Johanna Pfeiffer (oik.), Yrityssalon Maija Pirvola (vas.) sekä Henna Kyyrä (vier.) sekä Birkkalan tilan Simo ja Riina Larmo (etualalla) ovat saaneet esitellä Salon ruokaketjua saksalaisille EDEKA-kauppiaille ja sisäänostajille.
“Rinta rottingilla” Eurooppaan – suomalainen ruokaketju ihastuttaa Saksassa, mihin salolaisyritykset vastaavat
Varsinaissuomalaisia ruokainnovaatioita kehitetään nyt hanketyön ja yritysyhteistyön voimalla. Taustalla on Suomen maabrändin vahvistuminen erityisesti Keski-Euroopan elintarvikemarkkinoilla. Alalla toimivien salolaisyrittäjien vientivaltteja ovat muun muassa puhdas luonto ja tiivis yhteistyö.
Suomalaisten elintarvikkeiden vientiin panostetaan vahvasti. Business Finland vastaa elintarvikealan lupaaviin näkymiin Food from Finland -ohjelmalla, joka tekee suomalaisia alan yrityksiä tunnetuksi kansainvälisille ostajille. Tuloksellinen ohjelma on tosin päättymässä tässä muodossa, mutta kaikki kehitetyt palvelut jäävät ja yhteistyö jatkuu ja tiivistyy entisestään.
Yrityssalon ja Food from Finlandin yhteistyön tuloksena saksalaisia ostajia kutsuttiin ensimmäistä kertaa tutustumaan suomalaisiin elintarvikeyrityksiin. Matkakohteina olivat Helsinki ja Salo.
“Salosta käsin voimme näyttää keskieurooppalaisille suomalaisen koskemattoman luonnon sekä sen, mistä suomalainen ruoka tulee, miten alkutuotanto toimii ja miksi elintarvikkeemme ovat niin laadukkaita ja puhtaita”, kertoo FinDe Business Consulting Oy:n Johanna Pfeiffer, joka toimii myös ulkopuolisena asiantuntijana Food from Finland -ohjelmassa.
Pfeifferille vientityö on tuttua. Hän on toiminut alalla Saksassa jo yli 20 vuotta ja auttanut suomalaisia pk-yrityksiä kilpailutilanteen ja eri haasteiden tunnistamisessa. Yrityksille hän voi toimia Keski-Euroopan markkinan oven avaajana.
Pfeiffer kertoo, että Salo valikoitui Food from Finlandin yhteistyökumppaniksi saksalaisten kauppiaiden vierailuun, sillä alueella on laaja kattaus innovatiivisia pk-yrittäjiä, jotka osoittavat suomalaisen elintarviketuotannon laadun ja monipuolisuuden.
“Suomessa ruokaketjun perustana on maailman puhtain pohjavesi, saasteeton ilma sekä korkeat hygieniastandardit. Täällä viranomaiset valvovat tuotantoa ja lisäävät turvallisuutta. Lisäksi vuodenaikavaihtelut poistavat bakteerikantaa, joten ruoka maistuu hyvältä.”
Henna Kyyrä Yrityssalosta, Lili Lehtovuori Business Finlandilta ja Johanna Pfeiffer FinDe Business Consultingista
Mielikuvat käännettävä luontoon
Business Finland on tehnyt ruokavientiä aktiivisesti toistakymmentä vuotta. Pfeifferin mukaan muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi tulee kuitenkin takamatkalta.
“Vienti ei ole pikamatka, vaan maratoni, ja hyvin alkanutta matkaa halutaan jatkaa. Elintarvikevientimme on noin 2,3 miljardia euroa vuodessa, reilu kolmasosa tuonnistamme. Koronan jälkeen vienti on kuitenkin kasvanut 20 prosenttia. Food from Finlandin tavoitteena on tuplata se kahdessa vuodessa.“
Tavoitteelle on katetta, sillä ulkomailla arvostetaan sellaisia suomalaistuotteita kuin vaikkapa vilja- ja lihatuotteet, marjat, lakritsi ja alkoholi. Niiden markkinoinnissa mielikuvat on nyt käännettävä sinne mistä tuotteetkin tulevat: luontoon.
“Euroopassa menestyvät elintarvikebrändit mainostavat tuotteitaan valmistusmaa ja sen luonto edellä. Tästä suomalaisyritystenkin on otettava mallia, ja Suomen lippua pitää korostaa. Saksalaiset eivät esimerkiksi tiedä, että Suomessa on valtavasti järviä. Tuotteita ei pidä ulkomaalaistaa, vaan markkinoille on lähdettävä rinta rottingilla ja luotettava Suomen luontobrändiin”, Pfeiffer vakuuttaa.
Markkinointia kotona ja kohdemaassa
Food from Finland -ohjelmassa Salon elintarviketuottajat ovat saaneet esitellä tuotteitaan Suomeen kutsutuille saksalaisille EDEKA -kauppiaille ja -sisäänostajille. Vieraat ovat tutustuneet myös Suomen luontoon Teijon kansallispuistossa, suomalaiseen elämäntapaan Mathildedalin ruukkikylässä sekä paikallisten viljantuottajien maatiloihin.
“Nuoret perheyritykset ja elintarviketuotannon pitkä historia ovat tehneet saksalaisiin vaikutuksen. Salossa on reipas ja positiivinen tekemisen meininki, mikä näkyy sekä yrittäjien että Yrityssalon toiminnassa”, Pfeiffer toteaa.
Sinnikäs markkinointi suomalaisen ruoan puolesta on tärkeää, sillä viennin aloittaminen vaatii yritykseltä panostuksia. Pfeiffer kuitenkin tuntee Saksan markkinat ja tietää, miten sieltä voi löytää jalansijan. Erityisesti toimitusvarmuudesta on syytä huolehtia, sillä markkina on suuri.
“Yhdessä kauppaketjussa voi olla 60 000 liikettä. Silloin markkinatutkimus voi tarkoittaa sitä, että lähdemme yrittäjän kanssa testaamaan markkinaa. Matkustamme esimerkiksi paikan päälle ja tutustumme liikkeisiin ja kauppiaisiin. Matka ei ole ilmainen, mutta ei ole perinteinen markkinatutkimuskaan”, Pfeiffer muistuttaa.
Paikan päällä tuotteet esitellään kauppiaalle, joka valitsee niistä myyntiin tulevat. Suomessa vientiyritys saa sitten palautetta myynnistä ja paikallisten kuluttajien mieltymyksistä.
“Kun kauppias on vakuutettu, saattaa myös Saksassa sijaitseva keskusvarasto kiinnostua tuotteesta. Siitä suomalaisyritys voi saada mahdollisuuden kiivetä ylöspäin. Testaamme markkinaa myös Suomi-viikkojen avulla, joihin eri yritykset voivat yhdessä osallistua. Näin saamme suuremman näkyvyyden myös kuluttajamarkkinointiin”, Pfeiffer kuvailee.
VarsiFood -hanke osoittanut salolaisen elintarviketuotannon arvon
Salolaisyrittäjien ja Business Finlandin yhteinen viennin edistämistyö ei ole syntynyt tyhjästä. Taustalla on VarsiFood -hanke, joka on tuonut yhteen yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita ruokaketjun kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Tuloksia on syntynyt konkreettista yritysyhteistyöstä, jota on viime vuodesta koordinoinut Yrityssalossa Henna Kyyrä.
“Alkuvuodesta aloitimme Salon ruokamatkailun kehittämisen yhdessä yrittäjien kanssa. Tuloksena syntyi uusia elämystuotteita paikallisen ruuan ympärille. Kesällä Turun ruokaviikoilla syntyi ajatus yhteistyöprojektista Food from Finlandin kanssa. Homma lähti Johannan tuella nopealla aikataululla rullaamaan”, Kyyrä kertoo.
Elintarvikeviennin edistäminen on vain yksi osoitus VarsiFood -hankkeen tuloksista. Hankkeen työpajojen tuloksena salolaisyritykset ovat toteuttaneet muun muassa uusia tuotteita ja palveluja. Hyvänä esimerkkinä voi mainita paikallisia siiderituottajia esittelevän Siiderireitin, josta oli jo aikaisemmin puhuttu, mutta työpajoissa puheista tuli totta.
Viime kesänä elintarvikeyrittäjien uusia tuotteita sai myös maistella Turun ruokaviikoilla SaloFood lähiruokapuodissa. Yrittäjät saivat kallisarvoista palautetta uusille tuotteille niin kuluttajilta kun ruoka-alan ammattilaisilta, joka rohkaisi heitä jatkokehittämään ja miettimään niille laajempia myyntikanavia.
Kattavan medianäkyvyyden sai myös ruoka-alan ammattilaisille ja medialle tarjottu Michelin-aamiaistapahtuma, jonka menu koostui suurelta osin Salon seudun tuottajien raaka-aineista. Elokuussa järjestimme Turussa myös uusille elintarviketuotteille hyllypaikkakilpailun.
“Sen tavoitteena oli nostaa esiin paikallisia elintarvikeyrityksiä ja heidän uutuustuotteita. Voittaja sai kuukauden ajaksi tuotteensa Skanssin Citymarketiin ja Foodora Marketiin”, Kyyrä kertoo.
“Oikeasti toteutetaan, eikä vain ideoida”
VarsiFood-hankkeen tapahtumilla on Kyyrän mukaan pyritty löytämään yritysten tuotteille kärki ja testata, millaista vastakaikua tuotteet herättävät asiakkaissa – erityisesti ulkomaalaisissa.
“Tapahtumat ovat olleet suosittuja ja ne ovat saaneet paljon medianäkyvyyttä. Lähiruokapuotiin saimme 14 eri yrittäjän tuotteita. Kutsuimme tuottajia mukaan Turun kauppatorille, esittelemään, maistattamaan ja kertomaan tuotteistaan lyhyesti. Se on tärkeää, sillä tuote on ensimmäinen kohtaamispiste asiakkaan kanssa”, hän toteaa.
VarsiFood-hanke päättyi elokuun lopulla, ja Kyyrä kokee olevansa tyytyväinen sen tuloksiin. Ja niin ovat yrittäjätkin.
“Yrittäjät ovat kiitelleet sitä, että työpajoissa syntyneitä ideoita oikeasti myös toteutetaan. Ei ainoastaan pohdita, että mitä voisi tehdä”, Kyyrä sanoo.
Kansainvälistyminen jatkuu
VarsiFood -hanke sai alkunsa vuoden 2022 alussa ja sen toteuttajina ovat olleet Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Yrityssalo. Toimintaa on rahoitettu yhteisellä EAKR -rahoituksella. Hanketyön käynnistyessä tavoitteeksi asetettiin myös ruokaketjun jalostusarvon kasvattaminen.
Vaikka VarsiFood-hanke on päättynyt, tulevat kansainvälistymistoimenpiteet Kyyrän mukaan jatkumaan muissa hankkeissa.
“Hanke on edistänyt monen yrityksen kansainvälistymistoimia. Yrityssalolla on alkamassa marraskuussa valmennussarja, jossa viennille ja yritystoiminnan kasvulle luodaan lisää edellytyksiä. Olemme myös tiedostaneet Salon alueella tuotettavan ruoan jalostuksen arvon ja kotimaisten elintarvikkeiden vientipotentiaalin.”
Ensi vuonna Salon elintarvikekentällä on myös tarjottavana jotain aivan uutta. “Valmistukseen tulee tuote, josta ei Salossa olla vielä kuultukaan”, Kyyrä myhäilee.
Tervetuloa mukaan elintarviketoimijoiden yhteistoimintaan!
Lisätiedot: Henna Kyyrä | henna.kyyra@yrityssalo.fi | puh 050 323 7754
Artikkeli kirjoitettu 08/2023, julkaistu 10/2023