Salolaisyrittäjät voivat liiketoimintansa kehittämisessä ottaa yhteyttä Antti Nuutiseen (vas.), kun Paavo Kosonen väistyy tehtävästä.
Yliopistosta apua liiketoiminnan kehittämiseen
Salon yritykset ovat jo pitkään voineet hyödyntää liiketoiminnassaan Turun yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita. Nyt Yrityssalo on saanut yhteistyön vetäjäksi uuden henkilön, halikkolaistaustaisen Antti Nuutisen. Hän tuntee paitsi akateemisen maailman myös sen, mitä se voi tarjota salolaisyrityksille.
Yrityssalon UTU Business Collaboration Salo -hanke on tarjonnut salolaisyrityksille tietoa tutkimusyhteistyöstä vuodesta 2021. Se on avannut opiskelijoille ovia työelämään ja tutkijoille ovia yhteistyöhön yritysten kanssa. Vastavuoroisesti yritykset ovat voineet hyödyntää opiskelijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä toimintansa kehittämisessä.
“Mahdollisuuksien skaala on laaja. Opiskelijat voivat kurssityönä ideoida yritysten kehityskohteita. Väitöskirjatutkijoille löytyy liikkuvuusohjelmia, joissa yliopisto maksaa palkan henkilön työskennellessä yrityksessä. Yritys voi myös hyödyntää tutkimusta osana suuria Business Finlandin rahoittamia kehitysprojekteja”, luonnehtii Paavo Kosonen.
Kosonen on toiminut kaksi vuotta UTU Business Collaboration Salo -hankkeen johdossa. Nyt vastuu siirtyy Antti Nuutiselle, biotekniikan diplomi-insinöörille, jolla on tausta elintarviketekniikassa. Hänelle Salo ja sen yritykset eivät ole vieraita.
“Olen kotoisin Halikosta. Koulutukseni vuoksi tunnen elintarvikealan hyvin, mistä on varmasti hyötyä salolaisyrityksille. Tehtäväni on kuitenkin palvella yrityksiä alaan katsomatta. Korkeakouluyhteistyö tarjoaa monille tuotekehitysprojekteja, mutta myös helpon väylän rekrytoinneille. Opiskelijat voivat taas tehdä yrityksille opinnäytetöitä ja löytää sitä kautta kesätöitä, ehkä työllistyäkin”, Nuutinen muistuttaa.
Korkeakouluyhteistyö lähtee yrityksen tarpeista. Ne kuultuaan Antti Nuutinen etsii yliopistolta sopivan yhteistyökumppanin.
Kokemukset puhuvat puolestaan
Nuutinen tunnistaa uuden pestinsä antoisaksi. Syynä ovat Turun tutkimusmaailman ja yrityskentän aikaisemmat positiiviset kokemukset oppilaitoyhteistyöstä.
“Flavoria-lounasravintola on esimerkiksi toteuttanut tutkimusta opiskelijoilla osana ravintolan pintojen kemikaalitonta puhdistusta sekä ruokaketjun turvallisuuden parantamista”, hän sanoo.
“Yrittäjät ja opiskelijat ovat myös voineet kohdata toisiaan Industry seminars -sarjassa. Salosta mukana on ollut sellaisia yrityksiä kuin Sensoan Oy, Evondos Oy ja Warmos Lämmitys Oy”, Kosonen täydentää.
Turussa on aikaisemmin sovellettu myös digiratkaisuja asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Taannoisessa Hackathon Turku -kilpailussa oli mukana Turun yliopisto sekä monia salolaisia yrityksiä.
“Tällaisissa tapahtumissa eri tiedekuntien opiskelijat innovoivat uusi ratkaisuja yritysten tarpeisiin. Työpajat ja keskustelut ovat olleet hedelmällisiä. Ne ovat yrityksille helppo tapa kokeilla, mitä opiskelijat osaavatkaan”, Kosonen kertoo.
Tarjolla tekniikan taitajia ja kulttuurin ymmärtäjiä
Kosonen ja Nuutinen tunnistavat Salon tekniikan huippuosaamisympärisöksi. Yhteiskunnan muuttuessa Salossa löytyy tarvetta sellaisillekin osaajille, joista sitä ei heti uskoisi.
“Käynnissä on hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen muotoilu, jossa kielen ja kulttuurin ymmärrys korostuu. Siinä humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat parhaita. Vieraiden kielten ja kulttuurin tuntemus voi olla yrityksille avuksi vaikka viennissä”, Nuutinen sanoo.
Siinä missä generalistit tuntevat digitaalisen kulttuurin kielimallit, ymmärtävät oikeustieteilijät yrityselämän regulatiiviset vaatimukset. Liike-elämässä on ennakoitava myös tulevaa. Tulevaisuuden tutkijat ja käyttäytymistieteiden osaajat tarjoavat siihen työkaluja.
“Esimerkiksi kiertotaloudessa ja energiatehokkuuden optimoimisessa voi hyödyntää kestävää kehitystä opiskelevia. Yritykset joutuvat usein miettimään myös kulutuskäyttäytymistä ja ostajapersoonia. Silloin voi hyödyntää käyttäytymistieteen tutkijoita”, Kosonen huomauttaa.
Oikeiden osaajien hyödyntäminen auttaa yritystä jakamaan resurssejakin paremmin.
“Ohjelmistoalan osaajista on jatkuva pula. Jos kasvava firma palkkaa generalistin, joka kehittää sen tuotetta ja käytettävyyttä, ei koodaajien enää tarvitse käyttää aikaa muuhun kuin koodaamiseen.”
Tavoitteena mahdollisimman paljon kontakteja
Turun yliopiston ja Yrityssalon yhteyshenkilönä Nuutisen tarkoituksena on etsiä yhteistyömahdollisuuksia ja kontaktoida oikeita tutkijoita ja opiskelijoita yritysten tarpeisiin. Tulevaisuudessa luvassa on hankkeita ja opiskelijoille järjestettäviä yritysekskursioitakin.
“Tällä hetkellä kartoitan sopivia yrityksiä. Tavoitteenani on löytää mahdollisimman paljon kontakteja, jotka voisivat johtaa jatkokeskusteluihin.”
Nuutisen voi tavata maaliskuussa Business breakfast -tapahtumassa Salo IoT Campuksella, missä hän on jatkossakin kerran kuussa. Keskustelemaan voi tulla kuitenkin matalalla kynnyksellä.
“Puhelimella saa helpoiten kiinni. Lähdetään siitä, että keskustellaan yrityksen tarpeista. Sen jälkeen selvitän, miten yliopisto voi vastata näihin tarpeisiin.”
