Salon Konepaja Oy on saanut apua hiilijalanjäljen mittaamiseen AO-Projektit Oy:n Hannu Salmiselta. Myyntipäällikkö Matti Hellström (vas.) näkee pitkän aikavälin tavoitteeksi hiilijalanjäljen laskemisen kehittämisen ja sen jatkuvuuden varmistamisen.
Salon Konepaja laati suunnitelman hiilijalanjälkensä mittaamiseksi
Salon Konepaja Oy on tehnyt hiilijalanjäljen laskentaa jo vuodesta 2019. Alkuvuodesta yritys ryhtyi tehostamaan toimintaa ulkopuolisen konsultin johdolla. Yhteistyössä huomio kohdistetaan siihen, mitä lasketaan ja mitä vaikutuksia kestävän kehityksen ratkaisuilla on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Viime vuosina valmistavan teollisuuden yritykset ovat kohdanneet logistisia ja toimituksellisia haasteita, joita koronapandemia ja Suezin kanavan laivasuma ovat aiheuttaneet. Koneistusta ja sopimusvalmistusta tarjoava Salon Konepaja on välttynyt pahimmilta ongelmilta, mikä on uusien investointien ja huolellisen puskuroinnin tulosta.
Hyvän sään aikana yritys on aloittanut toimet hiilijalanjäljen tavoitteelliseksi laskemiseksi. Sen tarkoituksena on kartoittaa liiketoiminnan alueita ja prosesseja energiatehokkuuden parantamiseksi.
“Toimintamme pohjaa luottamukselle ja arvostukselle. Viime vuosina asiakkaamme ovat tunnistaneet yhdeksi sen osaksi kestävän kehityksen ratkaisut. Haluamme toimia vastuullisesti, ja yksi sen osa on hiilijalanjälkemme tunnistaminen”, kertoo myyntipäällikkö Matti Hellström.
Vaikka Salon Konepaja on jo mitannut hiilijalanjälkeään, tarjoutui Yrityssalon pilottikokeiluna mahdollisuus hyödyntää AO-Projektit Oy:n Hannu Salmisen konsulttipalvelua. Yhteistyö lähti rajanvedosta.
“Pohdimme aluksi, mitä mitataan ja mitä ei, ja mikä on mielekäs tapa toteuttaa mittaamista. Konepajoilla hiilijalanjälki koostuu monesta osasta, kuten syntyvistä jätteistä, energiankulutuksesta ja logistiikasta. Siksi oli eroteltava oman tuotannon päästöalueet esimerkiksi alihankkijoiden tai asiakkaiden päästöistä, jotta vältyttäisiin päällekkäisiltä mittaustuloksilta”, Salminen linjaa.
Tavoitteita koko liiketoiminnan mitalta
Salmisen mukaan haasteena hiilijalanjäljen mittaamisessa on yleisten toimialakohtaisten standardien puuttuminen. Usein yritykset tekevät laskelmia omista lähtökohdistaan ja määrittelevät itse kriteerit mittaamiselle. Salon Konepaja ei ole tästä poikkeus, mutta tavoitteet on hahmoteltu alhaalta ylöspäin, kattaen liiketoiminnan kaikki osa-alueet.
“Valitsimme kolme tavoitetta ja laadimme aikataulut kunkin toteuttamiselle. Tämän vuoden aikana kartoitamme nykyisen lämmitysjärjestelmän korvaajaksi vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä ja selvitämme niiden tekniset toimintaedellytykset. Jo nyt keväällä lisäämme koko henkilökunnan tietoisuutta energiatehokkuudesta järjestämällä koulutuksia. Selvitämme myös keinoja energiankulutuksen seuraamisen parantamiseksi ja suunnittelemme mallit niiden raportoinnille. Pidemmän aikavälin tavoitteena on hiilijalanjäljen laskemisen kehittäminen ja sen jatkuvuuden varmistaminen”, Hellström ja Salminen määrittelevät.
Mutta entä itse mittaaminen, miten se tapahtuu?
“Käytämme mittaamisessa Suomen ympäristökeskuksen tarjoamaa mallipohjaa. Tarkastelemme kokonaisvaltaisesti yrityksen energiatehokkuutta useilla toiminnan osa-alueilla. Tuotannossa esimerkkejä tästä ovat lämmitys, valaistus ja ilmanvaihto. Näissä kaikissa voimme mittausten avulla vähentää energiankulutusta”, Salminen kertoo.
Kehitys ei saa jäädä johdon tasolle
Hellström ja Salminen tunnistavat menettelyssä taloudellisiakin hyötyjä. Arkisimpia säästökohteita ovat valot, jotka voi sulkea aina kun niitä ei tarvitse pitää päällä. Toinen on metallijätteen kierrättäminen. Ekologiset ratkaisut tarjoavat toimintamallin hiilijalanjäljen mittaamiselle myös tulevaisuudessa. Näköpiirissä on etuja, joiden arvoa ei vielä voi mitatakaan.
“Olemme vasta kartoittamassa malleja toiminnalle”, Hellström sanoo. “Mutta Hannun avulla voimme lähteä järjestelmällisesti toteuttamaan toimia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Konsulttiapu on sopinut meille hyvin. Se on edullista, eikä sen hakeminen juuri poikkea tavallisesta yrityksen johtamisen kehittämisestä.”
Salon Konepajalla koetaan, ettei ympäristöystävällisyys saa kuitenkaan jäädä vain johdon ja työryhmien toiminnaksi. Tietoisuutta on lisättävä kaikille.
“Kun esimerkiksi kaikki tuotannosta toimihenkilöihin ottavat tavaksi kierrättää oikein, ruokkii se kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria. Silloin kaikki yrityksen työntekijät muistuttavat toisiaan oikeista ratkaisuista, ja tätä korostamme hiilijalanjäljen mittaamista koskevissa tavoitteissamme”, Hellström peräänkuuluttaa.
Edut heijastuvat arvoketjun muihin osiin
Toimimalla kestävästi Salon Konepaja haluaa viestiä myös niille, jotka ovat kiinnostuneita työllistymään yrityksessä. Modernissa työkulttuurissa sitä jo odotetaankin.
“Kestävän kehityksen ratkaisut ovat tärkeitä työpaikkaa etsiville osaajille. Hiilijalanjälkeä mitatessamme parannamme samalla työnantajamielikuvaa ja voimme houkutella alan parhaimpia tekijöitä. Siksi ekologiset ratkaisut ovat myös rekrytointimahdollisuus”, Hellström muistuttaa.
Ja voi kestävien toimien odottaa heijastuvan arvoketjun muihinkin osiin. Salon Konepajan asiakkaista puolet ovat kansainvälisiä kone- ja laitevalmistajia. Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoilla voi omalla esimerkillä lähteä vaikuttamaan.
“Hiilijalanjäljen mittaaminen on kilpailuargumentti. Muuttuneessa maailmantilanteessa ympäristöystävälliset arvot korostuvat siinä missä toimitusvarmuus ja kustannustehokkuuskin. Hiilijalanjäljen mittaaminen tuo meille kustannussäästöjä, mutta samalla voimme herättää asiakkaiden ja toimittajien kiinnostuksen”, Hellström sanoo.
Hiilijalanjäljen mittaamisen kautta yritys näkee saavansa myös taloudellisia säästöjä. Yksi säästökohde on metallijätteen kierrättäminen.
Tutustu Salon Konepajaan https://salonkonepaja.fi/
Tutustu Hannu Salmisen AO-Projektit -osaamiseen videolta.
Hiilineutraalit ratkaisut Varsinais-Suomessa 2020-2022 –hanke tukee teollisten alihankinta- ja palveluyrityksien kehittämistoimintaa kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Hankkeen toimesta järjestetään muun muassa kohtaamisia, asiantuntijatilaisuuksia, infoja ja yritysvierailuja. Hankkeella tavoitellaan kestävämpiä ja tehokkaampia toimintatapoja sekä yritysten verkostoitumista ja yhteistyön lisäämistä. Projektirahoitus tulee Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja sen on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus.
