Lounapuisto on kehittyvä tulevaisuuden kiertotalouspuisto. Yrityssalon Jussi Somerpalon mukaan se tarjoaa alueen, alustan ja kumppaniverkoston monenlaisille teollisen mittakaavan kiertotalouden toiminnoille
Lounapuistoon visioidaan mittavaa biokaasulaitosta
Salon Lounapuistoon visioidaan teollisen mittakaavan biokaasulaitosta seuraavan viiden vuoden aikana. Biokaasutuotannon edellytyksiä selvitetään Lounapuiston biokaasuverkostossa Yrityssalon johdolla. Onnistumisen avaimia ovat biokaasutuotannon taloudellinen kannattavuus ja viljelijöiden ja muiden osapuolien tarpeiden kuunteleminen. Lounais-Suomen Jätehuolto selvittää osana biokaasuekosysteemin rakentamista myös yhdyskuntajätevirtojen potentiaalia.
Saloon rakentuva kiertotalouden keskittymä Lounapuisto tarjoaa alustan innovatiivisille kiertotalousratkaisuille. Lounapuiston ekovoimalaitoksen ympäristöön nouseva alue on osa Suomen kiertotalouspuistojen verkostoa.
Lounavoima on jo toteuttanut kestäviä energiaratkaiuja alueella. Salon alueen kodit saavat lämpöä yli kahden kilometrin syvyyteen varastoiduista lämpökaivoista. Lisäksi alueelle on suunnitteilla aurinkovoiman tuotantoa.
Lounapuiston kehittäminen on edennyt tähän asti suunnittelu-, viestintä- ja koordinointityönä. Yrityssalon erityisasiantuntija Jussi Somerpalo toivoo, että alue alkaisi myös saada laajempaa näkyvyyttä.
”Nyt kun alueen brändi on luotu, tarvitsemme konkretiaa. Lounapuisto pitäisi saada näkyviin kylteissä ja viitoituksissa”, Somerpalo pohtii.
Verkosto kokoaa toimijat yhteen
Seuraava askel Lounapuiston kehittämisessä liittyy biokaasuekosysteemin rakentamiseen. Sen edistämiseksi Yrityssalo yhteistyötahoineen on koonnut verkostoa, joka kokoontui ensi kertaa yhteen viime joulukuussa. Yrityssalon järjestämään, biokaasun mahdollisuuksia käsittelevän tilaisuuteen saapui 40 kiinnostunutta kuulijaa. Heistä suuri osa oli viljelijöitä.
”Se oli lähtölaukaus verkoston kehittämiselle. Nyt haasteena on pitää kiinnostusta yllä”, Somerpalo sanoo. Hankkeen seuraava aamukahvitilaisuus järjestetäänkin heti helmikuun alussa 7.2. Tilaisuudessa kuullaan biokaasuyritysten käytännön kokemuksia ja esimerkkejä muualta.
Hankkeessa arvioidaan vaihtoehtoisia toteutustapoja biokaasulaitokselle. Somerpalon mukaan vaihtoehtoina voisi olla yksi iso laitos tai useampi pienempi. Nyt toimijoiden ja verkoston kanssa pohditaan, mikä sopisi alueelle parhaiten.
Kehitystyö on jo käynnissä. Verkostoitumisen ohella Yrityssalo järjestää opintomatkoja Suomen muihin biokaasulaitoksiin. Rinanlla kyulkee myös korkeakouluyhteistyö.
”Saamme tutkimuksesta arvokasta tietoa siitä, miten ekosysteemit kehittyvät”, Somerpalo tiivistää.
Maatalouden sivuvirrat biokaasuksi, mädäte takaisin maaperään
Biokaasuhanke nojaa vahvasti paikallisiin resursseihin. Mukaan tarvitaan niin maataloustuottajia, laitosoperaattoreita kuin kuljetusyrityksiäkin. Kiertotalouden näkökulmasta katse on alkutuotannossa, sillä sieltä löytyvät biokaasutuotannon potentiaalisimmat syötteet, kuten erilaiset kasvibiomassat ja lanta.
“Salon seudulla ei ole kotieläintuotantoa yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa tai Etelä-Pohjanmaalla. Siksi lannan ohella voisi hyödyntää kasviperäisiä sivuvirtoja”, ehdottaa Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Sari Luostarinen.
Kasvibiomassan hyödyntäminen maatalouden sivuvirtana biokaasulaitoksessa mahdollistaa uusia toimintatapoja. Kun viljelykierron osana hyödynnetään vaikka nurmea, voi biokaasutuotanto parantaa myös alueen savimaiden kuntoa.
“Biokaasutuotannon ravinteikas mädäte toimisi tehokkaana lannoitteena ja auttaisi palauttamaan orgaanista ainesta maaperään parantaen samalla savimaiden rakennetta”, Luostarinen selventää.
Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Sari Luostarinen näkee, että biokaasulaitoksen toiminnan on oltava alkutuottajille taloudellisesti kannattavaa.
Tasainen syöttö on biokaasulaitoksen perusta
Biokaasutuotanto perustuu mikrobiologiseen prosessiin, jossa materiaalien syötön laitokseen oltava tasaista.
“Biokaasulaitos on vähän kuin märehtijän ruoansulatus. Kun reaktoria syötetään, ei laitosta voi tuupata täyteen kerralla”, Luostarinen kuvailee.
Siksi lantaa on haettava tiloilta säännöllisesti. Myös kasvibiomassojen, kuten nurmen, varastointi on suunniteltava huolella. Ihanteellista olisi kuljettaa syötteet suoraan tiloilta laitokseen.
”Biokaasulaitoksen suunnittelu vaatii, että tilojen tuotantorytmi otetaan huomioon. Samaa toimintamallia voi soveltaa kaikkien kanssa”, Luostarinen painottaa.
Viljelijöitä kiinnostaa myös se, saako syötteistä maksun vai perustuuko yhteistyö muihin järjestelyihin , kuten vaikkapa mädätteen hyödyntämiseen. Sekä Somerpalo että Luostarinen korostavat, että toiminnan on oltava alkutuottajille taloudellisesti kannattavaa.
”Tärkeintä on rakentaa luottamusta toimijoiden välille. Biokaasulaitoksen toiminta ei voi perustua siihen, että tilat vain toimittavat syötteitä, mutta eivät saa mitään vastineeksi”, Luostarinen sanoo.
Ilmoittaudu mukaan aamutapaamiseen 7.2 tästä
Tutustu lisää Yrityssalon hankkeeseen tästä
Artikkeli julkaistu 2/2025
