Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattori Leevi Törmäkangas kehottaa pk-yrittäjiä miettimään, onko yrityksellä meneillään joitain kiinnostavia hankkeita joihin voisi hakea tukea.
Pk-yrityksille suunnatut rahoitusratkaisut tukevat kansainvälistymistä ja kannustavat luomaan uutta
Viime vuonna Varsinais-Suomen pk-yrityksille oli tarjolla tavallista enemmän rahoitustukea. Koronatilanteen pitkittyessä yritykset ovat voineet hakea tukea yritystoimintansa uudistamiseksi ja kehittämiseksi. ELY-keskuksen kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Leevi Törmäkangas kertoo, mitä tukia pk-yrityksille nyt on jaossa ja mitkä tekijät vaikuttavat tukien myöntämiseen.
Yritysten kansainvälistymistä edistävä Team Finland -verkosto tuki vuonna 2020 yrityksiä poikkeuksellisen suurin avustuksin. Sen alle kuuluvien suurimpien toimijoiden, Business Finlandin ja ELY-keskuksen tarkoituksena on ollut auttaa pk-yrityksiä yritystoiminnan kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Poikkeuksellisesti ELY-keskuksen tuen kohteena ovat Varsinais-Suomessa nyt myös yritysten investoinnit.
“Varsinais-Suomessa yritysten investointeja ei viime vuosina ole ELY:n kehittämisavustuksella juurikaan tuettu. Pk-yritysbarometrit ovat kuitenkin osoittaneet, että investointinäkymät ovat olleet heikot, mihin on haluttu vastata. Samalla poliittisen päätöksenteon myötä rahoitusvolyymit ovat kasvaneet”, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattori Leevi Törmäkangas.
Törmäkankaan mukaan rahoitustahot eivät sinänsä ole muuttuneet, mutta nyt rahoittajilla on enemmän valtuuksia, joilla voidaan nopeuttaa rahoitusten myöntämistä ja auttaa pk-yrityksiä kehittymään ja tekemään investointeja.
Eri rahoituspolkuja tarjolla
Pk-yrittäjä voi hakea julkista rahoitusta ja tukea Business Finlandilta tai ELY-keskukselta. Business Finland myöntää tukea eri kokoisten yritysten innovaatioiden ja kansainvälistymisen kehittämiseksi. Niistä osa on EU-lainsäädännön mukaista vähämerkityksistä eli de minimis -tukea.
ELY-keskuksen rahoitustyökaluja puolestaan ovat kehittämispalvelut ja kehittämisavustus. Ne on suunnattu erityisesti alle viisivuotiaille pk-yrityksille, mutta tarvittaessa tukea voidaan myöntää muillekin yrityksille rahoitusehtojen puitteissa.
“ELY-keskuksen kehittämispalvelut pitävät sisällään konsultointia ja asiantuntijapalvelua. Ne sopivat hyvin kehittämiskohteiden ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen, sekä yleisesti yrityksen strategisen suunnittelun tueksi. Tarjolla on myös avustusta kehittämis- ja investointihankkeille, Varsinais-Suomessa kehittämistoimenpiteisiin enintään 50 000 euroa hanketta kohti. Investointeja voidaan puolestaan tukea 10–30 prosentin osuudella”, Törmäkangas sanoo.
ELY:n kehittämisavustukset eivät tällä hetkellä ole de minimis -ehtoisia, vaan väliaikaisen puiteohjelman mukaisia. Rahoitusta ei makseta ennakkoon, vaan kahdessa erässä toteutuneiden kulujen perusteella. Kehittämisavustuksen haku on jatkuvasti auki. Ajankohtaiseen elpymispakettiin kuuluu myös ReactEU-rahoitus, jonka hakuaika sulkeutuu 31.5.2021. ReactEU-rahoitus jaetaan yrityksille ELY:n yrityksen kehittämisavustuksina.
Kriteereinä kansainvälisyys, kiertotalous ja vihreä siirtymä
ELY-keskuksen investointituki on suunnattu merkittäviin laite- ja koneinvestointeihin, joiden odotetaan tukevan yrityksen kasvua. Sillä siivitetään paitsi kansainvälistä liiketoimintaa myös nuorten yritysten tuotekehityksellistä toimintaa.
“Avustuksen tarkoituksena ei ole tukea pelkästään kotimaahan suuntautuvaa bisnestä, vaan yrityksen investoinneissa tulee näkyä kansainvälinen potentiaali tai niiden pitää ilmentää kiertotaloutta, vähähiilisyyttä tai vihreä siirtymää”, Törmäkangas sanoo.
Yrittäjän pitäisi kysyä itseltään, mitä investointeja on tekemässä
Törmäkankaan mukaan yrittäjät ovat tavallisesti olleet tietoisia heille suunnatuista tuista. Ehdot ja rahoitusmallit kuitenkin muuttuvat koko ajan, jolloin muutoksissa voi olla vaikea pysyä perässä. Maksutonta ja luotettavaa neuvontaa saa ELY-keskukselta sekä Yrityssalon ja Turku Science Parkin kaltaisilta seudullisilta toimijoilta.
Myös omatoimisuudesta on hyötyä. Törmäkangas kannustaakin yrittäjää perehtymään rahoituslinjauksiin ja laatimaan projektisuunnitelman, joka esittää rahoittajille. Hakemuksessa on syytä kirjata ylös tavoitteet, suunnitelmat ja toteutustapa sekä kertoa selkeästi kuka tekee, mitä ja milloin. Mukaan tulee lisätä arviot oman henkilöstön ajankäytöstä sekä kirjalliset tarjoukset ulkopuolisista palveluista. Niin ikään investointien osalta hakemukseen vaaditaan kirjalliset tarjoukset ostettavista koneista ja laitteista.
“Tukien hakeminen mielletään usein byrokraattiseksi. Jos yrittäjä kuitenkin itse perehtyy hakumahdollisuuksiin, ei ulkopuolisen tukeen välttämättä tarvitse turvautua. Yrittäjän pitäisi osata hankkeistaa palvelu tai tuote, jolle etsitään rahoitusta. Monesti yrittäjä vain ajattelee, että voiko yritys saada joitain tukia yleisellä tasolla. Tärkeämpää on miettiä, onko yrityksellä meneillään joitain kiinnostavia hankkeita joihin voisi hakea tukea”, Törmäkangas sanoo.
