i
Karoliina Partanen valittiin Teknologiateollisuus ry:n AI Finlandin vetäjäksi. Hänellä on pitkä kokemus tekoälyn hyödyntämisestä yrityksissä (kuva: Teknologiateollisuus).
Tekoälyn asema vahvistuu teollisuudessa – AI Finland -verkosto kannustaa yrityksiä reagoimaan muutokseen
Tekoälyn käyttö yleistyy elinkeinoelämässä, myös teollisuudessa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen teollisuuden tekoälypotentiaali on vielä jäänyt lunastamatta, näkee Teknologiateollisuus ry:n Karoliina Partanen.
Stanfordin yliopisto listaa vuosittain eri maita niiden tekoälykyvykkyyden mukaan. Tuoreessa AI Index -raportissa Suomi sijoittui sijalle 15. Se on Pohjoismaiden huippua, mutta jää kuitenkin jälkeen sellaisista Euroopan maista kuin Saksa, Ranska ja Hollanti.
Tarvetta tekoälyn hyödyntämiselle olisi erityisesti teollisuudessa. Sitä vauhditetaan nyt osana AI Finland -verkostoa, johon Teknologiateollisuus ry on investoinut 13,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Mukaan verkostoon odotetaan niin palveluntarjoajia kuin tekoälyä hyödyntäviä tahoja.
AI Finlandin vetäjäksi valittiin viime maaliskuussa Teknologiateollisuus ry:n Karoliina Partanen. Hän näkee, että tekoälyllä olisi suomalaiselle teollisuudelle paljon annettavaa.
“Täällä tekoälyä hyödynnetään vielä liian vähän. Varsinkin kun ottaa huomioon, miten pitkällä olemme digitalisaatiossa ja pilvipalveluissa. Erityisesti pk-yritysten maturiteettiaste on matala. Niille koulutusten ja muiden resurssien hyödyntäminen tulee myös kalliimmaksi kuin isoille yrityksille”, Partanen sanoo.
Teollisuudessa useita käyttökohteita
Keskustelu tekoälystä korostuu tietotyön aloilla. Partasen mukaan se johtuu siitä, että siellä hyödynnetään paljon generatiivista tekoälyä, joka vaatii toimijuutta myös ihmiseltä. Vaikka tekoälyn käyttökohteista ei teollisuudessa niin puhuta, ei se tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa.
“Tuottavat yritykset ovat käyttäneet tekoälyn eri muotoja, kuten koneoppimista, prediktiivista analytiikkaa ja konenäköä jo lähemmäs 20 vuotta. Siellä maturiteetti voikin olla jo todella pitkällä”, hän toteaa.
Tuotantolinjoilla tekoälyn ylivoiman voi nähdä sen korkeassa kapasiteettikyvyssä. Työntekijään verrattuna kone tunnistaa esimerkiksi paremmin poikkeamia.
“Jos jokin tuotantoprosessi on menossa väärään suuntaan, voi tekoäly huomata sen ajoissa. Visuaalisen tunnistamisen lisäksi tekoäly voi tulkita äänellisiä poikkeamia, jotka voivat kertoa vaikkapa viasta sähkökaapeissa. Näiden lisäksi tekoälyä hyödynnetään teollisuudessa varastoinnin, toimitusketjujen ja energian käytön optimoinnissa”, Partanen listaa.
Työroolit muuttuvat
Tekoälyn toinen kuuma teema liittyy työn murrokseen. Useissa tehtaissa koneet ovat korvanneet työntekijöitä eri työvaiheissa. Partanen arvioi, että se ei kuitenkaan välttämättä vähennä töitä perinteisiltä tuotantotyöntekijöiltä.
“On selvää, että tekoäly tuo tehoa prosessien automatisoimiseen. Tämä näkyy esimerkiksi Kiinassa, jossa autoteollisuuden tuotantonopeus on jo noin kolmasosa länsimaiden tuotantonopeudesta. Kehitys on sama meilläkin, mutta täällä manuaaliselle työlle on vielä tarvetta.”
Silti tekoälyn kehitys luo yhä enemmän tarpeita, joihin toimihenkilöt ja asiantuntijat voivat paremmin vastata.
“Toimihenkilöitä tullaan tarvitsemaan lisää ja suorittavaa työtä joudutaan leikkaamaan. Tekoäly on tehokkaampi kääntämisessä ja laskemisessa, mutta se ei ole niin luova kuin ihminen”, Partanen sanoo.
Tekoälyä ei saa “hyllytavarana”
Partanen näkee, että suomalaisilla teollisuuden yrityksillä on nyt tilaisuus päivittää tilannekuvaansa tekoälyn mahdollisuuksista. Konkreettisen väylän siihen tarjoaa juuri AI Finland -verkosto.
“Olemme jo järjestäneet kick off -tilaisuuksia. Niissä yritykset ovat voineet tunnistaa tekoälyyn liittyviä haasteita. Tulemme järjestämään myös vähintään kerran kuussa tilaisuuksia sekä luomaan käyttötapauskirjaston, johon kokoamme yritysten hyviä kokemuksia tekoälystä”, Partanen kertoo.
Yrittäjältä tekoälyn hyödyntäminen voi edellyttää kalliitakin investointeja. On koulutettava henkilöstöä ja hankittava mahdollisia sovelluksia ja laitteita. Itselle sopivia vaihtoehtoja voi löytää verkostosta. Ja tarjoaa Business Finlandkin tukeaan tekoälyhankkeisiin.
Yritykset voivat lisäksi hyödyntää korkeakouluyhteistyötä, sillä Teknologiateollisuus on avannut apurahahaun tekoälyaiheisille lopputyöapurahoille. Partasen mukaan keskeistä on, että yritykset itse tunnistavat tekoälyn tuoman muutoksen ja heräävät siihen nopeasti.
“Yrittäjiltä tullaan nyt pikaisesti vaatimaan muutosjohtajuutta ja uudistumiskykyä. Kunkin yrityksen on myös mietittävä, miten tekoälyä voi hyödyntää yrityksen omista lähtökohdista. Tekoäly ei valitettavasti tarjoa pikavoittoja. Eikä sitä ei saa ostettua hyllytavarana.”
Teollisuuden toimijoiden lounastapaaminen 14.10
Tervetuloa 14.10.2024 klo 11.30–13.00 keskustelemaan lounaalla uusista tekoälyratkaisuista teollisuudessa ja verkostoitumaan toisten salolaisten teollisuusyritysten kanssa
Lue lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan Salo IoT Campuksen lounastapaamiseen
Lisätietoa artikkelin aiheista:
AI Finland -verkosto:
https://teknologiateollisuus.fi/en/ai-finland/
Tietoa yrityksille tekoälyn rahoitusinstrumenteista ja niiden hakuohjeista: https://teknologiateollisuus.fi/ajankohtaista/hankkeet/tekoaly/
Artikkeli julkaistu 10/2024
