Akkuteknologiahanke kokoaa yrittäjät ja tutkijat yhteen sähköisten energiaratkaisujen kehittämiseksi

 


Akkuteknologiahanke kokoaa yrittäjät ja tutkijat yhteen sähköisten energiaratkaisujen kehittämiseksi

Akkuteknologiaa kehitetään Lounais-Suomessa kovalla vauhdilla. Ympäristöystävällisillä ja kestävillä energian varastointiratkaisuilla tähdätään akkuteknologian toimijaverkoston hyödyntämiseen Suomessa ja Euroopassa. Yrityssalo osallistuu kehitystoimintaan akkuteknologiahankeella, jolla pyritään kasvattamaan akkuteknologian tarjoamaa kilpailukykyä.


Huippututkimus näyttää suuntaa

Yrityssalo vastaa energiaratkaisujen kehittämiseen Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020–2022 -hankkeella. Se linkittää yhteen yrityksiä ja huippututkimusta, jotta saataisiin tietoa siitä, millaista osaamista akkuteknologian alalla Suomessa on ja miten sitä voisi hyödyntää alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Yrityssalon, Turku Science Parkin ja Porin Prizztechin yhteishanke toteutetaan Salon ja Turun seudulla ajalla 1.4.2020–30.9.2022. Hankkeen budjetti on noin 700 000 euroa, josta osa tulee Euroopan aluekehitysrahastolta.

Suuntaa hankkeelle antaa Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo tutkimusryhmineen. “Tällä hetkellä meillä on Turussa meneillään uusiutuvan energian varastointiin liittyviä projekteja. Kymmenen hengen tutkimusryhmällä selvitämme, millaisilla materiaaleilla energiavarastointiin saataisiin ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita akkuja”, Peljo kertoo.

Tutkimuksen tukena Peljolla on 1,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Starting grant -apuraha, joka on tarkoitetettu huipputasoisen materiaalitekniikan tutkimukseen. “Uusiutuvien energiaratkaisujen saralla merkittävä potentiaali liittyy litiumakkuihin, ja erityisesti virtausakkuihin. Siinä energia varastoidaan elektrodin asemesta akun liuokseen”, Peljo sanoo.

Parhaillaan Peljo etsii akkuihin soveltuvia aineita, jotka olisivat edullisia ja joilla voitaisiin tehdä laajamittaista energian varastointia. Kokeellisen tutkimuksen tukena käytetään yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat analytiikan ja mittaamisen hyötyjä esimerkiksi koneoppimisen kautta.

 

“Hallitsemattomat kohtaamiset” synnyttävät uusia ideoita

Tietoa Peljon tutkimuksista hyödynnetään suoraan Yrityssalon hankkeessa. “Tiedon vaihto on äärimmäisen tärkeää. Kun saamme tutkimuksista ensi käden tietoa, yhteistyössä mukana olevat yritykset voivat pohtia, miten tutkimusta voisi soveltaa käytännössä. Näin emme jää hankkeessa ulkokehälle”, sanoo Salon IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula.  Jotta tutkittavat energiaratkaisut saataisiin skaalautumaan ylöspäin, tarvitaan siihen tutkimuksen ulkopuolista apua, ja sitä juuri yrityksillä voi olla tarjottavanaan. Edellytyksiä testaamiselle etsitään parhaillaan, niin oppilaitoksista kuin yrityksistäkin.

“Etsimme toimijoita tukemaan hanketta”, kertoo Yrityssalon asiantuntija Jouko Urmas. “Hankkeen tavoitteena on luoda Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle akkuteknologioiden osaamiskeskittymä. Yrityssalossa hankkeessa työskentelevä Johanna Valio haluaa selvittää, miten akkuliiketoimintaa rakennetaan kestävästi ja kiertotalousajattelu huomioiden.

Kaikki edellytykset ovat olemassa, sillä Lounais-Suomessa sekä yrityksillä että tutkimuspuolella langanpätkät on käsissä. Nyt ne vaan pitää kutoa yhteen.”

Hankkeessa on jo edetty alun visioinnista verkostojen muodostamiseen. Sitä seuraa osaamiskeskittymän rakentaminen. “Tarkoituksena on yhdistää tutkimusosaaminen ja yritysverkostot toisiinsa. Näiden ’hallitsemattomien kohtaamisten’ odotamme synnyttävän uusia hyviä ideoita”, Urmas kaavailee.

Tulevissa työvaiheissa pyritään rakentamaan laajempia alueellisia ja kansainvälisiä verkostoja ja kartoittamaan akkuteknologian kilpailukyky- ja kasvutekijöitä. Lopullisena tavoitteena on kansallisen akkuekosysteemin luominen. “Loppuviimein pyrimme kokoamaan yhteen akkuteknologiaa koskevaa tietoa koko Suomen mitassa. Kilpailua ei käydä suomalaisten yrittäjien kesken, vaan pyrimme yhdessä osoittamaan, mitä Suomella on maailmalle tarjottavana”, Urmas sanoo.

Yhteistyö kehityksen tukena

Yhteistyö hankkeen järjestämisessä näkyy niin, että Turku Science Park tuo mukaan yliopiston tutkimusverkostot ja Yrityssalo tarjoaa teknologista osaamista ja viestinnällisiä keinoja.

Seuraavaksi aletaan haastattelemaan yhteistyölle otollisia yrityksiä. Jouko Urmas sanoo olevansa tyytyväinen hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. “Hankkeesta kiinnostuneet yritykset ovat oikeasti kertoneet, mitä haluavat. Yhteistyöhalukkuuden tunnistaminen on ollut hienoa”, Urmas sanoo.

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula näkee unelmatilanteena sen, että IoT Campuksen tiloihin saataisiin tuotekehitystä tarjoavien yrittäjien lisäksi myös tutkimusyksiköitä. “Tiloissa toimiva Turun Ammattikorkeakoulun kyberlabra antaa hyvää suuntaa alan toiminnalle. Kehitys voi olla nopeaakin, joten emme halua jäädä jälkeen kehityksestä, vaan tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin”, Vakula kertoo.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi tunnistaa Salon mahdollisuudet tuotekehityksen ja tutkimuksen yhdistämisessä. “Täällä on testaus-, kehitys- ja kumppanuusalustaa minkä tahansa idean toteuttamiselle. Vahva yritysosaaminen, nopeat yhteydet ja elinvoimaisuus ovat omiaan vauhdittamaan Yrityssalon akkuteknologiahanketta”, Mannervesi toteaa.

Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020–2022 -hanke kokoaa yhteen eri toimijoita. Kuvassa vasemmalta oikealle on professori Pekka Peljo, Salon vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen, Salon IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula, Salon kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, Salon kaupungin ohjelmapäällikkö Kirsi Ruohonen, hankkeen projektipäällikkö Johanna Valio, Yrityssalon toimitusjohtaja Jyrki Moilanen ja Yrityssalon asiantuntija Jouko Urmas.