Danny Geellä on 30 vuoden kokemus muotialalta suunnittelijana. Useat alalla toimivat unelmoivat huonekalujen suunnittelusta, mutta hän ei koskaan kuvitellut tekevänsä huonekaluja itse.
Danny Geen matka muotialalta huonekaluvalmistajaksi Suomeen
Yhdysvaltalaissyntyinen Danny Gee jätti vuosikymmeniä kestäneen uransa muotialalla, muutti perheineen Suomeen ja ryhtyi huonekaluvalmistajaksi Salossa. Kulttuurisista ja byrokraattisista haasteista huolimatta Dannyn omistautuminen sekä yhteisön tuki ovat tarjonneet hänelle hyviä näkymiä yrittäjyyteen.
Read the article in english
Matka yrittäjäksi voi saada alkunsa kaukaa. Danny Gee työskenteli yli 30 vuotta muotialalla suunnittelijana. Vielä vuosikymmenen alussa hän asui New Yorkissa yhdessä suomalaisen vaimonsa ja kouluikään ehtineen tyttärensä kanssa, mutta koki tarvetta muutokselle. Vuonna 2022 perhe päätti muuttaa Suomeen paremman elämän perässä.
Paikan päällä Danny kirjautui opiskelemaan suomen kieltä ja siellä suomen kielen opettaja kannusti häntä tutustumaan liiketalouden opintoihin. Seurasi haku liike-elämään suuntautuneelle opinahjolle ja lopulta ammattikoulun huonekalujen valmistuskursseille.
”Monet muotialan ihmiset haaveilevat huonekalujen suunnittelijan urasta, mutta en koskaan kuvitellut, että alkaisin tehdä huonekaluja itse. On hyvin antoisaa nähdä, kun omista suunnitelmista tulee todellisia, konkreettisia tuotteita”, Danny sanoo.
Dannyn liikeideansa lähti yksinkertaisesta tarpeesta. Hän havaitsi, että Suomessa oli tarve pyöriville tarjottimille, “lazy susaneille”. Pian hän alkoi jo valmistaa muitakin huonekaluja Gee Design -nimisen yrityksen alla.
”Suomessa aloitin yritystoiminnan yksin, ilman suunnittelua tai markkinatutkimusta. Periaatteessa vastoin kaikkia Yrityssalon Anin ohjeita”, hän naurahtaa.
Navigointi suomalaisessa byrokratiassa
Matkallaan yrittäjäksi Suomessa Danny ei ole voinut välttyä kulttuurieroilta ja niihin liittyviltä haasteilta. Hän huomauttaa esimerkiksi, että kun puhutaan huonekaluista, suomalaisilla kuluttajilla on taipumus asettaa käytännöllisyys muotoilun edelle, mikä ei ole niin yleistä muualla.
”Suomessa huonekalut perinteisesti joko rakennetaan kotona tai ostetaan IKEAsta. Muotoilua ei arvosteta niin paljon”, hän huomauttaa. Toki poikkeuksiakin on! Perään hän lisää itse arvostavansa vuosisadan puolivälin modernia tyyliä, jossa on japanilaisvaikutteisia linjoja ja jolle on hänen mukaansa oma markkinarakonsa.
Suomalainen byrokratia on myös aiheuttanut haasteita ulkomailta tuleville vieraskielisille yrittäjiksi aikoville.
”Yhdysvalloissa esimerkiksi luottokortin saaminen on helpompaa. Täällä voi kestää kuukausia, ennen kuin muualta tuleva voi saada luottokortin yritystoimintaa varten. Vaikka Suomessa kannustetaan työperäiseen maahanmuuttoon, vieraskielisten yrittäjyyden edistämiseen ei tunnu olevan yhtä paljon intoa.”
Ymmärrystä ja kannustusta Yrityssalon kautta
Vaikka suomalaisessa yrityskulttuurissa on parantamisen varaa, on Danny saanut tukea Salon paikallisesta yritysyhteisöstä, jossa yrittäjät tekevät yhteistyötä sekä tukevat ja auttavat toisiaan.
Yhdessä vaimonsa Erjan kanssa, joka pyörittää Erja Gee -nimistä hyvinvointiyritystä Salossa, Danny on saanut ymmärrystä ja kannustusta Yrityssalon tapahtumien ja henkilökohtaisen yritysneuvonnan kautta. Molemmat ovat arvostaneet räätälöityä tukea ja neuvontaa sekä paikallisia verkostoja, jotka ovat olleet avainasemassa heidän matkallaan yrittäjiksi.
”Näissä verkostotapahtumissa inspiroi eniten monimuotoisuus. Yksi osallistuja ehdotti laajentaa tuotteitteni markkinointia Salon ulkopuolelle ja kohdistaa sitä paikallisissa venesatamissa vieraileviin asiakkaisiin. Sen aion myös tehdä. Salo on suhteellisen pieni paikka, joten laajempi näkyvyys ja laajemmat markkinapaikat ovat avainasemassa”, Danny sanoo.
Ei enää ”pikkukaupunkiajattelua”
Nyt Dannyn tavoitteena on rakentaa vakaa, kasvava yritys, jolla on uskollinen asiakaskunta. Hän näkee yrityksensä vahvasti suomalaisena brändinä. Osoituksena siitä yritys sai hiljattain Avainlippu-merkin.
Hän myös uskoo, että Salossa on valtavasti potentiaalia yrityskeskittymänä, joka pankkien ja sijoittajien tulisi tunnistaa. Jos vain ”pikkukaupunkiajattelu” laitetaan syrjään.
”Otetaan esimerkiksi paikalliset yritykset. Sen sijaan, että murehtisimme keskustan parkkipaikoista, eikö meidän pitäisi ensin keskittyä houkuttelemaan keskustaan lisää asiakkaita? Salon keskusta-alueella on parhaillaan jonkin verran tyhjiä liiketiloja, joihin voisi kannustaa muitakin niin pieniä kuin suurempia yrittäjiä sijoittumaan”, hän ehdottaa.
Tutustu Danny Geen tuotteisiin täällä
Verkostoidu Dannyn kanssa täällä (Linkedin)
Ani Grigoryanin mukaan vierasperäisille yrityksen perustaminen Suomessa voi olla pelottavaa, mikä johtuu vieraista säännöksistä ja verovelvoitteista. Hänen tehtävänä on selventää näitä prosesseja.
Yrittäjyyttä yli kulttuurirajojen – Yrityssalo vieraskielisten tukena
Globalisoituneessa maailmassa kulttuurieroista on tullut arkipäivää. Kielimuurien ylittäminen voi olla haastavaa vieraskielisille yrittäjille, jotka haluavat perustaa yrityksensä Suomeen. Tässä Yrityssalo tarjoaa räätälöityä tukea.
Read the article in english
Salossa toimii useita Suomen ulkopuolelta tulleita yrittäjiä, tai sellaiseksi haluavia. Heille suomen kieli ja kulttuuriset haasteet saattavat olla suurimpia esteitä yritystoiminnan käynnistämiseksi. Yrityssalossa haluamme auttaa vieraskielisiä yrittäjiä toimimaan paikallisessa liiketoimintaympäristössä.
Siinä Yrityssalon yrittäjyysvalmentaja Ani Grigoryan tarjoaa palveluja, jotka on räätälöity näiden yrittäjien tarpeisiin.
Grigoryan puhuu itse suomea sekä sujuvasti englantia ja venäjää. Hän tarjoaa konsultaatioita ja työpajoja useilla eri kielillä auttaakseen asiakkaita ymmärtämään suomalaisia yritysten rekisteröintiprosesseja, vaadittavia lupia ja rahoitusmääräyksiä.
“Useimmat asiakkaistani puhuvat englantia tai venäjää. Toiset puhuvat esimerkiksi arabiaa tai turkkia, mikä usein vaikeuttaa viestintää”, hän kertoo.
Grigoryan nostaa esiin tilanteen, jossa työpajan osallistujat käyttivät Google Translatea kielierojen voittamiseksi.
”Siinä selvästi korostui, että osallistujien välillä ei aina ole yhteistä kieltä. Kyse on pikemminkin kielten sekoituksesta, ja silloin on löydettävä luovia ratkaisuja, jotta viestintä toimisi”, hän selittää.
Yrityksen perustamiseen liittyviä pelkoja voi torjua
Yrityksen perustaminen Suomeen voi olla pelottavaa monille ulkomaalaisille yrittäjille. Syynä ovat usein tuntemattomat säännöstöt ja verovelvoitteet. Grigoryanin mukaan jotkut asiakkaat epäröivät ryhtyä toimeen, koska he pelkäävät juridisia ongelmia tai sakkoja.
Siksi Grigoryanin tehtävänä on selventää näitä prosesseja ja opastaa asiakkaita yrityksen rekisteröinnin, budjetoinnin ja verotuksen eri vaiheissa.
”He pelkäävät usein sitä, mitä eivät tiedä. Lisäksi heidän rajallinen kielellinen ilmaisunsa lisää heidän huoliaan”, hän sanoo.
Grigoryanin lähestymistapana on tarjota vierasperäisille yrittäjiksi haluaville resursseja, jotka opastavat heitä päätöksenteon alkuvaiheissa. Tärkeä päätös voi liittyvä vaikka valintaan kevytyrittäjyyden ja osakeyhtiörakenteen välillä.
Tukea kaikille
Grigoryan on käynnistänyt Salossa ja lähialueilla verkostoitumistapahtumia ja työpajoja, joista osa on järjestetty venäjäksi ukrainalaisten ja muiden venäjänkielisten maahanmuuttajien tarpeisiin.
”Näiden tapahtumien suosio korostaa eri kielillä tarjottujen palvelujen kysyntää. Esimerkiksi Somerolla hiljattain järjestettyyn verkostotapahtumaan osallistui paljon väkeä”, hän toteaa.
Grigoryanin tuki ei myöskään pääty alkukonsultaatioon. Hän pitää yllä jatkuvaa suhdetta asiakkaisiinsa ja tarjoaa ohjausta matkan varrella.
”Tukeni ei pääty siihen, kun yritys rekisteröidään. Yrittäjyys on jatkuva prosessi, ja asiakkaat voivat aina kysyä minulta neuvoa.”
Artikkeli julkaistu 11/2024
