Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki kertoo, että voimalaitoksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. Taustalla oikealla näkyy voimala, jossa on kesän aikana tehty paljon sisätöitä.
Kierrätyskelvottomat yhdyskuntajätteet tullaan muuttamaan Salossa lähienergiaksi, kun Lounavoiman ekovoimalaitos käynnistyy alkuvuonna 2021. Voimalan on tarkoitus lämmittää Salon koteja osana kiertotaloutta ja laskea samalla kaukolämmön tuotannon päästöjä. Voimalan rakennustöissä on mukana monia Salon ja lähialueen yrittäjiä.
Rakennustyöt edenneet aikataulussa
Salon Korvenmäen jätekeskuksen viereen rakenteilla oleva Lounavoiman ekovoimalaitos on Lounais-Suomen Jätehuollon ja Salon kaukolämmön vuonna 2017 käynnistämä yhteishanke, joka tulee hyödyntämään jätteitä Salon kaukolämmön tuotannossa. Voimalaitos tarjoaa salolaisille kaukolämpöä turvallisesti ja kustannustehokkaasti ja laskee kasvihuonepäästöjä, joita aikaisemmin on syntynyt jätteiden siirtokuljetuksista ja fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä kaukolämmöntuotannossa.
Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki kertoo, että voimalaitoksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. ”Toukokuussa valmistui höyrykattilan asennustyöt. Kesän aikana on tehty voimalaitoksen talotekniikkaa sekä sähkö- ja putkiasennuksia. Rakenteilla on kokonaan uudet tilat. Mitään ei ole valmiina, joten kaikki tehdään alusta asti. Tähän kuuluu myös toimistot, sosiaalitilat, varastot ja korjaamot.”
Marraskuussa alkaa tuotannon testaus, kun jätteensyöttölaitteita ja siltanostureita eli ”kahmareita” testataan ensimmäisillä jätekuormilla. ”Siinä vaiheessa kytketään kaapelit, testataan ohjelmia ja otetaan jätettä sisään. Jätteen sisäänotto ja poltto on automatisoitu, joten laitteet vaativat huolellista testausta. Tammikuussa ohjelmien testauksen ja simuloinnin pitäisi olla valmista. Polku on jännittävä, sillä siinä mitataan, miten laitos lähtee toimimaan”, Onikki toteaa.
Voimalaitoksen viimeinen työvaihe päättyy ensi vuoden helmikuussa ja koko rakennusprojekti loppuvuodesta 2021. ”Siihen mennessä kaikki laskut on maksettu ja toimitukset on otettu vastaan ja hyväksytty. Siinä vaiheessa laitteistoa on koeajettu jo kymmenen kuukauden ajan”, Onikki sanoo
Elinvoimaa Salon alueelle
Voimalaitoksen työmaa ei rajoitu Korvenmäelle, sillä urakkaan kuuluu myös 7 kilometrin pääsähköyhteys Ylhäisten muuntoasemalle sekä 6,7 kilometrin kaukolämpöputki Salon keskustaan. Työt vaativat paljon tekijöitä, ja jo kesällä työntekijöiden henkilömäärä nousee jopa kolmeensataan.
Eri työvaiheet työllistävät monia lähiseudun yrittäjiä. Tähän mennessä mukana on ollut 35 salolaista yritystä. Jos mukaan lasketaan muut varsinaissuomalaiset yritykset, määrä lähes kaksinkertaistuu. ”Työmaalla merkittäviä lähiseudun urakoitsijoita ovat muun muassa Jokioisten Maanrakennus, Laihon Sähkö ja salolainen venttiilivalmistaja Högfors. Kaukolämpöurakassa pääurakoitsijamme on turkulainen Resolum Oy. Heidän alihankintana mukaan on tullut Salosta kaivinkoneurakoitsija Lönnqvist ja kaukolämpöputken asennuksesta vastaava lietolainen KL-Team”, Onikki listaa.
Onikki kertoo, että työn kilpailutuksessa on voitu vaikuttaa siihen, keitä alihankkijoita käytetään. Työn laatu on isossa kuvassa ollut erinomaista. ”Jos paikalliset yritykset vain ovat pärjänneet hinnoittelussa, on yrityksiä valittu lähialueelta. Tässä projektissa kotimaisuusaste on 40-50 prosenttia.”
Valmiin voimalan toimintaa varten on palkattu omaa henkilökuntaa 16 henkilöä. Kunnossapito-, huolto- ja muut palvelut tilataan ulkopuolelta. Välillisesti Lounavoima tulee lisäämään alueellista elinvoimaisuutta. ”5-6 miljoona euroa tulee vuosittain kulkemaan tätä kautta. Osa siitä jää myös Saloon”, Onikki sanoo.
Lounavoiman voimalahankkeen rakentamisessa on käytetty paljon paikallisia yrityksiä. Petri Onikki on pitänyt työn laatua erinomaisena.
Toimintakapasiteetti nousee, päästöt laskevat
Lounavoima on perustettu vuonna 2017 ekovoimalaitoksen rakentamista ja toimintaa varten. Lähtökohtana hankkeelle on ollut vaihtoehtoisen jätteenkäsittelyratkaisun löytäminen, kun kotitalousjätteiden sijoittaminen kaatopaikalle päättyi Suomessa vuonna 2016.
Lounavoiman ekovoimalaitos käyttää jätteen polttamisessa nykyaikaista arinatekniikkaa, jossa palamisprosessia voidaan säädellä tehokkaasti. ”Arinalle ohjataan ilmaa kymmenellä lohkolla, joiden ilmamäärää ja nopeutta voidaan säätää. Sitten polttamisesta aiheutuva savukaasu puhdistetaan suodattimilla ja vesisumuttimilla, joilla epäpuhtaudet kerätään pois. Lämpö otetaan talteen kaikin mahdollisin tavoin. Kun savukaasusta lauhdutetaan vielä vesihöyry ja vapautuva lämpö hyödynnetään, pysyy tuotantokapasiteetti korkeana, mutta päästöt matalina”, Onikki sanoo.
Kuinka kauan laitoksen on sitten määrä toimia? Onikin mukaan kysymys muotoillaan usein niinkin, että mitä tapahtuu, kun tulevaisuudessa poltettava jäte loppuu. Hän on toiminut alalla kolmekymmentä vuotta, ja tuona aikana jätteen määrä on vain kasvanut. Laitokselle on kyllä tilausta. ”Voimalan kapasiteetti on myyty täyteen seuraavalle viidelle vuodelle. Eivät tilausmäärät sen jälkeenkään ihan heti putoa. Teknologian puolesta laitoksen voi odottaa toimivan 40-50 vuotta”, Onikki kaavailee.
Tärkeä lenkki jätehuollon ketjussa
Voimalaitoksen päätarkoituksena on tuottaa jätteen energiahyödyntämistä ja kaukolämpöä luotettavasti. Vaikka laitoksessa on käytetty alan parasta ja uusinta teknologiaa ja tekninen hyötysuhde on korkea, ei rakentamisessa ole otettu riskejä. ”Riskienhallinta on keskeinen osa voimalaitoksen toimintaa. Tähän jo lainsäädäntökin pakottaa. Voimalaitoksen toimintaan liittyy paljon valvontaa, byrokratiaa ja tarkastuksia. Meillä tarkastuksia tekevät mm. Inspecta ja saksalainen TÜV”, Onikki sanoo.
Riskienhallinta on tärkeää, sillä Lounavoiman rooli jätehuollossa on merkittävä. ”Voimalaitos tulee tuottamaan Saloon sähköä ja lämpöä, mutta sillä on myös yhteiskunnallinen merkitys. Olemme tärkeä lenkki jätehuollon ketjussa sekä lämmön tuotannossa, sillä ylläpidämme huoltovarmuutta”, Onikki sanoo.
Vaikka voimalaitos on vielä rakenteilla, tähyillään Lounavoimalla jo tulevaisuuteen. ”QPowerin kanssa tulemme neuvottelemaan hiilidioksidin talteen ottamisesta ja jatkokäsittelystä sekä hyödyntämisestä liikenteen polttoaineena. Lisäksi pohdimme QHeatin kanssa yhteistyötä lämmön varastoimisesta. Varastointihankkeelle on jo myönnetty Työ- ja elinkeinoministeriön investointituki, ja päätös tehdään elokuussa”, Onikki kertoo.
Onikilla ei ole tiedossa, että ihan vastaavia tulevaisuuteen katsovia hankkeita olisi maailmalla ennen tehty. Mutta hän uskoo, että joitain asioita kannattaa tehdä, vaikka välitöntä hyötyä ei olisikaan näkyvissä. ”Joskus tärkeää ei ole päämäärä, vaan se että etsitään erilaisia ratkaisuja. Yrityksissä ja
organisaatioissa joissa tehdään rohkeasti uusia asioita, ei aina varsinaisessa tavoitteessa onnistuta, mutta usein se vie asioita eteen päin.”
Julkaistu: 13.8.2020 09:50
