Yeppis Oy:n Patrick Stara tietää, että yritysyhteistyön tyypillinen kompastuskivi on olettaminen. Siksi hän kannustaa yrittäjiä mieluummin sanomaan kuin jättämään sanomatta.
Yritysyhteistyö on liiketoiminnan kulmakivi
Yhteistyö on yrityksille elintärkeää nykypäivän liiketoimintaympäristössä. Työelämän asiantuntija Patrick Stara korostaa, ettei kukaan menesty irrallaan muista, vaan tuloksekas liiketoiminta perustuu pitkäjänteiseen ja kestävään yhteistyöhön. Yhteistyö myös auttaa yrityksiä toimimaan joustavasti muuttuvassa ympäristössä, tunnistavat salolaiset yrittäjät.
Yrityksen liiketoiminnan ytimessä on yrityksen oman arvon kehittäminen ja arvon tuottaminen asiakkaille. Nykyään ajatuksen taustalla näkyy yhä vahvemmin myös yritysyhteistyö, kokee liiketoiminnan kehittämisen palveluja tarjoavan Yeppis Oy:n Patrick Stara.
Lyhyellä aikavälillä yritysyhteistyö voi tarkoittaa suoraviivaisia hyötyjä, kuten palveluiden ulkoistamista. Pitkäjänteinen yhteistyö puolestaan tuo useimmiten osapuolille parempia tuloksia, nopeammin ja pienemmällä riskillä. Silloin taustalla on tiedon, taitojen ja resurssien yhdistäminen.
”Pidemmällä aikavälillä yhteistyö tuo mukanaan jotain, joka vaikuttaa tulevaisuuden arvon tuottamisen potentiaaliin”, Stara summaa.
Myös sopeutumiskyky on välttämätöntä, sillä kun toimintaympäristö muuttuu, vaatii se yritykseltä kykyä sopeutua.
“Yrityksellä, joka on hankkinut valmiudet yhteistyöhön, mahdollisuus menestyä on huomattavasti parempi, kuin yksinäisen taistelijan strategian valinneella toimijalla.”
Yhteinen arvopohja siivittää yhteistyötä
Esimerkkinä onnistuneesta yritysyhteistyöstä Stara mainitsee PHM Partnereiden kokemukset kiinteistöpalvelualalta, joissa avoin vuorovaikutus ja arvostus olivat keskiössä.
Tavoitteena yhteistyöprojektissa oli kokonaan uuden asuinkiinteistösiivouspalvelun, PHM Askin kehittäminen, mihin osallistui yli 120 henkilöä kyseisistä yrityksistä sekä tavaran toimittajia ja muita kumppaneita.
”Kun yhteistyötä rakennetaan samalta arvopohjalta ja avoimella vuorovaikutuksella, on hieno huomata, kuinka pitkään alallaan toimineet yritykset jakavat keskenään käytäntöjä, osaamista ja resursseja”, hän kertoo.
Entä sitten, kun kulttuurit törmäävät?
Staran mukaan onnistuneen yhteistyön edellytys on yhteneväiset tavoitteet. Usein haasteet liittyvät siihen, että yritykset eivät täysin tunnista yhteistyön vaatimuksia.
”Pk-yrityksillä on usein haasteita hahmottaa tai irrottaa päivittäisestä toiminnasta kehittämiseen tarvittavat resurssit. Ajatellaan, että yhteistyö etenee itsestään. Mutta mitään ei tapahdu, ellei sille varata aikaa ja resursseja”, Stara muistuttaa.
Erilaisten yrityskulttuurien ja toimintamallien yhteensovittaminenkin voi tuoda haasteita. Stara näkee avoimen keskustelun ja luottamuksen rakentamisen apuna.
”On hyvä tiedostaa ensin oma yrityskulttuuri ja pohtia esimerkiksi omia arvoja sekä sitä, miten meillä yrityksen toimintaa johdetaan ja miten teemme päätöksiä. Kun eri kulttuurit sitten kohtaavat, eivät erot tule yllätyksenä ja on helpompi huomioida, mikä yhteistyön sujuvuuden kannalta on tärkeää”, hän toteaa.
Kohti hedelmällistä yhteistyötä
Mitä ominaisuuksia ja resursseja yritysten tulisi tuoda mukanaan, jotta yhteistyö toimisi parhaiten?
Stara tietää, että yhteistyö ei kukoista, ellei siihen panosta. Hän kannustaakin yhteistyön osapuolia kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisiaan.
“Yritysyhteistyön tyypillinen kompastuskivi on olettaminen. Kannattaa siis mieluummin kysyä tai sanoa kuin jättää sanomatta. Keskustelu on tärkeää siksikin, että se lisää yhteistä viisautta. Silloin osapuolet voivat ammentaa tietoa kuin yhteisestä saavista”, Stara sanoo.
Hotel Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson näkee, että yhteistyöllä liiketoiminta on edullisempaa. Siksi yhteistyö on viimeinen asia, josta yrittäjän tulisi luopua.
Käytännön kokemuksia yhteistyöstä – teollisuuden ja matkailualan yrittäjät kertovat
Salon seudulla yritykset tekevät monipuolisesti yhteistyötä. Viime aikoina siitä ovat todistaneet paikallisten teollisuusyritysten muodostama Salo Industry Hub ja Mathildedalin yrittäjien yhteistyönä syntynyt Visit Mathildedal.
Yritysyhteistyöllä voi olla monia muotoja. Se, onko kyse kumppanuudesta vai laajemmasta verkostosta riippuu yhteistyön laajuudesta ja sitoutumisasteesta.
“Verkosto viittaa laajempaan yhteistyön muotoon, jossa yritykset voivat työskennellä yhdessä, mutta jossa jokainen hakee oman tapansa sitoutua. Silloin yhteistyö on silloin löyhempää. Tavoitteet voivat liittyä vaikkapa markkinoiden kehittämiseen tai tiedon jakamiseen liittyviin kysymyksiin”, Stara määrittelee.
Esimerkki yritysverkostotoiminnasta on Mathildedalin kylässä toimiva Visit Mathildedal. Yhden sen yrityksen, Hotel Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson näkee, että Mathildedalin yrittäjien yhteinen hanke on tuonut kylän palvelut paremmin asiakkaiden ulottuville.
”Yhteistyö on ollut elintärkeää, sillä se on mahdollistanut palvelujen räätälöimisen asiakkaan tarpeisiin paremmin kuin mihin yksikään yksittäinen yritys pystyisi. Verkostoitumalla olemme voineet tehdä yhdessä markkinointia, ja se on tuonut näkyvyyttä kaikille mukana oleville yrityksille”, Gustafsson kertoo.
Markkinoinnin tehostamisen myötä myös kustannuksia on voitu laskea. Samalla brändi on kehittynyt.
“Hyvä brändi tarkoittaa meille yhtenäistä asiakaskokemusta, ja sillä voimme saada ihmisiä viihtymään Mathildedalissa paremmin. Kylässä vierailevat asiakkaat ovat todenneet, että on kiva, kuinka aina seuraavan oven takana odottaa positiivinen yllätys. Se on yhtenäisen ja luonnollisesti syntyneen brändin tulosta.”
Manutecin Kirsi Junnilaiselle kumppanuus on tuonut yritystoimintaan uusia näkökulmia. Se on myös auttanut eri osapuolia ymmärtämään toinen toisiaan.
Kumppanuus yhtenäistää asiakaspalvelua ja parantaa hallinnointia
Kumppanuus on verkostotoimintaa tiiviimpää yritysyhteistyötä. Salo Industry Hubille se on tuonut etuja asiakaspalveluun ja strategisessa johtamiseen. Inkereentiellä toimivien Manutec Oy:n, Stremet Oy:n ja Hallivuori Works Oy:n yrityskeskittymä on perustettu vahvistamaan yritysten asiakaspalvelukykyä ja lisäämään kasvun mahdollisuuksia.
”Kumppanuus tarkoittaa meille sitä, että palveluja on kolme, kuten yrittäjiäkin, mutta ovia vain yksi. Yhteinen osaaminen on meillä niin laaja, että mikä tahansa tuote on valmis kokoonpanoa varten”, Manutecin Kirsi Junnilainen selittää.
Yhtenä kumppanuuden etuna Junnilainen pitää hallinnointia.
”Olemme saaneet vahvistettua johtoryhmätyöskentelyä. Se on tuonut toimintaan uusia näkökulmia ja auttaa meitä yrityksiä ymmärtämään toisiamme kumppaneina.”
Yhteistyöstä on viimeinen asia, josta kannattaa luopua
Niin teollisuudessa kuin matkailussa korostetaan jatkuvaa kehitystä ja avoimuutta yhteistyön onnistumisen taustalla. Gustafssonin mukaan avoin kommunikointi ja asiakaslähtöisyys ovat avainasemassa yhteistyössä onnistumisessa.
Salo Industry Hubilla yritykset hyödyntävät toinen toistensa tekemistä. Junnilainen kertoo sen olevan hykerryttävän inspiroivaa. Lisäksi yhteistyö on luontevaa, sillä yrityksillä on toistensa toimintamallit jo tiedossa.
“Haaste on kuitenkin siinä, että miten viestintää voidaan kehittää. Sitä taklataan juuri johtoryhmätyöskentelyllä. Siinä johtavan henkilön on pidettävä muut hereillä. Tiedonkulku on todella tärkeää.“
Mathildedalissa verkostoa ylläpidetään niin ikään viestinnällä. Gustafssonin mukaan sillä valvotaan brändin yhtenäisyyttä. Jos esimerkiksi asiakkailta tulee huonoa palautetta, vaikuttaa se kaikkien tekemiseen.
Haasteena voi olla myös pitää verkosto koossa. Esimerkiksi taantuma saa yrittäjän pohtimaan, pitäisikö yhteistyöstä luopua.
“Yhteistyö on viimeinen asia, josta tulisi luopua. Liiketoiminta on edullisempaa yhteistyöllä. Mainoksia ei kannata painaa itse, kun näkyvyyttä tulee edullisesti painamalla ne yhdessä”, Gustafsson tietää kokemuksesta.
Artikkeli julkaistu 11/2024
