Maaseuturahastosta työkaluja yrityksesi kasvun rahoittamiseen

Hilkka Halla toimii ELY-keskuksen maaseudun yritystukitiimin vetäjänä. Hän muistuttaa, että ELY-keskuksen myöntämää maaseuturahaston tukea voivat hakea yritykset useilta eri toimialoilta.

Maaseuturahastosta työkaluja yrityksesi kasvun rahoittamiseen

Maaseudun yrityksille on tarjolla tukea kasvuun ja kehitykseen EU:n maaseuturahastosta. Sen tavoitteena on vahvistaa maaseutualueella toimivien yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Varsinais-Suomessa ELY-keskuksen myöntämää rahoitusta on tänä vuonna jaossa vielä noin 3 miljoonaa euroa.

EU:n maaseuturahasto tarjoaa juuri nyt yrityksille mahdollisuuden saada tukea kasvuun ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tuen tavoitteena on vahvistaa maaseutuyritysten kilpailukykyä, luoda uusia työpaikkoja ja edistää alueiden elinvoimaisuutta.

Taustalla on tarve tukea maaseudun yrityksiä murroksellisina aikoina.

“Maaseudun yritysten menestyminen on olennaista koko Suomen hyvinvoinnin kannalta. Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, jotta ne pärjäisivät muuttuvassa ajassa”, tiivistää Hilkka Halla, ELY-keskuksen maaseudun yritystukitiimin vetäjä.

Maaseuturahaston tuen myöntää ELY-keskus. Tänä vuonna varoja yritystukiin on suunnattu yhteensä vajaa 5 miljoonaa euroa. Ne tulevat sekä Suomen valtiolta että Euroopan unionilta.

Hallan mukaan rahoituksen jakautuminen yritystukiin ja maaseudun yleishyödyllisiin muihin hankkeisiin vaihtelee vuosittain ja alueittain. Varsinais-Suomessa painotus on yritystuissa.

“Rahoituksen myöntämisen taustalla on ajatus siitä, että vahvistamalla maaseudun yrityksiä vahvistetaan koko Suomen aluetaloutta ja sen myötä turvallisuuttakin. Tukien avulla voidaan edistää esimerkiksi uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, investointeja ja yritysten kansainvälistymistä”, Halla sanoo.

Kenelle tuki on tarkoitettu?

ELY:stä haettava maaseuturahaston tuki on suunnattu päätoimisen yritystoiminnan uudistamiseen ja kasvuun. Yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan toimintaan ja kyvykkyys maksaa laskunsa.

Hakijana voi olla elinkeinonharjoittaja, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai osuuskunta. Tärkeää on, että yrityksellä on selkeä liiketoimintasuunnitelma ja että siihen on linjattu toimenpiteet siitä, miten haettava tuki edistää yrityksen tavoitteiden toteutumista.

Tukea voi hakea mille tahansa toimialalle, kunhan sitä ei ole asetuksissa kielletty. Näitä aloja ovat esimerkiksi liikenne, maanrakennus tai vuokraustoiminta. Maakuntamme yleisimmistä hakukelpoisista toimialoista Halla listaa metallialan, matkailun, maataloustuotteiden ensi asteen jalostuksen ja elintarviketeollisuuden.

Tukikelpoisuutta pohtiessaan yrittäjän ei siis pidä sekoittaa maaseutua maanviljelyyn.

“Meiltä investointi-tai kehittämistukea hakevalta ei edellytetä mitään liitosta maatalouteen. Ainoastaan toimipaikan tulee sijaita kartalla määritellyllä maaseudulla. Tärkeää on, että julkinen tuki ei saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Siksi vain paikallisilla markkinoilla toimivien yritysten tukeminen on harvinaista”, Halla määrittelee.

Tukipäätöstä ohjaavat useat valintakriteerit

Tuen myöntäminen on harkinnanvaraista, ja kaikki saapuneet hakemukset pisteytetään. Pisteytyskriteereissä huomioidaan muun muassa yrityksen sijainti, hankkeen soveltuvuus maakunnan kehittämistavoitteisiin sekä syntyvien työpaikkojen määrä.

“Varsinais-Suomessa ruokaketjulla kokonaisuutena on suuri merkitys. Mikään yritys ei toimi tyhjiössä. Siksi yrityksen merkitys koko arvoverkostolle huomioidaan pisteytyksessä”, Halla selventää.

Tuen saamiseksi hakevan yrityksen on tarjottava omaakin rahoitusta. Lisäksi on osoitettava, miten tuki tulisi kehittämään tai parantamaan yritystoimintaa.

“Jonkun muunkin tulee uskoa kehitysideaan, kuten pankin tai ulkopuolisen sijoittajan. On myös laskelmin osoitettava suunnitelma kannattavuuden tai liikevaihdon kasvusta. Tuen myöntämisessä arvioidaan myös kokonaiskestävyyttä. Siksi kiertotaloushankkeet saavat usein hyvät pisteet. Myös sosiaalinen kestävyys on tärkeää, esimerkiksi työolosuhteiden parantaminen”, Halla sanoo.

Kaikissa kriteereissä korostuu yrittäjän oma kyky perustella, miksi suunnitellut kehittämistoimenpiteet ja investoinnit ovat yritykselle tärkeitä ja miten ne on tarkoitus toteuttaa. Sen sijaan tuen hakemiseen liittyvää byrokratiaa ei tarvitse pelätä.

“Muistutamme kyllä, jos hakemuksesta jää puuttumaan tietoja. Mutta emme voi mennä yrittäjän pään sisään. Vain hän tuntee vahvuutensa parhaiten. Ei ole kenenkään etu, että epävarmoja hankkeita rahoitetaan”, Halla toteaa.

Millaisia tukia on tarjolla?

Halla kehottaa yrittäjää ajattelemaan tuen hakemista kuin se olisi yrityksen kunnossapitoprojekti. Eli mitä muutoksia liiketoimintaan tarvitaan, jotta firma pärjää tulevaisuudessa paremmin.

“Maaseuturahoitus sopii useisiin kehityskohteisiin, kaikkeen markkinointiselvityksistä, tuotekehityksen tai prosessien uudistamisen asiantuntijapalveluihin. Uusiutuvan energian investoinnit ovat erityisessä tarkastelussa, ja niihin on saatavilla korkeampi tukitaso”, hän listaa.

Myös pienempiä, noin 1 000–3 000 euron kertakorvaustukia kehittämistoimenpiteisiin on tarjolla. Niitä myöntää Leader-ryhmät, kuten Varsinais-Suomessa toimiva Ykkösakseli.

”Leader-rahoitus tarjoaa paikallisia ratkaisuja maaseudun kehittämiseen. Niiden kautta voidaan tukea myös osa-aikaisen yrityksen käynnistämistä”, Halla kertoo.

Miten tukea haetaan?

Sekä ELY:n myöntämää maaseuturahaston tukea että Leader-tukia voi hakea sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Hakemukseen tulee liittää muun muassa liiketoimintasuunnitelma, budjetti ja muut tarvittavat asiakirjat. Julkista tukea ei voida myöskään myöntää kohteeseen, joka on jonkin muun säädöstön vastainen. Esimerkiksi rakentamiseen on oltava lainvoimainen rakennuslupa.

“Hakuprosessi on suhteellisen yksinkertainen, mutta vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelutyötä”, Halla huomauttaa. “Sitä varten kannattaa varata pari päivää kattavan liiketoimintasuunnitelman tekoon ja listata siihen tavoitteet ja resurssit sekä mahdolliset riskit.”

Sekä Leader-ryhmissä, että ELY-keskuksessa hakemuksen voi jättää milloin tahansa, mutta ne käsitellään ja pisteytetään valintajaksoittain. Hakemusten käsittely ELY:ssä kestää jaksosta riippuen 2–3 kuukautta.

“Suunnitellut toimenpiteet voi aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on jätetty. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos tukeen liittyvät kehitystoimet on aloittanut omalla riskillä, mutta ei saakaan rahoitusta, ei samaa rahoitusta voi enää hakea uudestaan”, Halla muistuttaa.