Tekoäly haastaa yrittäjää ajattelemaan uudella tavalla
Generatiivinen tekoäly yleistyy vauhdilla useilla elämänalueilla – myös yritystoiminnassa. Sen puoleen kääntyessä yrittäjän kannattaa ennen kaikkea pohtia omia kysymyksenasettelujaan, neuvoo tekoälyasiantuntija.
Tekoälystä puhutaan nyt paljon. Syynä ovat ChatGPT:n ja Microsoft Copilotin kaltaiset kuluttajaohjelmistosovellukset, jotka ovat olleet kaikkien käytettävissä reilun vuoden ajan. Tällaiset generatiivista tekoälyä hyödyntävät ohjelmat kykenevät luonnolliseen kielenkäsittelyyn, jolloin niiden kanssa voi keskustella. Yrittäjille ne tarjoavat monia hyötyjä.
“Generatiivista tekoälyä voi tehokkaasti hyödyntää siellä, missä on paljon dataa. Esimerkiksi markkinointianalytiikan ja prosessiteknologian tukena tai kuluttajakäyttäytymisen arvioimisessa. Niiden parissa työskenteville tekoäly on tehostava tekijä”, kertoo tekoälyasiantuntija Patrik Björkenheim.
Björkenheim työskentelee Sofigate-bisnesteknologiayrityksessä. Hän muistuttaa, että tekoäly on jo vuosia ollut käyttäjien ulottuvilla keskustelubottien ja virtuaaliavustajien muodossa. Mutta uusiin kielimalleihin perustuvien sovellusten avulla yritykset voivat yhä paremmin keventää omaa työtaakkaansa, ilman että sovellusta tarvitsee välttämättä erikseen kouluttaa isoilla datamäärillä.
“Punainen lanka tässä kehityksessä on laajojen data-aineistojen käsittely. Yrittäjä voi itsekin käydä läpi suuria data-aineistoja, mutta se vie aikaa. Generatiivinen tekoäly taas laatii parhaimmissa tapauksissa pätevän yhteenvedon yrittäjän puolesta. Sen jälkeen koulutetut silmät voivat arvioida yhteenvetoa ja tehdä nopeammin päätöksiä sen pohjalta”, Björkenheim tiivistää.
Patrik Björkenheimille tekoälyn parissa toimiminen on intohimo. Hän työskentelee Sofigate-yrityksessä.
Lyömätön työkalu – oikein käytettynä
Konkreettisia esimerkkejä tekoälyn sovelluskohteista ovat Mondayn ja Asanan kaltaiset projektityökalut. Niissä voi käyttää esimerkiksi excel-tiedostoja import/export-toiminnoilla. Käyttäjä voi vaikka analysoida valmiin projektisuunnitelman ja pyytää neuvoja sen muokkaamiseen. Vaihtoehtoisesti ChatGPT:tä voi pyytää tekemään projektisuunnitelman ja lähettämään sen taulukkomuodossa projektinhallintatyökalulle.
“Tekoälyn kanssa voi sparrata ideoita ja pohtia, mitä näkökulmia pitää ottaa huomioon. Siinä tekoäly on lyömätön työkalu. Oman työn johtamiseen ja hallintaan tekoäly tarjoaa aikaa ja tehokkuutta.”
Björkenheim arvioi tekoälyn kehittyvän tänä vuonna myös niin sanottujen epästrukturoitujen datasisältöjen alueilla, jolloin se tulee operoimaan yhä enemmän kuvan ja äänen kanssa. Kaikkea tekoälylle ei kuitenkaan kannata ulkoistaa.
“Pitää muistaa luottamuksellisuus ja turvallisuus. Pk-yrityksen tuotekehityksessä tulee miettiä, kuka työntekijöistä voi luovuttaa tietoa ohjelmalle. Kannattaa myös miettiä, mitä tekoälylle voi kertoa. Liikesalaisuuksia ei kannata paljastaa. ChatGPT:stä saa Enterprise-version parempine turvallisuustoimintoineen, mutta silti kannattaa olla harkitsevainen. Datan anonymisointi ja liikesalaisuuksien poistaminen harvemmin muuttaa lopputulosta, joten sitä tulisi edelleen miettiä”, Björkenheim varoittaa.
Hyvät kysymykset tuottavat hyviä vastauksia
Generatiivisen tekoälyn käyttö ei edellytä käyttäjältään erityisosaamista. Riittää kun kysyy, niin saa vastauksen. Björkenheimin mukaan kysymyksen muotoilu oikealla tavalla voi sen sijaan olla monille haaste.
“Vertaisin ilmiötä Googlen hakukoneen käyttäjiin. On niitä, jotka käyttävät sitä hyvin ja niitä, jotka käyttävät huonommin. Sitten on niitä, jotka eivät ymmärrä, miten Googlea pitäisi käyttää, koska eivät tunne kysymyksenasettelua. Sama on tekoälyn kanssa. Mitä paremmin muotoilee kysymyksen, sitä paremman vastauksen saa”, hän vertaa.
Yhä selventääkseen asiaa, hän kehottaa pohtimaan omaa ajattelua.
“Itse olen reilun 40 elinvuoteni aikana oppinut ajattelemaan tietyllä tavalla. Mutta välillä pitää ajatella sellaisiakin kysymyksiä, joita on vaikea artikuloida. Tämä on haaste, joka jokaisen tekoälyn käyttäjän täytyy ratkaista.”
Uhkana liika luottamus
Björkenheim neuvoo yrittäjiä käyttämään tekoälyn kanssa maalaisjärkeä sekä suhtautumaan siihen terveellä kriittisyydellä ja skeptisyydellä. Tarvittaessa tekoälyn tarjoamat tiedot kannattaa tarkistaa itse.
“Tekoäly on kokoelma oppivia algoritmeja. Ei siis pidä unohtaa, että tässä jutellaan koodin kanssa. Luotettavuuden kannalta generatiivinen tekoäly tuleekin vielä tekemään virheitä, sillä se preferoi ymmärrettävyyttä faktuaalisuuden sijaan. Siksi tässä vaiheessa ei pidä ulkoistaa päätöksentekoa tekoälylle, vaan se kannattaa pitää vain sparraustukena”, hän muistuttaa.
Tekoälyn yhteydessä on varoiteltu myös sen hallitsemattomasta kehityksestä. Erityisesti populaarikulttuurissa esiintyy aika ajoin vertaus teknologisesta “singulariteetista”, jonka myötä tekoälyn kehityksen pelätään karkaavan käyttäjänsä käsistä ja kääntyvän tätä vastaan.
Onko se vain tieteiselokuvien kauhukuvastoa?
“Singulariteetti vaatisi, että tekoälyä integroitaisiin yhä enemmän arkipäiväisiin toimiin ja annettaisiin sille liikaa valtaa. Toistaiseksi siitä ei tarvitse huolestua, sillä tekoälyn kehityksessä ei ole mukana yhtä ainutta toimijaa, vaan tekoälyt kilpailevat toistensa kanssa”, Björkenheim sanoo.
Työkaverista “tekoälyagentiksi” – tekoälyavustaja TAItava toimii yritysten tukena
Viime vuoden lopulla Yrityssalo julkisti yhdessä teknologiayritys LastBotin kanssa tekoälyavusteisen yritysneuvonnan avustajan. TAItava-niminen ohjelma tarjoaa vastauksia yritystoimintaan ja se on suunniteltu erityisesti aloitteleville yrityksille. Palvelun suunnittelija, LastBotin toimitusjohtaja Pasi Vuorio pitää sitä uudenlaisena tekoälyohjelmana.
“Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman luotettavan ja totuudenmukaisen botin. Sovellus perustuu tämän hetken kehittyneimpään kielimalliin ja isoon määrään suomenkielistä opetusaineistoa, joten se vastaa huomattavasti paremmalla tarkkuudella käyttäjien kysymyksiin kuin vaikka ChatGPT”, hän kertoo.
Vuorion mukaan TAItava ei myöskään kärsi tekoälyohjelmien tunnetusta riskitekijästä, “hallusinaatiosta”. Hallusinointi tarkoittaa, että tekoäly tarjoaa käyttäjälle oikealta vaikuttavaa tietoa, mikä ei sitä kuitenkaan ole.
“TAItavan tapauksessa hallusinaatio on ehkäisty niin, että kun kielimalli on hakenut tiedot, se pakotetaan punnitsemaan, riittävätkö faktat tulkitsemaan tietoa vastaukseen tuottamiseksi. Kielimalli ei vastaa, ellei se tiedä vastausta”, Vuorio kuvailee.
Pasi Vuorio on ollut LastBot-yrityksensä kanssa kehittämässä Yrityssalon uutta TAItava-palvelua.
Näköpiirissä puheen ymmärtäminen ja monimutkaiset toiminnot
TAItava on ollut yrittäjien käytettävissä viime joulukuusta. Vielä Vuorio ei ole kuullut palautetta suoraan yrittäjiltä, mutta asiantuntijat ovat sitä kiitelleet.
“IT-alan asiantuntijoilta on tullut innostavaa palautetta. Itse ohjelmassa ei ole ollut suuria ongelmia. Tällä hetkellä TAItava ymmärtää kirjoitusta, mutta kevään aikana kehitämme sitä sellaiseksi, että se ymmärtää myös puhetta. Puheen ymmärtämiseen ja vastaamiseen käytetty teknologia ei ole aikaisemmin mahdollistanut suomenkielistä, reaaliaikaista puhekanavaa.”
Tänä vuonna tekoäly tuleekin kehittymään tavoin, joista yritykset hyötyvät entistä paremmin.
“Nyt tekoälyä voi käyttää työkaluna, mutta jatkossa se tulee olemaan kuin yksi yrityksen työntekijöistä, jonka puoleen asiakkaat voivat suoraan kääntyä. Jatkossa tekoäly pystyy tekemään yhä monimutkaisempia asioita. Toistaiseksi tekoälysovellukset tarjoavat vastauksia pyydettäessä, mutta niin sanotut tekoälyagentit pystyvät tekemään asiakkaan puolesta esimerkiksi kokonaisia rahoitussuunnitelmia.”, Vuorio kertoo.
Mallia muille kehitysyhtiöille
TAItava on Yrityssalon palvelu, ja Yrityssalolla on ollut sen kehittämisessä liiketoimintaneuvojan rooli. Projektipäällikkö Markus Laine tietää, mitä materiaaleja tekoälylle on pitänyt opettaa, jotta se voi vastata yrittäjien kysymyksiin. Nyt palvelu on suunnattu salolaisyrityksille, mutta pilottivaiheen jälkeen palvelua voidaan monistaa muuallekin.
“Keskusteluja yhteistyöstä on käyty Suomen muidenkin kanssa. Sopiihan tietokanta mille tahansa kehitysyhtiölle. Hyvä puoli siinä olisi, että kun kerran yhdessä tehdään, voidaan työn resurssivaatimuksia ja kustannuksia jakaa muiden kanssa”, Laine sanoo.
Tekoälyn mahdollisuuksista tullaan kuulemaan vuoden mittaan Yrityssalon TekoälyTiistai-tapahtumasarjassa, joka käynnistyy 30.1.2024. Ensimmäisellä kerralla esillä on TAItava-palvelu ja kaikki mahdollisuudet, joita ohjelma voi yrityksille tarjota.
Artikkeli julkaistu 01/2024 ja se liittyy Tekoälyllä edelläkävijyyttä projektiin. Lue lisää täältä
