Tänä vuonna verotukseen on luvassa muutoksia nopealla aikataululla. Siksi yrittäjien kannattaa olla valppaana, sanoo tilintarkastaja ja yrittäjä Tuula Ossa.
Vuoden 2025 verotus muuttuu merkittävästi – näin se vaikuttaa yrityksiin
Verovuosi 2025 jatkaa merkittävien veromuutosten sarjaa. Kun syksyllä 2024 yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin, tuo vuosi 2025 mukanaan lisää muutoksia. Niiden osalta yrittäjän kannattaa olla valppaana, muistuttaa tilintarkastaja Tuula Ossa.
Vuosi 2025 tuo useita muutoksia verotukseen. Yksi olennaisimmista on se, että verokortit tulevat voimaan heti vuoden alussa. Ratkaisulla pyritään helpottamaan veroprosentin ja tulorajan seuraamista.
Henkilöverotukseen luvassa on muutakin. Esimerkiksi vuonna 2025 myöhässä maksetuista veroista joutuu maksamaan viivästyskorkoa aiempaa enemmän, 11,5 prosenttia 11 prosentin sijaan. Verohallinnon maksullisista palveluista aiheutuviin maksuihin tulee noin 75 prosentin korotus.
Yksi iso muutos koskee maatalouden harjoittajia, kun peltojen ja metsien vuokratulot verotetaan jatkossa henkilökohtaisena pääomatulona eikä enää maatalouden tulona. Maatalousyrittäjien on hyvä tietää, että vuonna 2025 luovutaan myös koulutusvähennyksestä, jota on voinut vuodesta 2014 vähentää elinkeinotulosta ja maatilataloudesta.
Muutoksia nopealla aikataululla
Yrittäjien kannalta tärkeä muutos liittyy arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nousuun. Jatkossa yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Vielä vuonna 2024 raja oli 15 000 euroa. Samalla poistuu Suomessa käytössä ollut arvonlisäveron alarajahuojennus.
Audim Oy -yrityksen yrittäjä, tilintarkastaja Tuula Ossa näkee, että pienten yritysten on hyvä olla perillä veromuutoksista. “Alarajahuojennusta ovat aikaisemmin voineet hakea ne yritykset, joiden liikevaihto on ollut enintään 30 000 euroa. Monet ovat hakeneet sitä tietäen, että alvin saa takaisin verotuksessa. Nyt osa yrityksistä varmasti miettii, kannattaako hakeutua lainkaan arvonlisävelvolliseksi”, pohti Ossa.
ALV-muutoksia on tullut viime aikoina paljon. Siihen yrittäjien kannattaa Ossan mukaan varautua. “Verotustoimien keventyminen ei ole näkynyt vuosiin, mikä on valitettavaa. Hallinnollinen taakka on yrityksille työlästä, kun muutoksia tulee nyt nopealla aikataululla”, hän näkee.
Aloissa ja määritelmissä eroja
Arvonlisäverokantoihin tulee muutoksia useilla aloilla. Monet tavarat ja palvelut siirretään alennetun 14 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan, siinä missä ne aikaisemmin kuuluivat alennetun 10 prosentin alaan.
Muutos koskee muun muassa kirjoja, lääkkeitä, liikuntapalveluja, kulttuuri- ja urheilutapahtumia, henkilökuljetuksia sekä majoituspalveluja. Myös esiintyvien taiteilijoiden ja urheilijoiden palkkiot siirtyvät korkeampaan verokantaan, mikäli henkilöt ovat arvonlisäverovelvollisia.
Ossa kehottaa yrittäjiä tarkastelemaan arvonlisäverokannan soveltamisperiaatteita, sillä poikkeuksiakin on. “Iso asia on moniin palveluihin liittyvät korotukset. Mutta sanoma- ja aikakauslehtiä ja yleisradiotoimintaa korotukset eivät koske”, Ossa huomauttaa.
Ongelmat voivat liittyä myös määritelmäeroihin. Esimerkiksi vireillä on valmisteiden, kuten makeisten ja suklaan verokannan kohottaminen 14 prosentista 25,5 prosenttiin. “Aina ei kuitenkaan ole selkeää, mitä makeisilla tarkoitetaan. Sen pohtiminen tulee olemaan joillekin yrityksille työlästä. Jos muutoksia ei käsittelykierroksen jälkeen tulekaan, on pohdinta ollut yrityksille turhaa.”
Yrittäjä, muista kehittämistyön vähennykset
Yrittäjien kannattaa Ossan mukaan tarkistaa myös mahdollisuutensa kehittämistyötä koskeviin vähennyksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähennykset pitää muistaa pyytää tuloverotuksessa. Hän painottaa, ett ne liittyvät usein palkkakustannuksiin tai alihankintalaskuihin, ja säännöt ovat tarkkaan määriteltyjä.
Vähennyksiä on erityyppisiä. Yrityksillä on mahdollisuus 50 prosentin yleiseen lisävähennykseen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenoista. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen on voinut saada 45 prosentin ylimääräisen lisävähennyksen, jos tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta.
Yritykset voivat saada myös 150 prosentin lisävähennyksen, kun ne tekevät tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Tällaisia kumppaneita ovat esimerkiksi VTT, Luonnonvarakeskus ja yliopistot. Vähennyksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa vuodessa.
Vaikuttaako kotitalousvähennysten lasku palvelujen kysyntään?
Yksi elinkeinoelämää ohjaava vaikutus saattaa olla kotitalousvähennyksillä, joiden enimmäismäärä laskee 2 250 eurosta 1 600 euroon. Lisäksi vähennysprosentit muuttuvat. Esimerkiksi yritykseltä ostetussa työssä verovähennys on jatkossa 35 prosenttia työn osuudesta, kun se aiemmin oli 40 prosenttia remonttityöstä ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä.
Ossa tunnistaakin, että kotitalousvähennys on ollut tärkeä kannustin kotitalouksien teettämille palveluille, kuten remontti- ja siivouspalveluille. Sen supistuminen herättää huolta palvelualojen kysynnän laskusta. “Se on palvelualoille valitettava isku. Kun palvelujen kysyntä laskee, voi se vaikeuttaa monien yritysten toimintaedellytyksiä”, hän pelkää.
Vuosi 2025 tuo kuitenkin myös myönteisiä uutisia yrittäjille. Verovapaat matkakustannusten korvaukset nimittäin nousevat. “Kokopäiväraha nousee 51 eurosta 53 euroon. Kilometrikorvaus kasvaa 57 sentistä 59
senttiin kilometriltä. Myös ateriakorvaus nousee 13,25 euroon aiemmasta 12,75 eurosta”, Ossa huojentaa.
Lisätietoja muutoksista verottajan sivuilta:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/verotuksen_muutoksia/
Artikkeli julkaistu 1/2025
