Oppilaitosyhteistyö tarjoaa yrityksille näkyvyyttä ja mahdollisuuden tukea opiskelijoita
Oppilaitosyhteistyöstä on yritykselle moneksi. Se luo reitin osaamisen systemaattiseen kehittämiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön sekä tarjoaa tilaisuuden parantaa työnantajakuvaa ja hoitaa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Lisäksi se on yksi tehokkaimmista tavoista luoda kontakteja tulevaisuuden osaajiin.
Oppilaitosyhteistyötä on tarjolla kaikilla koulutustasoilla. Turun yliopiston työelämäpalvelut eli Rekry tarjoaa yrityksille ja muille organisaatioille monipuolisia palveluja opiskelijoiden tavoittamiseen ja rekrytointiin. Uusi Urakummi-palvelu tekee sen matalalla kynnyksellä. Muita vaihtoehtoja ovat työssäoppimisjaksot ja opinnäyte- ja projektityöt. Opiskelijoilla on mahdollista tehdä myös kesä- ja osa-aikatyötä opiskelujen aikana ja niiden ohella.
Tässä artikkelissa esittelemme joitakin esimerkkejä oppilaitosyhteistyöstä ja hyväksi havaittuja malleja kaikenkokoisille yrityksille!
Konsepti, johon on helppo tarttua
Oppilaitosyhteistyön kartoittamisessa kannattaa aloittaa Turun yliopiston työelämäpalveluista ja tutustua Rekryn Urakummi-toimintaan. Se on uusi palvelukonsepti, jossa yritys voi ryhtyä opiskelijan urakummiksi. Urakummit saavat muun muassa kutsuja opiskelija- ja verkostoitumistilaisuuksiin ja organisaationsa logon Rekryn kumppanisivulle. Tarjolla on myös näkyvyyttä osana kummiverkostoa. Lisäksi Urakummit tukevat opiskelijoiden työelämäyhteistyötä Urakummin vuosimaksulla (100 € + alv), joka siirretään kokonaisuudessaan stipendirahastoon. Sieltä jaetaan kannustinpalkintoja ainejärjestöjen työelämätoiminnalle.
”Kauttamme voi ilmoittaa avoimista työ- ja harjoittelupaikoista tai etsiä vaikka graduntekijää”, kertoo Rekryn suunnittelija Pilvi Lempiäinen. ”Tarjoamme myös palvelupaketteja yrityksen näkyvyyden ja työnantajamielikuvan kasvattamiseen. Monet yritykset haluavatkin varmistaa, että he ovat houkutteleva työnantaja sitten, kun tarve rekrytoinneille tulee.”
Lempiäinen kertoo, että Urakummi-konseptista haluttiin palvelu, johon on helppo tarttua ja josta on hyötyä kaikille osapuolille. Vaikka kaikilla yrityksillä harjoittelijan palkkaaminen ei olisikaan ajankohtaista, voivat he silti olla yhteydessä yliopistoon ja näkyä opiskelijoille.
”Tarjolla on myös räätälöidympiä näkyvyyspaketteja niille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan työnantajamielikuvaansa isommalla panostuksella. Kuitenkin pitkäjänteisyys on tässä tärkeintä, ja kaikki läsnäolo opiskelijoiden keskuudessa on panostus tulevaisuuteen”, Lempiäinen sanoo.
Tutustu tarkemmin tästä
Teknologiatammikuu avaa ovia työelämään
Oppilaitosyhteistyön muotoja ovat myös työssäoppiminen ja oppisopimus. Molemmissa mielikuvat ovat muuttuneet viime aikoina positiivisempaan suuntaan.
“Työssäoppiminen sopii toisen asteen opintoja suorittaville. Erityisesti isot yritykset ovat huomanneet, että opiskelijoita kannattaa poimia taloon jo ennen valmistumista. Kun nuoret valmistuvat tai palaavat armeijasta, ovat he sopivia työllistettäviä”, kuvailee Yrityssalon erityisasiantuntija Juha Metsänoja.
Metsänojan mukaan työssäoppiminen kohottaa työnantajamielikuvaa, sillä se antaa yrityksestä osallistuvan kuvan. Oppisopimus taas on helppo tapa kouluttaa itselleen sopivaa työvoimaa työn aikana, sillä Salossakin monissa töissä jo oikea asenne ja motivaatio riittää työpanokseksi. Nykyään oppisopimuksen voi lisäksi tehdä joustavasti useissa osissa.
Parhaan kuvan oppilaitosyhteistyöstä saa tutustumalla ensi vuoden alussa TE-toimiston järjestämään Teknologiatammikuu-tapahtumaan. Siinä ideana on, että yritykset avaavat opiskelijoille ovia työelämään ja näyttävät käytännössä työpaikoillaan, mitä työ on.
“Tässä yrityksillä on tilaisuus avata omaa alaa, esitellä tarpeitaan ja parantaa työnantajamielikuvaa – kertoa kaikkea sitä, mikä ei välity rekrytointi-ilmoituksesta. Tarkoitus on täydentää yrityksen työnantajamielikuvaa. Se on tärkeä yritystenkin tunnistaa, sillä jos nykyään halua tehdä oikeita rekrytointeja, tulee olla tavoitettavissa ja näyttää todella, mistä työn tekemisessä on kyse”, Metsänoja sanoo.
Tilaisuus on sopii suuremmille yrityksille, joilla on samanaikainen tarve rekrytoida ja parantaa työnantajamielikuvaansa. Metsänoja näkee kuitenkin, että nyt on pienemmilläkin yrityksillä mahdollisuus päästä esittelemään toimintaansa ja tavoittaa potentiaalisia työnhakijoita.
Tutustu tarkemmin tästä
Matalan kynnyksen kohtaamisia lukiolaisten kanssa
Tammikuun lopussa Saloon on tulossa myös Salon lukion bisnes- ja tiedelinjojen opiskelijoiden kanssa järjestettävä Salo hackathon -tapahtuma, jossa opiskelijat ratkovat yritysten antamia haasteita. Mallina on Suomen Yrittäjien YES Hack -tapahtuma, jossa ratkaistaan yhteiskehittämisen kautta yritysten tai työelämän edustajien haasteita.
“Tässä yritykset voivat päivän aikana tehdä itseään tutuksi, sillä nuoret tuntevat aika huonosti salolaisia yrityksiä. Keskiössä on tunnettuuden lisääminen ja kontaktien luominen”, tunnistaa Yrityssalon erityisasiantuntija Tommi Virtanen.
Hyvänä puolena hänen mukaan on se, että yritykset tiedostavat jo tilanteensa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opiskelijat voidaan sitouttaa, sitä parempi tilanne yrityksillä on tulevaisuudessa.
Virtanen tunnistaa, että Hackathon-tapahtumat ovat olleet aikaisemmin Salossa suosittuja. Nytkin tarkoituksena on tarjota opiskelijoille näkymiä eri toimialoilta. Siinä haasteet auttavat.
“Haasteet eivät liity suoraan tuotantoon, mutta tiimeissä saa ratkoa, miten yritykseen voi vaikka houkutella paremmin työntekijöitä tulevaisuudessa. Yrityssalolla on vastaavanlaista toimintaa vireillä lukion lisäksi myös ammattiopiston kanssa. Tulevaisuudessa toivomme, että voimme järjestää kilpailuja säännöllisesti, ainakin kerran tai kaksi vuodessa”, Virtanen visioi.
Teetä opinnäytetyö opiskelijalla
Yrityksille oppilaitosyhteistyö tarjoaa työnantajamielikuvan ja potentiaalisten osaajien lisäksi mahdollisuuden hyödyntää alan uusinta tietoa. Oikea henkilö sen tuottajaksi on tietysti alan utelias opiskelija.
“Tästä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Haaga-Helian restonomiopiskelijan. Hän on tehnyt opinnäytetyönsä salolaiselle yritysjoukollle, jossa Yrityssalo on ollut toimeksiantajana”, kertoo Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola. “Jo nyt olemme saaneet opinnäytteen tuloksista matkakohteen kehittämiseen tuoreita näkemyksiä. Niiden pohjalta voimme kehittää alueen toimintaa ja tarjota yrityksille out-of-the-box-ajatuksia”, Pirvola lisää.
Opinnäytetyöprosessi on ollut yksinkertainen. Selkeä struktuuri antaa työrauhan kaikille.
“Aluksi opiskelija sai etsiä omatoimisesti taustatietoa kohteesta ja valita teorian yhdessä ohjaajansa kanssa. Sen pohjalta olemme yhdessä käyneet läpi tutkimustietoa. Seuraavassa työvaiheessa opiskelija on haastatellut yritystä kysymyksin, joihin yritys on voinut etukäteen valmistautua.
Pirvola pitää toimintatapaa tehokkaana, niin opiskelijalle kuin yrityksillekin.
“Yritys saa yhteistyöstä nuoria ajatuksia ja uusia ideoita. Mutta kaikkihan tästä hyötyvät. Opiskelija etenee opinnoissaan ja alueen yritykset saavat ajatuksia toimintansa kehittämiseen. Parhaassa tapauksessa opiskelija voi vielä saada jalkansa yrityksen oven väliin ja työllistyä”, Pirvola muistuttaa.
Artikkeli julkaistu 30.11.2022
