Lavapörssi Oy:n toimitusjohtaja Petteri Lindholm on työskennellyt yrityksessä 90-luvulta asti.
Perttelistä löytyy kestävän lavaliikenteen keskus
Lavapörssi Oy tarjoaa monipuolisia kuormalavapalveluita Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Yrityksen liiketoimintamallissa hajonneet kuormalavat korjataan ja otetaan takaisin käyttöön. Siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin ympäristö.
Sisältä kuuluu pauketta ja kolinaa. Työpöydillä keskittyneet kädet touhuavat tottunein ottein. Rikkinäiset osat lajitellaan sivuun, samalla kun trukki korjaa työn jäljet korkeiksi pinoiksi. Viereisessä hallissa suuret tornit kohoavat kattoon asti.
Lavat ovat Lavapörssin bisnestä. Kuormalavalogistiikkaan keskittyvä yritys toimii Salon Perttelin keskustassa. Puiden takaa pilkottava tehdasrakennus saattaa vaikuttaa syrjäiseltä, mutta liikenne tontille käy vilkkaana.
“Viime vuonna myytiin ulos noin 600 000 lavaa. Pohjoismaiden mitassa se on pieni määrä, mutta Suomi on pitkä maa. Siksi tavara ei tällä liiku niin nopeasti”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Petteri Lindholm.
Mutta Suomen mittakaavassa liikkuu, ja vieläpä useilla toimialoilla. Lavoja tarvitaan nimittäin kaikessa yhteiskunnan perustarpeita ylläpitävässä liikenteessä. Lavapörssin asiakkaita ovat keskusliikkeet ja logistiikkatalot, rakennusyritykset ja pakkaava teollisuus. Kesäisin myös puutarhat.
“Aina kun on tarve valmiin tuotteen tai hyödykkeen siirtämiselle, tarvitaan sen toimittamiseen lavoja. Kaikelle elintarvikkeista auton renkaisiin. Toki myymme myös yksityisille pieniä lavoja puutarhaistutuksiin, mutta ne ovat marginaalisia osuuksia”, Lindholm sanoo.
Lavan huoltoa Lavapörssin tiloissa. Työvuorossa Yaroslav.
Tasaista kasvua 90-luvulta asti
Lindholm on ollut Lavapörssillä siitä lähtien kun yritys perustettiin yhdeksänkymmentäluvun lopulla. Hänen aloittaessa lavojen lajittelijana toimi yritys vielä Mynämäellä. Lindholm tuli osakkaaksi vuonna 2007 ja kuusi vuotta myöhemmin lunasti yrityksen itselleen.
“Aloittaessani työntekijöitä oli noin seitsemän. Nyt määrä on tuplaantunut. Meillä on 15 varastotyöntekijää, jotka lajittelevat ja korjaavat lavoja. Itse pyöritän toimintaa ja hoidan ajojärjestelyä”, Lindholm kuvaa.
Nykyisissä Perttelin tiloissa toimi aikaisemmin konttoritarvikkeiden valmistaja Saumer. Nyt siellä tehdään lavojen huolintaa. Palveluihin kuuluvat kuormalavojen sekä lavakaulusten ja kansien myynti, nouto ja vastaanotto.
Yrityksen päätoimialueita ovat Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Hämeenlinnan seutu. Niiden alueilla kaikki lavat ajetaan omalla kalustolla. Uusimpana investointina löytyy 35 metrin pituinen high capacity transport -rekka.
“HCT-rekka hankittiin helmikuussa. Sen myötä yrityksen kuljetuskapasiteetti kasvoi 30 prosenttia. Lisäksi meiltä löytyy kaksi täysperävaunua sekä pieni kuorma-auto Salo–Turku-liikenteeseen. Viime vuonna pihalle valmistui myös katettu laituri.”
Kun lavasta puuttuu tukipala, vaatii se korjausta, linjaa Lindholm. Takana ehjiä lavoja.
Uudelleenkäytöstä säästöjä asiakkaalle
Lavapörssin nykyinen liiketoimintamalli perustuu kiertotalouteen. Yritys ostaa ja myy lavoja, mutta myös korjaa niitä mahdollisuuksien mukaan.
”Lavoissa on vähän osia, joten ne ovat korjattuna aivan yhtä hyviä kuin uutena. Vain täysin käyttökelvottomat lavat päätyvät energiahakkeeksi”, Lindholm painottaa.
Lavalaatuja Lindholm listaa jopa 60 erilaista. Erot määritellää puhtauden, koon ja vahvuuden mukaan. Niiden korjaus tuo asiakkaalle säästöjä.
“Uuden lavan hinta on keskimäärin toistakymmentä euroa, mutta korjatun lavan saa huomattavasti halvemmalla. Summat ovat tapauskohtaisia, mutta myyntihinnat ovat kaikkea kahden ja 24 euron välillä. Jos lava on uudelleen käyttöön kelpaava, saa siitä rahaa myös hyvityksenä.”
Lindholm näkee, että juuri asiakkaan tarpeet määrittelevät suunnan yritystoiminnalle.
“Asiakkaat määrittelevät laadun, emme me. Pilaantunutta tuotetta ei voi lähettää eteenäpäin. Kun laatu laskee, ei toista tilausta tule”, hän tietää.
Viime vuonna yritys investoi lastauslaiturin katokseen, joka maksoi 260 000 euroa.
Pitkäikäinen sijoitus
Lindholm kokee, että kiertotalousnäkökulma tarjoaa yritykselle hyviä tulevaisuudennäkymiä. Eikä vähiten siksi, että lava on pitkäikäinen sijoitus.
“Jotkut kesätyöntekijämme ovat huomanneet, että lava saattaa heitä vanhempi. EUR-lavat elävät kymmeniä vuosia, ja FIN-lavan edeltäjät eli VR-lavat voivat olla jopa 70-luvulta”, toimitusjohtaja kertoo.
Lindholmin mukaan toinen yritystoimintaa siivittävä etu on, että vastaavan profiilin toimijoita ei alalla juuri ole.
“Ei ainakaan tässä mittakaavassa Länsi- ja Varsinais-Suomessa. Kiertotalousmallilla voimme täällä menestyä ja samalla tehdä hyvää ympäristölle.”
Tutustu Lavapörssiin täällä.
Artikkeli julkaistu 04/2024
