä muutenkin. Nyt sähkönjakeluyhtiöt ja kuljetusliikkeet tarjoavat dataa hiilijalanjäljestä, eikä sitä tarvitse enää kaivaa käsin.

Hiilijalanjäljen mittaaminen kiinnostaa uudella tavalla yritysten asiakkaitakin, Hammar ja Salomaa kokevat.

“Meillä on paljon kansainvälisiä asiakkaita, jotka arvostavat vastuullisuutta. Heiltä on tullut paljon kyselyjä hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kesällä 2023 oli useiden isojen asiakkaiden auditointeja, jossa meitä kiiteltiin edelläkävijyydestä hiilijalanjäljen mittaamisessa”, kertoo Hammar.

Salomaa näkee, että heidänkin asiakkaat ovat heränneet ilmiöön uudella tavalla.

”Suoria vaatimuksia hiilijalanjäljen mittaamiseen ei ole vielä ollut. Mutta kyselyitä on tullut runsaasti”, Salomaa sanoo.

 

Salomaa esittelee Hammarille Salomaan Konepajan tuotantotiloja Halikon Riikin teollisuusalueella Lairolantiellä.

Vaatimukset kasvavat

Syy tietoisuuden kasvuun on se, että yrityksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia liiketoiminnan kestävyydestä ja sen raportoinnista. Taustalla on Euroopan Komission uusi CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive). Tämän vastuullisuusraportoinnin tavoitteena on edistää läpinäkyvyyttä yritysten liiketoiminnassa.

Direktiivi on astunut tänä vuonna voimaan. Toistaiseksi se velvoittaa suuren profiilin pörssiyrityksiä, mutta jo parin vuoden päästä myös pörssilistattuja pk-yrityksiä. Tarkoituksena on saada yritykset raportoimaan hiilijalanjäljestään eri päästölähteiden kautta.

Ellego Powertecilla ja Salomaan Konepajalla on jo kokemusta hiilijalanjäljen mittaamisesta. Siksi päämiehet ovat nyt kiinnostuneita heistä.

“Suurimmat asiakkaamme ovat kiinnostuneita erityisesti meidän Scope 1- ja Scope 2 -tason päästöistä, joihin lasketaan ostetun energian epäsuorat päästöt ja omat suorat päästöt. Se on lopulta pieni osa kaikista päästöistä, mutta siitä voidaan lähteä liikkeelle”, kertoo Hammar.

Kohti yhdenmukaisempaa mittaamista

Haasteeksi hiilijalanjäljen mittaamisessa Hammar ja Salomaa tunnistavat sen, että sitä ei vieläkään tehdä yhdenmukaisten standardien mukaisesti.

”Tieto on hajallaan ja termistöä voi olla vaikea ymmärtää. Onneksi EU:n uuden direktiivin myötä mittaamisesta tulee kuitenkin yhdenmukaisempaa”, Hammar uskoo.

Hiilijalanjäljen mittaamisen yhteydessä on puhuttu paljon myös ”vihreistä väittämistä”. Niitäkin Euroopan Komissio pyrkii suitsimaan. Kestävyyden kriteereitä arvioidaan myös EcoVadis-mitaleilla. Ne toimivat tunnustuksina yrityksen saavutuksista suhteessa muihin EcoVadisin tietokannan arvioimiin yrityksiin.

“EcoVadiksen dokumentoinnin vaatimukset ovat haastavia. Viime vuonna laskimme eräälle tuoteelle hiilijalanjäljen. Jouduimme keräämään työtä varten paljon tuotekohtaista dataa ja huomasimme, että dataa on vielä puutteellisesti saatavilla. Mutta tässäkin pystyimme onneksi hyödyntämään aikaisempia laskelmia”, Hammar kertoo.

 

Tukea yritysten hiili- ja energiaviisauteen

Next Level – nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua –hanke tarjoaa yrityksille suunnatun, huhtikuussa alkavan hiilijalanjälkilaskennan työpajasarjan.

Lisätiedot ja ilmoittautumisen löydät täältä. Voit myös kasvattaa osaamistasi aiheeseen liittyvissä Energiawebinaareissa.

 

Julkaistu 04/2024