Sveistiläinen matkailualan yrittäjä Anu Münger (vas.) kävi alkikesästä tutustumassa Rannikkoreitin pyöräreittiin polkien. Samalla hän kävi tutustumassa Salon alueeseen ja keskusteli Yrityssalon Tiina Backmanin kanssa Salon matkailun potentiaalista.
Sveitsiläiset hakevat Suomesta omaa rauhaa ja aitoja elämyksiä
Kansainvälinen matkailu on kasvussa Pohjoismaissa. Sitä Etelä-Suomen ja Salonkin yritysten kannattaa hyödyntää. Kesäsesonkina varteenotettava kohderyhmä ovat sveitsiläiset.
Viime vuonna Suomessa yöpyi reilu kuusi miljoonaa ulkomaanmatkailijaa. Suurimmat lähtömaat ovat Saksa, Britannia, Ruotsi ja Yhdysvallat. Siinä missä Saksan osuus kaikista matkailijoiden virrasta oli 11 %, jäi sen naapurin, Sveitsin osuus 2,8 %.
Alppikansaa Suomi kuitenkin houkuttaa, näkee matkailualan yrittäjä Anu Münger.
“Sveitsiläiset näkevät suomalaiset ennen kaikkea luonnonläheisenä kansana. Hekin liikkuvat paljon luonnossa, mutta pääosin opastetuilla reiteillä. Suomessa houkuttelee sekin, että mökkinaapuri ei ole kahden, vaan kahdensadan metrin päässä”, Münger havainnollistaa.
Etelä-Suomi houkuttelee matkailualueena saavutettavuutensa vuoksi. Zürichistä ja Genevestä lentää suoraan Helsinkiin, ja Saloon pääsee nopeasti yhdellä vaihdolla junalla suoraan lentokentältä. Kun kohteessa ottaa pyörän alle, pääsee lähemmäs luontoa ja samalla tutustuu myös paikallisiin.
“Sveitsiläiset ovat hyvin kiinnostuneita paikallisista kulttuureista. He oikein hakeutuvat keskusteluihin suomalaisten kanssa, sillä haluavat kuulla historiasta ja perinteistä. Se voi joitain ärsyttääkin”, Münger nauraa.
Suomi on houkutteleva matkailukohden sveitsiläisille matkailijoille, sanoo matkailualan yrittäjä Anu Münger
Kesän potentiaali vielä hyödyntämättä
Suomessa matkailukohteen talvi on houkutellut enemmän kuin kesä – aina ongelmaksi asti. Müngerin mukaan dokumentit ja matkailukampanjat tuputtavat kuvastoa joulupukista, poroista ja revontulista. ”Talven ihmemaata” on viime vuosina markkinoitu niin paljon, että kysyntään on jo vaikea vastata.
”Lapin matkailutoimijoilla on rajoittunut kapasiteetti. Etelässä taas ei ole runsaslumisia talvia, joten siellä myydään kaupunkilomia. Mainoskuvat Suomen talvesta ovat niin yleisiä, että kesä jää jalkoihin.”
Tätä epäsuhtaa Etelä-Suomen palveluntarjoajat voisivat paikata. Ratkaisu olisi tuotteistaminen. Salon matkailupalvelujen kehittämisessä riittää, jos on silmää yksityiskohdille.oputat vieraan oveen huppu päässä tai lähestyt tuntemattomana jotakuta sosiaalisessa mediassa. Kummassakaan tilanteessa et todennäköisesti voi odottaa saavasi vastausta.
”Pyörät voi jättää tuonne säilytykseen, tuossa on sähköpyörien latauspiste ja niin edelleen. Tällaisilla pienillä ratkaisuilla voi vaikuttaa paljon asiakastyytyväisyyteen”, Münger kannustaa.
Asiakastarpeet huomioitava yhteistyöllä
Palveluiden ei tarvitse myöskään olla fiinejä. Sveitsiläiset ovat valmiita maksamaan siisteydestä sekä toimivista ja autenttisista palveluista, Münger tietää.
”Jos huone on yksinkertaisesti sisustettu, ei sekään haittaa. Joskus tulee valituksia majoitusten puuttellisesta siisteydestä.”
Työ vaatii kuitenkin yhteistyötä useiden alueen toimijoiden välillä. Majoituspalvelut ja niiden oheispalvelut on tuotava yhteen. Tässä Salolla on mahdollisuuksia, sillä alueella on alan huippuosaajia ja ammattilaisia.
”Heti kun asiakas tulee hotellille, tulisi hänelle kertoa, mistä löytyy luontopolut ja mitä palveluja sen varrella tai päässä on. Yrittäjien tulee tehdä yhteistyötä. Yksin näpertelystä ei tule mitään”, Münger ohjeistaa.
Kansainvälisen matkailun kasvu luo uusia mahdollisuuksia
Suomeen kohdistuva ulkomaanmatkailu on ollut viime vuosina kasvussa. Visit Finlandin Katarina Wakonen kertoo, että ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viime vuodesta 11 %. Pandemiaa edeltävä taso on jo ylitetty.
Kyse on laajasta trendistä, mikä näkyy naapurimaissakin. Pohjoismaissa ulkomailta tulevien yöpyjien osuudet ovat kasvaneet kokonaisuutena 10 %
.
Suomessa kotimaan matkailussa ollaan sitä vastoin lähes 5 % jäljessä viime vuoteen verrattuna. Koska kv-matkailu on kasvussa, Etelä-Suomen ja Salonkin matkailuyrittäjillä on nyt tilaisuus vastata kasvaneeseen kysyntään.
”Kotimaan matkailu on selkeästi saturoitunut. Matkailuyrittäjän kasvu tulee kansainvälisestä matkailusta”, Wakonen sanoo.
Visit Finlandin Katarina Wakonen kokee, että Suomi on matkailumaana vielä melko tuntematon. Sen edistämiseksi alan toimijat voivat korostaa palveluissaan vastuullisuutta ja autenttisuutta.
Paikallinen eksotiikka kiinnostaa
Myös Wakonen näkee, että Suomi tunnetaan maailmalla talvestaan. Kokonaisuutena maamme on kuitenkin vielä tuntematon.
Etelä-Suomessa matkailubrändiään ovat esimerkillisesti kehittäneet Porvoo ja Fiskars, vaikka niiden palvelut eivät välttämättä ole niin erilaisia kuin Salossa. Salo voisi hyvin vahvistaa brändiään kiinnittämällä huomiota trendeihin, kuten aitouteen ja vastuullisuuteen.
”Vastuullisuuden osalta Suomella on jo lähtökohtaisesti hyvä brändi. Täällä on luontoa, eikä ruuhkia. Myös viileys ja turvallisuus houkuttelevat kesäaikaan ulkomailta tulevia. Näihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, niin yrittäjien kuin koko alueen.”
Myös se, mikä paikalliselle on itsestään selvää, tulisi osata kääntää ulkomaalaiselle. Esimerkiksi ruoka on iso osa lomakokemusta muualta tuleville.
“Myös pohjoismainen elämäntapa ja paikallinen eksotiikka kiinnostaa ulkomaisia. Salon seudun kumpuileva maisema ja meri ovat tuttuja meille, mutta ne kiinnostavat varsinkin keskieurooppalaisia.”
Trendeihin vastattava “samanmielisten yhteisöllä”
Wakonen tunnistaa uusien trendien muokkaavan nyt matkailualaa. Asiakkaat hakevat tietoa kohteista Googlen lisäksi tekoälyohjelmista. Myös “coolcation” eli pako etelän kuumuutta saattaa olla syy Suomen-lomamatkalle.
Yksi matkailukehittämisen isoista trendeistä on regeneratiivinen matkailu. Siihen kuuluu, että matkailukohde jätetään parempaan kuntoon kuin tullessa.
“Kyse voi olla vaikka ennallistamisesta luonnossa tai vieraslajien, kuten lupiinien poimintatalkoista”, Wakonen havainnollistaa.
Keski-Euroopasta Suomeen tulevat kaipaavat lomakohteeltaan kuitenkin ennen kaikkea kokonaisvaltaisuutta. Yritykset ja matkailualan organisaatiot voivat vastata tarpeisiin tarjoamalla pakettikokonaisuuksia.
“Verkottuminen on tärkeää. Paikallisesti se lähtee luomalla samanmielisten yhteisö, joka jakaa saman tahtotilan. Siitä kehittäminen lähtee”, hän sanoo
Tässä muutama esimerkki kansainvälisten vaikuttajien kokemuksista, kun he vierailivat eteläisessä Suomessa ja kirjoittivat matkasta omiin blogeihin. Vierailu oli osa Finnlines -yhteistyötä.
Salo: Geheimtipp Mathildedal & Teijo in Finnland – Grün um die Welt
Westküste Finnland: Schären und malerische Orte – Grün um die Welt
Artikkeli julkaistu 07/2025
