Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Inka Orko tunnistaa TKI-toiminan hyödyt. Sen avulla pk-yritykset voivat vastata markkinoiden murrokseen ja kehittää tuotteitaan kansainvälisille markkinoille.
TKI-toiminta avaa pk-yrityksille tien kasvuun
Menestyvät yritykset etsivät jatkuvasti uusia tapoja vastata markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Silloin kasvun edellytyksenä on usein TKI-toiminta, painottaa VTT Oy:n Inka Orko.
Elämme muutosten aikaa. Digitalisaatio, tekoäly ja kiertotalous muokkaavat markkinoita lukuisilla toimialoilla. Elinkeinoelämän muuttuessa yrityksillä on mahdollisuus uudistua ja kasvaa muutosten mukana.
TKI-toiminta tarjoaa siihen edellytykset.
TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ei ole vain tuotekehitystä, näkee Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Inka Orko. Siinä missä yritykset voivat itsenäisestikin parantaa toimintaansa tuotekehityksellä, leimaa TKI-toimintaa korkeampi kunnianhimo.
”Haussa on radikaaleja innovaatiota. Sellaisia, jotka voivat oikeasti murtaa markkinan. Esimerkiksi sähköistymisen kehitys on johtanut pohtimaan akkukemiaa ja -materiaaleja uudelta kantilta. Toisena voi olla vaikka muovin korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla silloin kun se on järkevää”, hän sanoo.
Megatrendit kirittävät kehittämään
VTT:n TKI-toimintaa leimaakin laaja perspektiivi. Huomion kohteena ovat megatrendit, ja kehittämisen agenda rakennetaan haastelähtöisesti.
”Maapallo kansoittuu koko ajan lisää, ja samalla materiaalikulutus on nousussa. Tilannetta korjaamaan tarvitaan kiertotaloutta. Se on suunta joka tulee jatkumaan. Kiertotaloutta on pakko tehdä”, Orko tietää.
Kiertotalous on näkyvä osa TKI-toimintaa juuri sen laajuuden ja merkityksen vuoksi. Raaka-aineet ja energia on saatava käyttöön tehokkaammin ja kestävämmin, oli sitten kyse akkujen valmistuksesta tai tuuli- ja aurinkoenergiasta, pienydinvoimasta tai vedyn jatkojalostuksesta.
Toinen jättitrendi on digitalisaatio. Sen murros leikkaa kaikkea.
”Esimerkiksi kiertotaloudessa digitalisaatio voi avata uusia jakamisen alustoja. Se voi mahdollistaa tuotteiden automaattisen hinnoittelun, uusiokäytön ja uusia markkinoita. Emme osaa vielä kuvitellakaan digitalisaation mahdollisuuksia.”
“Kasvu lähtee TKI-toiminnasta”
Teknologian tutkimuskeskus VTT on soveltavan tutkimuksen ja kehityksen toimija. Jos kehityksen kohteena on vaikkapa yrityksen tuote, pyritään arvioimaan silloin laajemmin myös sen kestävyyttä, toimivuutta ja liiketoimintaa arvoketjussa.
“On mietittävä valmistus- ja investointikustannuksia sekä sitä, mille kohderyhmille tuotetta voidaan tarjota. Jos taas valmistuksessa halutaan korvata jokin kemikaali biopohjaisella ratkaisulla, on varmistettava senkin kestävyys. Siksi TKI-toiminta on muutakin kuin teknologiaa tai tuotteen yksittäisten ominaisuuksien parantamista”, Orko määrittelee.
Koska yritykset ovat erilaisia ja eri kokoisia, on vaikea arvioida, millaisia TKI-panostuksia se kultakin vaatii. Usein yrityksen omat resurssit ja tavoitteet määrittelevät reunaehdot toiminnalle.
Orkon mukaan varmaa kuitenkin on, että jos yritys on kasvunälkäinen, on TKI-toimintaan pakko panostaa.
”Kasvu lähtee TKI-toiminnasta. On muistettava, että innovaatiot voivat olla myös organisatorisia tai liittyä liiketoiminnan kehittämiseen. Usein ne myös lomittuvat, kun jokin teknologinen innovaatio mahdollistaa uuden liiketoimintamallin syntymisen. Esimerkiksi Woltia ei olisi ilman internetiä ja digi-infraa”, hän havainnollistaa.
Verkostot tuovat lisäarvoa
TKI-toimintaan liittyvät yhteistyöhankkeet tarjoavat yrityksille paljon muutakin kuin mahdollisuuden kehittää omia tuotteitaan. Orko nostaa esiin verkostojen merkityksen.
”Hankkeiden kautta voi tutustua muihin yrityksiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin. Mukana voi olla myös jo yrityksen arvoketjuun kuuluvia tahoja, joilta voi saada palautetta, tukea tai koemateriaalia tuotteen kehittämiseksi.”
Myös korkeakouluyhteistyötä voi hyödyntää. Ammattikorkeakoulut voivat olla paikallisesti yritysten tukena esimerkiksi tuotekehityksessä. Niissä yhteistyö tapahtuu usein osana EU:n aluekehitysrahastohankkeita.
Orkon mukaan alueellisissa yhteisprojekteissa yrityksille on tarjottu teknologian kehittämisalusta, jossa on voinut tehdä yhteistyönä tuotekehitystä. Esimerkiksi Jyväskylässä VTT:llä toteutettu pilotointihanke on ollut toimiva tuotekehityksen alusta esimerkiksi sellaisille startup-yrityksille kuin kestäviä akustiikkaratkaisuja tarjoava Aisti ja fossiilivapaita eristemateriaaleja valmistava Fiberwood.
Mistä yrityksen kannattaa aloittaa?
Kun pk-yritys pohtii TKI-toiminnan käynnistämistä, kannattaa aluksi tehdä realistinen arvio liiketoiminnasta. Koko, toimiala ja tuote tai palvelu sanelevat askelmerkit kehittämiselle.
Orko nostaa esiin, että uuden pelin tai sovelluksen kehittäjältä markkinoille lähtö ei välttämättä edellytä raskasta infraa. Mittakaava on tyystin toinen yrityksellä, joka on keksinyt ratkaisun kaupallistaa sellua muovin korvikkeena.
Aina rahakaan ei ole haaste. Jos kyseessä on pääomarahoitettu yritys, on tuote tai palvelu vietävä nopeasti markkinoille. Silloin kannattaa hakea tukea verkostoista, Orko ohjeistaa.
”VTT auttaa yrityksiä löytämään kumppaneita, jotta ne voivat ylöskaalata toimintaansa. Kanssamme yritykset voivat esitellä ideoitaan sijoittajille”, hän sanoo.
TKI-mahdollisuuksia salolaisyrityksille
Salonkin pk-yrityksille on tarjolla erilaisia TKI-yhteistyömahdollisuuksia. Aikaisemmin VTT on toteuttanut muun muassa tekstiilikierron Telaketju-ekosysteemihanketta sekä muovin kierrätyksen tehostamista koskevia hankkeita, joissa on ollut mukana pk-yrityskumppaneita.
Business Finland haluaa myös tukea pk-sektorin hankkeita ja on avannut erityisiä hakuja pk-yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyölle. Niitä Salossakin voisi toteuttaa, Orko näkee.
Kotimaan markkina on rajallinen, ja usein TKI-toimintaa tekevät kasvuyritykset operoivat kansainvälisillä markkinoilla. EU-hankkeet tarjoavat tähän mahdollisuuden. Mukaan lähteminen vaatii yrityksiltä paneutumista rahoitukseen, ja siinä VTT voi tarjota apua.
”Kanssamme voi helposti aloittaa tuon prosessin. Olemme kuitenkin Suomen suurin EU-tutkimusrahoituksen kotiuttajia. Uskallan siis sanoa, että tunnemme rutiinit hyvin”, Orko kokee.
TKI-toiminta vaatii yritykseltä resursseja, eikä niitä välttämättä kaikilla ole. Orko kuitenkin huomauttaa, että maailma muuttuu nopeasti ja mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.
”Jos ei aktiivisesti seuraa kehitystä, voi markkina liukua ohi, eikä tuote enää pelitäkään. Ja vaikka tuotteesta ei tulisikaan markkinamurrosta, pääsee TKI-toiminnan kautta seuraamaan markkinan kehittymistä. Silloin myös automaattisesti benchmarkkaa omaa tekemistä.”
Viisi syytä, miksi TKI-toimintaan kannattaa panostaa
1. Maailma muuttuu nopeasti: Digitalisaatio, tekoäly ja kiertotalous muuttavat markkinoita – jos yritys ei pysy mukana muutoksessa, voi pudota markkinoilta.
2. Kasvu edellyttää kehittämistä ja innovointia: ”Kasvu lähtee TKI-toiminnasta”, muistuttaa VTT:n Inka Orko.
3. Tarjolla verkostoja ja kumppaneita: TKI-hankkeet avaavat arvokkaita verkostoja, joiden kautta voi löytää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
4. Rahoitusta on saatavilla: Business Finland ja EU tarjoavat tukea ja rahoitusta TKI-toimintaan.
5. Ulkomaisilla markkinoilla tarvitaan kilpailukykyä: Jos yritys suuntaa ulkomaille, on tarjolla oltava jotain uniikkia.
Yrityssalon uusi hanke tukee innovaatioita ja yhteistyötä
Yrityssalon uusi projekti ”TKI-toiminnan kasvattaminen Salossa 2025–2026” keskittyy salolaisten yritysten TKI-aktivointiin ja uusien yritysten mukaan saamiseen tki-vetoisen uudistumisen piiriin.
Hankkeessa luodaan aktiivinen mentoriverkosto sekä vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä tukemaan innovaatioaktiivisuutta ja kumppanuuksien syntymistä.
Lisäksi kerätään paikallista TKI-tietoa ja liitetään se osaksi maakunnallista TKI-tiekarttaa ja muita TKI-toimia.
Kiinnostuitko? Haluatko mukaan mentoriverkostoon?
Ota yhteyttä Tommi Virtanen | tommi.virtanen@yrityssalo.fi | 044 547 711 | Tommi Virtanen | LinkedIn
Lisätietoa projektista täällä
Artikkeli julkaistu 04/2025
