Tutkimusyhteistyötä Salon yritysten ja Turun yliopiston välillä

 


Paavo Kosonen toimii koordinaattorina UTU Business Collaboration Salo -hankkeessa. Hän kannustaa salolaisia yrityksiä tutustumaan Turun yliopiston tarjoamiin mahdollisuuksiin.

 

Tutkimusyhteistyötä Salon yritysten ja Turun yliopiston välillä

Salon kaupunki ja Turun yliopisto ovat käynnistäneet uuden UTU Business Collaboration Salo -yhteistyöhankkeen. Siinä autetaan tunnistamaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia yliopiston kanssa ja tarjotaan tutkimustietoa salolaisten yritysten hyödynnettäväksi. Hankkeen koordinaattori Paavo Kosonen näkee, että yhteistyö tarjoaa hyötyjä niin yrittäjille kuin tutkijoillekin


Välittäjänä kahteen suuntaan

UTU Business Collaboration Salo -hankkeen tarkoituksena on edistää yhteistyötä Turun yliopiston ja Salon yritysten välillä. Hanke on ajoitettu vuosille 2021–2022 ja se on Salon kaupungin ja Turun yliopiston yhteisesti rahoittama. Huomion saavat niin yritykset kuin tutkimuskin, mikä näkyy myös hankekoordinaattori Paavo Kososen työnkuvassa.

“Tehtävänäni on löytää Salosta yrityksiä, joille yliopistotutkimuksesta voisi olla hyötyä ja toimia siinä välissä verkottajana. Tavoitteena on tuoda yhteen oikean tyyppinen yhteistyömuoto ja oikea osaaminen”, Kosonen kertoo.
Käytännössä Kosonen lähestyy yrittäjiä ja tiedustelee, millaisesta yhteistyöstä he ovat kiinnostuneita. Hän antaa myös neuvontaa hakemusten tekemisessä ja tarjoaa tietoa eri toimijoiden rooleista. Yliopisto saa puolestaan Kososelta ehdotuksia siitä, miten yhteistyö olisi parhaiten toteutettavissa.

“Itseäni kiinnostaa aina uusi teknologia ja sen soveltaminen. Haluan viedä uusia asioita eteen päin. Tässä hankkeessa voin toimia välittäjänä kahteen suuntaan. Pääsen kertomaan tutkijoille mikä yrittäjiä kiinnostaa. Yrittäjille voin taas kertoa, miten tutkimusryhmät voivat vastata heidän ongelmiinsa.”


Monitieteellistä yhteistyötä

Kosonen on aikaisemmin ollut Nokian ja ST-Ericssonin mukana suunnittelemassa mikroelektroniikkaan liittyvää tuotekehitystä ja tehnyt yritysyhteistyötä yritysten ja yliopistojen kanssa. Työkokemus ja monipuolinen koulutustausta tarjoavat hyvän näköalan hankkeen mahdollisuuksien tunnistamiselle.
“Olennaista hankkeessa on nähdä, mitä salolaiset yritykset tarvitsevat – mikä on heille se yliopistoyhteistyöstä saatava konkreettinen hyöty. Se on se avaintekijä, jonka avulla voidaan rakentaa infotilaisuuksia ja pyytää yrityksiä mukaan yhteistyöhön. Samaan aikaan yliopistollakin on hyvä synnyttää keskustelua eri tiedekuntien ja tutkimusryhmien välillä.”

Keskustelu on tärkeää, sillä aktiivisesta vuoropuhelusta voi syntyä yrittäjän kannalta yllättäviäkin yhteistyökuvioita. Yritys-yliopistoyhteistyön hyödyt nousevat nimittäin muualtakin kuin kovista tieteistä.
“Yhteiskuntatieteellisen tai humanistisen tiedekunnan kanssa yritysyhteistyö voi näkyä vaikkapa viestinnällisten tai tieteen popularisointia edistävien mallien omaksumisena.
Digitaalisen kulttuurin tutkimusyksikkö voi taas tarjota yrityksille digipalveluita tai lisätyn todellisuuden sovelluksia. Yritysten koodareille ei välttämättä myöskään ihan ensimmäisenä tule mieleen kysyä apua humanisteilta tai oikeustieteen ja etiikan tutkijoilta, mutta juuri he voivat vastata vaikkapa tekoälyyn liittyvissä eettisyyden ja lainsäädännön kysymyksissä”, Kosonen sanoo.

Yhteistyömuotoja on monia. Opiskelijat voivat päästä yrityksiin harjoittelijoiksi tai kesätyöntekijöiksi tai joillekin voi avautua mahdollisuus tehdä tutkimusta yrityksen tiloissa. Yritykset puolestaan saavat opiskelijoilta ja tutkijoilta uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia ongelmiinsa. Samalla yritykset voivat kehittää toimintaansa tarjoamalla koulutusta työntekijöilleen.
“Korkeamman profiilin yhteistyökuvioita ovat Business Finlandin rahoittamat kolmen vuoden tutkimusyhteistyöhankkeet. Ne vaativat yrittäjiltä jo resursseja ja halua lähteä kansainvälistymään. Yhteistyö voi ilmetä myös teknologisiirtona eli patenttikauppoina tai laboratorioympäristöjen hyödyntämisenä”, Kosonen kertoo.

 

Yksipuolinen optimointi ei riitä 

Kartoittaessaan yritysten osaamistarpeita, Kosonen kokee kokonaisvaltaisen lähestymisen tärkeäksi. Siinä kestävä kehitys nousee kantavaksi teemaksi.
“Kestävän kehityksen osalta voidaan lisätä yritysten ekotietoisuutta, mutta samalla on suitsittava viherpesua. Sen paljastamisessa yritykset voivat käyttää yliopistokontaktien tarkkoja mittareita. Kun yritykset voivat todentaa liiketoimintansa olevan ekologisella pohjalla, voivat ne luotettavasti hyödyntää tuloksia markkinoinnissaan.”

Kosonen näkee, että kestävä kehitys ei myöskään synny pelkästään teknologian kehityksestä tai ekologisuuden optimoinnista. “Yksipuolinen optimointi ei riitä, vaan on tärkeää tunnistaa kaikki maapallolla toimintaamme ohjaavat tekijät. Päästöjen vähentämisen rinnalla on huomioitava myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Digiratkaisut, akkuteknologiat, aurinkopaneelien kehitys ovat salolaisia yrittäjiä kiinnostavia asioita, jotka samalla auttavat kehittämään kestävää kehitystä edistäviä tuotteita ja palveluita”, hän tietää.

 

 

Liikeideoita intensiivisestä tutkimuksest

Kosonen toivoo hankkeen poikivan yhteistyökuvioita vielä pitkään sen päättymisen jälkeen. Tämän edistämiseksi on yhteistyökuvioita käynnistettävä mahdollisimman nopeasti.

“Yritysten ja yliopiston tutkimusyhteistyö saadaan jatkumaan helpoiten silloin, kun pienemmät yhteistyökuviot saadaan nopeasti käynnistettyä. Lyhyellä tähtäimellä ​tulemme kertomaan salolaisille yrityksille kesä- ja opinnäytetöihin liittyvistä mahdollisuuksista. Pitkällä aikavälillä taas toivomme syntyvän useampia hankkeita, joissa salolaiset yritykset pystyvät kehittämään uusia tuotteita ja myös kansainvälistymään”, Kosonen sanoo.

Jotta se olisi mahdollista, Kosonen ehdottaa yrityksiä lähtemään mukaan yhteistyöhön tutkijoiden kanssa. “Erinomaisia kohtaamispaikkoja ovat tapahtumat ja leirit, kuten Teollisen fysiikan innovaatioleiri. Sieltä esimerkiksi salolainen Datasense-yritys sai kesätyöntekijän ja sitä myötä myös ideoita toimintansa kehittämiseksi. Turkulainen Precordior Oy taas kehitti poikkitieteellisellä yliopistoyhteistyöllä pari vuotta sitten sydämen toimintaa mittaavan mobiilisovelluksen. Liikeidea lähti hyvin intensiivisestä tutkimuksesta, ja nyt yritys on kovaa vauhtia kansainvälistymässä”, Kosonen kertoo.

UTU Business Collaboration Salo -hankkeen tiimoilta tullaan järjestämään kuukausittain infotilaisuuksia. Kosonen kehottaa kaikkia tutkimusyhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä osallistumaan. “Haasteista kannattaa tulla kertomaan. Silloin voimme yhdessä pohtia niihin ratkaisuja.”

Ilmoittaudu mukaan ensimmäisille YliopistoTreffeille 19.1.2021 klo 8:30 – 9:30. Tilaisuus pidetään verkossa

Paavo Kosonen  |  paavo.j.kosonen@utu.fi  | +358 50 576 0952

https://www.utu.fi/en/business-collaboration

LinkedIn  https://www.linkedin.com/in/paavokosonen/ |  Twitter: @TheKosonen

Kuvat: Tuomas Lieskivi, Mainostoimisto Kuke