Lounapuisto on valmis houkuttelemaan Saloon sijoittuvia kiertotalouden toimijoita
Vuosi sitten Yrityssalo käynnisti Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut visioida kiertotalouden osaamiskeskittymää Salon Korvenmäen ja Metsäjaanun alueelle. Nyt visio on valmis.
Salon Korvenmäkeen on hyvää vauhtia nousemassa uusi yritysalue, Lounapuisto kiertotalouspuisto. Eri yritysten, sidosryhmien ja paikallisen kiertotalouden toimija Lounavoima Oy:n yhteistyölle kaavaillun toimintaympäristön odotetaan vahvistavan Salon kiertotalousekosysteemiä ja alan liiketoimintamahdollisuuksia.
Lounapuiston edistämisestä vastannut Yrityssalon erityisasiantuntija Jussi Somerpalo pitää kehitystä suotuisana.
“Kuluneen vuoden aikana olemme etsineet sopivia toimijoita yhteistyön edistämiseksi. Kyselyistä ja haastatteluista olemme saaneet arvokkaita näkemyksiä. Toiminta-alue on rajautunut ja visio Lounapuiston markkinoimiseksi on syntynyt”, hän summaa.
Työtä on tehty Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeen nimissä. Siinä huomio on jakaantunut kiertotalouden teknisten ratkaisujen kartoittamiseen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Salossa yhteistyön ajureita voisivat olla esimerkiksi Salon Hyötykäyttö Oy, FF-Future Oy ja Kone-Kostamo Oy, joiden toiminnassa esiintyy jo paljon kiertotalouden elementtejä.
“Lounapuisto sopii hyvin näille yrityksille”, vahvistaa Jouko Urmas, toinen Yrityssalossa työskentelevistä kiertotalousalueen kehittäjistä. “Alueella on myös mahdollista soveltaa uusia energiaratkaisuja, kuten esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistus hiilidioksidin talteenoton ja elektrolyysin avulla. Yrityssalon järjestämissä tilaisuuksissa olemme kuulleet lupaavista toimijoista. Nyt heidän välille on kehkeytymässä osaajien verkosto Saloon.”
Painopisteenä invest in -työ
Lounapuisto-hankkeen voimavaraksi on tunnistettu Salon alueen vahva maatalous. Sen myötä Lounapuistossakin on mahdollisuus hyödyntää alueen yritysten synnyttämiä jätteitä ja ohjata esimerkiksi lietteitä, rasvoja ja olkia biomateriaalien sivuvirroiksi. Kierrätyslannoitebisneksen edelläkävijäyrityksiä voisivat olla vaikka Soilfood Oy tai Gasum Oy.
“Tällaisiakin yrityksiä voimme nyt houkutella mukaan, kun Lounapuiston brändi on valmis. Olemme saaneet valmiiksi konseptin värimaailmaa, nimeä ja logoa myöten. Se tuo projektille konkretiaa, jonka pohjalta voimme tehdä markkinointia yritysten sijoittumiseksi Saloon”, Somerpalo kertoo.
Invest in -työlle on hyvät edellytykset sikälikin, että Lounapuisto voi sijaintinsa puolesta toimia käsittelylaitoksena noin puolelle koko Suomen jätteistä. Logistisia etuja on nostettu esiin suosituissa alueen esittelytilaisuuksissa.
“Yritystapaamisissa olemme tuoneet esille kiertotalouden mahdollisuuksia ja hyötyjä, että miksi kannattaa sijoittua Saloon. Sitä kautta olemme rakentaneet luottamusta yhteistyöhön. Kehittämistilaisuudet, kuten aamukahvikeskustelut ovat nekin herättäneet paljon kiinnostusta”, Urmas sanoo.
Verkkopalvelu lisää näkyvyyttä
Ensi keväänä Lounapuisto saa brändinsä mukaiset verkkosivut. Markkinoinnin tueksi on luvassa myös artikkeleita, joilla tehdään aluetta tunnetuksi ja viestitään kiertotalouden hyödyistä.
“Hanke on edennyt aikataulussa. Olemme luoneet edellytykset yhteistyöverkoston syntymiselle ja kontaktoineet yhteistyöhaluisia yrityksiä ja sidosryhmiä. Sitä uudet sivut ja sisällöt tulevat yhä edistämään”, Somerpalo uskoo.
“Sivuilla tulemme kertomaan ennen kaikkea, mitä Lounapuisto tarjoaa sijoittajille ja yhteistyökumppaneille. Palvelumme mahdollistaa sen, että Saloon sijoittuvat yritykset voivat joustavasti määritellä, miten hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja”, Urmas tähdentää.
