Paavo Kosonen (oik.) toimii projektikoordinaattorina UTU Business Collaboration Salo -hankkeessa. Yritysten ja opiskelijoiden yhteistyön tukemisessa hän on saanut tukea Teknillisen tiedekunnan johtaja Timo Vasankarilta (vas.) ja Turun yliopiston työelämäpalvelujen suunnittelija Pilvi Lempiäiseltä.
Yliopistoyhteistyöhanke haastaa Salon yrityksiä laajentamaan liiketoimintanäkymiään
Vuosi sitten käynnistynyt UTU Business Collaboration Salo -yhteistyöhanke on tuonut Turun yliopiston tutkimustiedon Salon yritysten ulottuville. Sen myötä opiskelijoille on auennut väyliä työelämään ja Salon yritykset ovat hyötyneet esimerkiksi tekoälytekniikan ja kansainvälistymisen kehitysratkaisuista. Yllättäviä ideoita yritykset voivat saada työn murrosta ymmärtäviltä moniosaajilta.
Salon kaupunki ja Turun yliopisto ovat jo vuodesta 2013 tehneet suunnitelmallista yhteistyötä alueellisen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Vuoden 2021 alussa käynnistetty UTU Business Collaboration Salo -hanke on niin ikään edennyt vastavuoroisuuden periaatteella. Se on tarjonnut hyötyjä niin yrittäjille kuin tutkijoillekin.
“Yhteistyömuotoja ovat yleinen tiedonvaihto, työpajat ja opinnäytetyöt. Esimerkkinä voisi mainita Warmos Lämmitys Oy:n kanssa järjestetyn Industry Seminars -työpajan, jonka tuloksena syntyi out-of-the-box-ideoita yrityksen pohdittavaksi. Yhteistyön kautta yritykset ovat voineet myös vahvistaa tuotekehitystä tai kehittää markkinointia ja kansainvälistymistä. Yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti tekniikan ja kaupallisen alan osaamisesta”, kertoo hankekoordinaattori Paavo Kosonen.
Salossa yhteistyömahdollisuuksia on tarjolla kuitenkin monenlaisille yrityksille. Kososen mukaan niitä kannattaa hyödyntää, sillä yksi kriittinen tekijä yhdistää kaikkia alueen yrittäjiä.
“Osaava työvoima. Juuri nyt on kova pula kouluttautuneista työntekijöistä. Hankkeen myötä on huomattu, että Salossa on tarjolla paljon pk-yrityksiä, jotka ovat innokkaita kehittämään yritystoimintaansa. Heille soveltuvan alan yliopisto-opiskelija voi olla arvokas etu”, Kosonen toteaa.
Työharjoittelun kautta yritys voi Kososen mukaan matalalla kynnyksellä hyödyntää ajanmukaista tietoa ja uutta osaamista. Yrityksille, joilla on vaativammat tarpeet, voivat pidemmät tutkimushankkeet avata reittejä tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen. Tällaisen osaamisen kehittämiseen on tarjolla myös rahoitusta EU:lta ja Business Finlandilta.
Monialainen yliopisto vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin
UTU Business Collaboration Salo -hankkeessa voidaan soveltaa Turun yliopiston työelämäpalveluilta saatua tietoa, jota on kartoitettu muun muassa Varsinais-Suomen yritysten tarpeista toiseen hankkeeseen liittyen. Tässä Turun yliopiston Paavo Kosonen on usein toiminut ensimmäisenä kontaktina ja hakenut sopivan tahon Turun yliopistolta mukaan.
“Varsinais-Suomessa pk-yritysten tarpeina on löytää oikeita osaajia, lisätä näkyvyyttä ja parantaa työnantajamielikuvaa. Yliopiston työelämäpalveluissa vastaamme näihin tarpeisiin tuomalla yritykset ja opiskelijat yhteen. Samalla avaamme opiskelijoille reittejä työelämään”, sanoo Turun yliopiston työelämäpalvelujen suunnittelija Pilvi Lempiäinen.
Ongelmana on Lempiäisen mukaan ollut se, että Turusta lyhyen matkan päässä toimivat yritykset näyttäytyvät kaukaisena monille Turussa opiskeleville. Erityisesti pienemmät yritykset hyötyvät näkyvyydestä opiskelijoiden keskuudessa, sillä jos opiskelijat eivät tiedä yrityksistä, eivät he tiedä ottaa yhteyttäkään. Opiskelijoiden keskuudessa korostuu juuri nyt myös työn merkityksellisyys. Siihenkin monet salolaiset yritykset voisivat vastata.
“Liiketoiminnan kehittäminen ei ole ainut yliopistoyhteistyön yritykselle tarjoama hyöty. Opiskelijoilta voi ottaa oppia. Yhteistyön kautta voi laajentaa näkemystä työelämästä, sen muutoksista ja eri aloilla tapahtuvasta työn murroksesta, ja sitä kautta varmistaa oman organisaation veto- ja pitovoima”, Lempiäinen sanoo.
Samaa mieltä on Teknillisen tiedekunnan johtaja Timo Vasankari. Hän nostaa yhtenä pitkään jatkuneena muutostrendinä suorittavan työn vähenemisen.
“Se on muuttanut työn kulttuuria monilla aloilla. Työelämässä vaaditaan yhä enemmän taitoa soveltaa osaamista työn muuttuviin tarpeisiin. Turun yliopiston kaltaisen monialaisen yliopiston etuna on, että voimme lisätä opiskelijoiden liikkumavaraa, kun he suunnittelevat opintojaan. Tämä joustavuus näkyy yhä vahvemmin myös tekniikan aloilla. Etenkin maisterivaiheessa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä monipuolisia sivuainevalintoja. Niiden kautta voidaan mahdollisesti vastata juuri jonkun salolaisen yrityksen tarpeisiin – tai tarpeisiin, joista ei vielä tiedetäkään”, Vasankari pohtii.
Varsinais-Suomen yrittäjien tarpeita on kartoitettu Turun yliopiston työelämäpalveluiden toimesta. Paavo Kosonen (vas.), Timo Vasankari ja Pilvi Lempiäinen tunnistavat, että yksi tarve on ollut työnantajamielikuvan parantaminen.
Tarvetta suorille kohtaamisille
Salossa monet työelämän tarpeet ovat totutusti tulleet tekniikan alan yrityksiltä. Ohjelmistokehitys-, IoT- ja tekoälyratkaisut vaativat osaavia kehittäjiä. UTU Business Collaboration Salo -hankkeen myötävaikutuksella sellaisia voi löytää Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan opiskelijoista.
“Teknillisessä tiedekunnassa edistämme yritysten ja opiskelijoiden kohtaamista monin tavoin. Tiedekunta on muun muassa saanut 13 lahjoitusprofessuuria, joista moneen liittyy alueellinen yhteistyöryhmä. Yksi näistä on salolaisten toimijoiden lahjoittama akkuprofessuuri. Sen kautta tuodaan ajankohtaisen ja laajan akkuteknologia-aiheen uusinta tutkimusta yritysten tietoisuuteen”, Vasankari sanoo.
Kehitystyö ei rajoitu kuitenkaan vain teknologian kehittämiseen. Alueellinen kehitys on myös tärkeää.
“Tekniikan alalla suorat kohtaamiset ovat tärkeitä. Hankkeen puitteissa järjestetyissä tapahtumissa on usein mukana iso joukko toimijoita. Ne tarjoavat yrityksille erinomaisen mahdollisuuden tehdä itseään tunnetuksi. Siitä voi seurata hyviä kehitystyömahdollisuuksia – myös koko Salon aluetta koskevia, kuten on nähty juuri uuden akkuekosysteemin kehittymisessä.”
Generalistit selittävät työelämän muutoksia
Työelämän murros tuottaa toisenlaisiakin haasteita. Yrityksillä voi olla tarve tulkita työympäristön muutoksia ja pitkän aikavälin näkymiä. Aina on myös tarvetta laadukkaalle sisällöntuotannolle. Niihin yliopiston työelämäpalvelut vastaa generalistien partneriohjelmalla.
“Siinä kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Partneriohjelma keskittyy yritysten tunnettuuden ja työnantajamielikuvan kasvattamiseen sekä opiskelijayhteistyöhön erityisesti humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Moniosaajat voivat tarjota yrityksille yllättäviäkin ideoita, sillä heillä on ymmärrystä ihmisistä, ympäristöstä, trendeistä ja kuluttajakäyttäytymisestä”, Lempiäinen sanoo.
“Sopivaa kaupan alan osaaja voi etsiä yhtä hyvin taloussosiologian projektikurssilta kuin kauppakorkeakoulusta. Meidän avulla yrityksillä on oiva tilaisuus laajentaa liiketoimintaa koskevaa näkökulmaa, sillä työkulttuurin muuttuessa näistäkin osaajista käydään kilpailua”, Kosonen lisää.
Kontakteja ja tilaisuuksia tarjolla
Osaajien metsästys on juuri nyt meneillään. Kesätyöntekijöitä etsivät yritykset voivat maksutta ilmoittaa avoimista harjoittelupaikoista yliopistojen yhteisellä aarresaari.net-sivustolla tai erityisesti teknillisen tiedekunnan opiskelijoille suunnatulla jobs.tech.utu.fi-sivulla. Lempiäinen ja Vasankari tietävät, että tammikuusta huhtikuulle siellä näkyy suurin opiskelijoiden kävijäpiikki. Isommat yritykset ovat tavallisesti olleet näkyvimpiä ilmoittajia, mutta pk-yrityksilläkin on mahdollisuus löytää sopivia harjoittelijoita.
Tammikuun aikana Turun yliopistolla kartoitetaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia. UNICOM-hanke tuo kansainvälisten tohtorikoulutettavien, tutkijatohtoreiden ja maisteriopiskelijoiden tutkimus-, tuotekehitys- ja liiketoimintaosaamista yritysten ulottuville.
“Kansainvälistä osaamista kannattaa harkita, varsinkin jos haluaa vahvistaa ymmärrystä markkinasta, jonne ollaan laajentamassa. Paikallisen kielen ja toimintatapojen tuntemus tarjoaa varmasti kilpailuetua, kun yritys suuntaa kohdemarkkinoille”, Vasankari huomauttaa.
“Turun yliopistoon kannattaa muutenkin ottaa yhteyttä, vaikka epäröisikin sitä, osaako henkilö vastata suoraan yrittäjän tarpeisiin. Vaikka olemme iso organisaatio, tieto kulkee kuitenkin hyvin tiedekuntien välille. Osaamme kyllä ohjata yrittäjän oikean osaajan äärelle”, Lempiäinen sanoo.
Kiinnostuitko yhteistyöstä? Ota yhteyttä Paavoon!
