Yrityssalon Jouko Urmas (vas.) ja Jussi Somerpalo näkevät, että monet salolaisyritykset ovat kiinnostuneita kiertotalouden mahdollisuuksista. Lounapuistossa niitä voi testata
Paikallisesta yhteistyöstä uusille rajapinnoille – Lounapuisto kutsuu tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuudet
Vuosi sitten käynnistynyt Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hanke on päättymässä. Kehittämistyö jatkuu kuitenkin. Lounapuiston lanseerauksen myötä eri alojen yrityksille on pian tarjolla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä kiertotaloudessa tavalliset arvoketjut ovat kääntyneet ylösalaisin.
Lounapuistosta on moneksi. Salon Korvenmäelle luotu kiertotalouden keskittymä yhdistää kiertotalouden ja kestävän kehityksen parissa toimivia teollisuuden yrityksiä. Se on myös brändi, jonka avulla voi viestiä alueen ulkopuolella oleville toimijoille Salon kiertotalouden mahdollisuuksista.
“Visio on nyt luotu ja verkostot rakennettu hankesuunnitelman mukaisesti. Lanseerasimme Lounapuisto -brändin Forssan Frush -tapahtumassa ja kerroimme siitä World Circular Economy Foorumissa Helsingissä osana ekoteollisuuspuistojen verkostoa”, raportoi Yrityssalon erityisasiantuntija Jussi Somerpalo.
Somerpalo on toiminut Lounapuistohankkeessa projektipäällikkönä ja projektijohtajana on mukana Yrityssalon Jouko Urmas. Yhdessä he ovat tehneet brändityötä ja viestineet yrityksille Salon kiertotalouden mahdollisuuksista.
“Olemme jo kontaktoineet kymmeniä yrityksiä ja keskustelleet heidän kanssaan tonttivuokrista ja siitä, mitä kaikkea Lounapuistossa voi tehdä. Nyt kun Lounapuistolla on oma brändi, verkkosivut ja esittelyvideo, voimme markkinoida sitä laajemmallekin”, Urmas näkee.
“Toisen jäte on toisen raaka-aine”
Mitä Lounapuistossa sitten voi tehdä? Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Urmas nostaa lämpöenergian hyödyntämisen lämpökaivojen avulla.
“Kiertotalous on vetovoimatekijä erityisesti energia-alalla. Lounapuisto voi toimia monille yrityksille kokeilualustana. Esimerkiksi biokaasun ja hiilidioksidin talteenottoon liittyy lupaavia power-to-x-teknologioita, joita voi Salon alueella hyödyntää”, hän sanoo.
Juuri power-to-x-teknologioiden kaltaiset kiertotalouden sovelluskohteet ovat nyt ajankohtaisia. Toisena esimerkkinä Urmas mainitsee sen, miten biovirtoja voi käyttää lääke- tai kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena.
”Kun lopputuotteen hinta pompsahtaa, arvoketjun alkupään raaka-aineen arvo nousee myös”, hän sanoo.
“Toisen jäte on toisen raaka-aine”, Somerpalo kiteyttää.
Vanhoina puualan ihmisinä Urmas ja Somerpalo hämmästelevät muutoksen nopeutta.
“Toisin kuin viisikymmentä vuotta sitten, nyt suuretkin yritykset miettivät, mitä tuotannon alkupään jätteelle voisi myöhemmin tehdä. Arvoketjut ovat selkeästi kääntyneet ylösalaisin. Sen myötä kiertotalous lisää valtavia, miljardien arvoisia investointeja”, Urmas tunnistaa.
Keskeistä hankkeessa on ollut onnistunut markkinointi. Palvelukartta ja video tekevät Lounapuiston helposti ymmärrettäväksi yrityksille, sidoskumppaneille ja medialle.
Visiona hallinnollinen malli
Mistään tyhjästä Lounapuisto ei Saloon ole tullut. Urmas ja Somerpalo kertovat hankkeen saaneen mallia SITRA:n rahoittamasta valtakunnallisesta alueverkostosta. Siinä kiertotalouden ratkaisuja ohjaavat alueelliset painotukset.
“Lounapuiston kaltaisia ekoteollisuuspuistoja on Suomessa 16. Niistä kukin hyödyntää omia vahvuuksiaan. Esimerkiksi Mikkelissä keskitytään vesiekosysteemin kehittämiseen ja Kokkolassa kemianteollisuuteen. Kun puisto herättää tarpeeksi monen yrityksen kiinnostuksen, voidaan kiertotalouden yhteistyölle luoda pelisäännöt ja toiminnalle hallinnollinen malli”, Urmas kertoo.
Urmaan ja Somerpalon visioissa Lounapuiston toimintaa voisi johtaa mukana olevien yritysten aluetoimikunta. Sille on kaikki edellytykset olemassa, sillä Lounapuisto-hankkeen aikana ei ole tunnistettu yhtään vastakkainasettelua toimijoiden välillä.
“Lounapuiston alueella Lounais-Suomen jätehuolto on iso toimija, ja yritykset ovat kiinnostuneita kiertotalouden mahdollisuuksista. Esimerkiksi Salon Hyötykäyttö ja Kone-Kostamo ovat olleet aktiivisesti mukana Lounapuisto-hankkeessa. Vuoropuhelu kiertotaloudesta on selvästi lisääntynyt verrattuna aikaan ennen Lounapuistoa”, Somerpalo sanoo.
Sivuvirtoja useilta toimialoilta
Jätteenpolton käyttömateriaaliksi kelpaavaa kotitalousjätettä on Salossa tarjolla runsaasti. Nyt kun Lounapuiston kehittäminen jatkuu, tutkitaan sen potentiaalia esimerkiksi biokaasun tuotannossa.
“Rahoitusta uusille hankkeille on vireillä. Yrityssalolla olemme huomanneet, että voimme hyödyntää eri hankkeista saatavaa tietoa kiertotalouden kehittämisessä. Esimerkiksi ruokaketjun sivuvirrat voi ohjata biokaasun tai erilaisten biotuotteiden raaka-aineeksi. Salon isot maatilat voivat tuottaa heinästä ja viljasta arvokkaita sivuvirtoja, karjatilojen lannasta puhumattakaan”, Urmas huomauttaa.
Kiertotalouden arvo paljastuukin, kun mittakaavaa laajennetaan. Urmas ja Somerpalo tähdentävät, että suuretkin visiot ovat perusteltuja, sillä Lounapuisto ei sulje toimijoita sisäänsä, vaan mahdollistaa toiminnan eri rajapinnoilla.
”Lounapuistossa uudet toimijat voivat löytää arvoa ulkopuolisten maatilojen sivuvirroista. Sitä edistää sekin, että maailmantilanne on lisännyt kiinnostusta maatalouteen. Kun Venäjältä aikaisemmin tulleiden apulantojen hinnat nousevat ja saatavuus samalla laskee, voi mahdollisuuksia tarjoutua kiertotaloudessa”, Urmas päättelee.
Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo
Tervetuloa mukaan Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo -tapahtumaan 11.-12.10 SAlo IoT Campukselle, joka on myös Lounapuisto -hankkeen loppuseminaari.
Tässä linkki ohjelmaan
Tutustu Lounapuisto kiertotalouspuistoon tästä (lounapuisto.fi)
Katso video Lounapuistosta ja sen mahdollisuuksista
Ekoteollisuuspuistojen verkosto tässä
