LensMakers Technologies Oy:n perustajilla Mikko Juholalla (vas.) ja Ilkka Saarisella on pitkä kokemus optiikasta ja kameroista. Yritys kehittää myös omaa lääketieteellisen alan diagnostiikkatuotetta.
Nokia-konkarit yhdistivät osaamisensa – LensMakers tuo huippuoptiikan pk-yritysten ulottuville
LensMakers Technologies Oy kokoaa optisten linssien suunnittelu-, valmistus- ja mittauspalvelut yhteen. Salolainen startup-yritys kehittelee myös omaa tuotettaan, joka tukee diagnostiikkaa lääketieteellisellä alalla.
Nykyisen Salo IoT Campuksen tiloihin rakennettiin Nokian aikoina tila, jonka seiniä ei edes kiinteistön ohi ajavan kuorma-auton tärinä saanut läpäistä. Nyt tiloille on käyttöä, kun LensMakers Technologies Oy aloittaa siellä huipputarkkuutta vaativien optisen linssien tuotantopalvelun.
”Tärinää ei saa syntyä yhtään, sillä se haittaisi mittaustyötä. Tässä tilassa mikään ei liiku, sillä seinien tietyt osat ulottuvat peruskallioon asti. Häiriötä tulee vain jos peruskallio liikkuu”, vakuuttaa LensMakersin Ilkka Saarinen.
LensMakersin ainutlaatuisuus piilee siinä, että se yhdistää asfääristen, ei-pallomaisten linssien suunnittelun, valmistuksen ja mittauksen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Yrityksen hankkima optisten linssien työstökone pyörittää timanttiporanterää massiivisella nopeudella, mikä mahdollistaa linssien työstämisen nanometriluokan tarkkuudella.
Juhola esittelee optiikan mittauslaitetta. LensMakersin timanttityöstöteknologia mahdollistaa linssien hiomisen jopa 1–5 nanometrin tarkkuudella. Vertailun vuoksi ihmisen hiuksen paksuus on 70 000–90 000 nanometriä.
Ihmisen hius käy vertailukohdaksi.
”Hiuksen paksuus on 70–90 mikrometriä. Yksi mikrometri on tuhat nanometriä. Asfääristen linssien pinnankarheutta työstetään 10 nanometrin tarkkuudella. Niin tarkkaa jälkeä ei paljas silmä erota, mutta mittalaitteemme erottavat”, Saarinen havainnollistaa.
Palvelua voidaan käyttää tarkkuusoptiikassa, kuten kuvantavien systeemien optiikoissa. Näissä mittaluokissa käytettävä optiikka voi sirottaa jo yllättävän paljon valoa, täydentää toinen perustaja Mikko Juhola.
“Linssin pinnalle syntyy spiraalimainen työstökuvio, joka siroaa valoa riippuen työstökuvion korkeudesta. Kun linssejä kasataan iso määrä, ongelma moninkertaistuu ja aiheuttaa hajavaloa.”
LensMakersin timanttityöstökoneella linssejä voi hioa vaadittavalla 1–5 nanometrin tarkkuudella. Sen lisäksi asiakas saa linsseille mittauspöytäkirjat, joiden avulla voi verrata työn jälkeä suunnitelmiin. Tämä nopeuttaa Juholan mukaan läpimenoa ja mahdollistaa nopean reagoinnin asiakkaan muutostarpeisiin.
Tiloihin vasta saapunut mittauslaite täydentää LensMakersin palvelukokonaisuutta. Nokian aikana rakennetut erikoistilat mahdollistavat häiriöttömän mittaustoiminnan, sillä perustuksien liitos peruskallioon eliminoi jopa ohiajavan liikenteen tärinät.
Kokeneet osaajat uudella uralla
Sekä Juhola että Saarinen ovat pitkän linjan ammattilaisia optisten ratkaisujen alalla. Molemmat aloittivat uransa Nokialla ja ovat työskennelleet myös Microsoftilla ja Huaweilla.
Juhola toimi Nokialla tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa suunnitellen muun muassa optiikoita kamerapuhelimien kameramoduuleihin. Saarinen vastasi Nokialla polymeeripohjaisten liitosteknologioiden kehittämisestä ja käyttöönotosta globaalisti. Se linkittyi läheisesti käytettyihin kameramoduuleeihin ja siihen liittyvään materiaalikehitystyöhön.
Yrittäjien tiet kohtasivat 2000-luvun alussa. Tehtyään uraa isoissa teknologiayrityksissä he huomasivat, että optiikan osaamista ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja voisi tarjota myös matkapuhelinmaailman ulkopuolella. Syntyi idea oman yrityksen perustamisesta.
Pari vuotta sitten liikeideaa testattiin yksinkertaisella, mutta tehokkaalla tavalla.
”Kartoitin kyselyllä tilausta linssiteknologian palvelulle. Varteenotettavia yrityksiä löytyi noin 35, joista puolet Suomesta ja puolet ulkomailta. Noin viikossa selvisi, että kysyntää todella löytyy – niin palvelullemme kuin sen kehittämisen rahoittamisellekin”, Juhola kertoo.
Asfäärisille linsseille on kysyntää erityisesti pienemmillä firmoilla, joilla ei ole varaa satojen tuhansien eurojen tuotekehitykseen.
“Kokonaisvaltaisella palvelulla LensMakers voi tuoda huippuoptiikan pk-yritysten ulottuville. Näin pienemmätkin firmat voivat kehittää sovelluksia ja tuotteitaan”, Juhola sanoo.
Uunissa mullistava diagnostiikkatuote
Omakin optiikkatuote on kehitteillä ja patenttihakemus vetämässä. Siitä yrittäjät kertovat vain sen, että kyseessä on lääkinnällisiin laitteisiin kuuluva diagnostiikan tuote.
”Se on kilpailijoiden tuotteita pienempi, moninkertaisesti edullisempi ja käytössä nopeampi”, Juhola paljastaa.
Viidessä vuodessa oma tuote pitäisi olla massatuotantovalmis.
”Lopullinen tuote tulisi saada valmiiksi seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Niin tuotteen kehitystä kuin sen valmistusta säätelevät erilaiset regulaatiot, jotka osaltaan määrittävät tuotetta. Muuten voisimme esitellä sen aikaisemminkin”, Juhola toteaa.
Palveluliiketoiminta ja tulevan tuotteen tuotekehitys tukevat toinen toisiaan. Tuotteen lanseerausta odotellessa LensMakers saa kassavirtaa optiikan suunnittelu-, mittaus-, ja työstöpalveluilla, joilla katetaan kiinteitä kuluja sekä muita kustannuksia.
Saarinen ja Juhola pyörittävät yritystä toimistollaan Salo IoT Campuksella. Liiketoiminnassa yrittäjät ovat hyödyntäneet Nokia-ajoilta rakentunutta verkostoaan sekä Photonics Finland -verkostoa.
Verkostot kantavat hedelmää
LensMakers on osa Photonics Finland -verkostoa. Se tarjoaa yritykselle tärkeän kanavan yliopistokontakteihin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Alkupääoman tarve on ollut LensMakersilla poikkeuksellisen suuri johtuen kalliista laiteinvestoinneista. Rahoitusta toimintaan on haettu sijoittajien lisäksi muun muassa ELY-keskukselta ja Business Finlandilta. Nyt neuvotteluja käydään pankin kanssa Finnveran takaamasta yrityslainasta.
””Rahoittajat ovat olleet myötämielisiä alusta asti. Ihan aluksi aloitimme Business Finlandin kanssa hakemalla heiltä innovaatioseteliä patentin rahoittamiseen. Nyt haemme heiltä tutkimusrahaa omalle tuotteelle”, Saarinen kertoo.
Myös paikalliset verkostot ovat tärkeitä. Salo IoT Campuksella on keskusteltu yhteistyöstä muun muassa Ledilin ja Protohousen kanssa.
”Jo Nokian ajoilta olemme halunneet pitää tutut osaajat lähellä. Nyt silloin luodut kontaktit voivat kantaa hedelmää”, Juhola tunnistaa.
Kuukauden yritys artikkeli julkaistu 3/2025
