Avanion toimitusjohtaja Antti Ristolainen (vas.) ja Stremet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Fiskaali ovat saaneet ukrainalaisista tärkeää työvoimaa yrityksiinsä.
Ukrainalaisten osaajien halu ansaita työpaikkansa häikäisee salolaiset yrittäjät
Metallipaja Stremet Oy ja softatalo Avanio kuuluvat niihin yrityksiin, jotka ovat tänä kesänä työllistäneet ukrainalaisia osaajia. Yritysten johdon mukaan soveltuvissa työtehtävissä työntekijöiden sinnikkyys ja ahkeruus ovat johtaneet vakituisiinkin työsuhteisiin.
Poikkeuksellisen korkea työmoraali. Asenne, joka erottuu edukseen. Vahva halu oppia suomen kieltä.
Tällaisin sanoin Mikko Fiskaali ja Antti Ristolainen luonnehtivat hyödyntämiään ukrainalaisia työntekijöitä.
Fiskaali on metalliyritys Stremet Oy:n toimitusjohtaja ja Ristolainen Avanion. Vaikka he toimivatkin eri toimialoilla, on molempiin tehnyt vaikutuksen, kuinka varteenotettava työvoima Suomeen ja Saloon Venäjän hyökkäyssotaa paenneissa ukrainalaisissa piilee.
“Kesällä meillä oli tuotannossa tarvetta lisätyövoimalle. Samoihin aikoihin Yrityksen omistaja Hans Strömberg kertoi kahdesta kohteliaasta ja englantia puhuvasta työnhakijasta, joilla on asenne kohdallaan. Kun otimme nuoret mukaan tuotantoon, huomasimme viikossa, että asenne työntekoon on parempi kuin monilla suomalaisilla työntekijöillä”, muistelee Fiskaali.
Avaniolla työ edellyttää muutakin kuin asennetta. IT-alalla palkkaaminen on ollut ongelmallista jo rakenteellisista syistä, sillä alan ammattiosaamista löytyy vielä harvemmin naisilta ja lapsilta, jotka muodostavat suuren osan ukrainalaispakolaisista. Silti työ on löytänyt tekijänsä.
“Saimme kuulla keväällä Yrityssalolta, että voisimme saada TE-toimiston kautta mukaan ukrainalaisen harjoittelijan. Vaikka toimintatavoissa onkin kulttuurieroja, pärjää tässä työssä englannilla ja universaalilla ohjelmointikielellä. Kaikkinensa on ollut hyvä kokemus, vaikka asiakasprojekteja ei ole vielä voitukaan toteuttaa asiakkaiden kanssa”, kertoo Ristolainen.
Harjoittelija pääsee Avaniolla tutustumaan länsimaiseen työkulttuuriin ja moderneihin työkaluihin, jotta olisi valmis harjoittelun jälkeiseen työelämään. Säntillisyys on jo tehnyt vaikutuksen Ristolaiseen, sillä hän kertoo harjoittelijan saapuvan toimistolle aina etuajassa.
Korkea työmoraali saa niin ikään Fiskaalilta arvostusta.
“Yhtenä iltapäivänä jouduimme sammuttamaan särmäyskoneen huollon vuoksi. Nuori koneenkäyttäjä jäi työpisteelle vielä vuoron päätyttyä, sillä hän halusi varmistaa, että kone tulee kuntoon ja työ jatkuu myös huomenna. Siinä olisi moni suomalainen lähtenyt kotiin.”
Toinen työntekijöistä taas on osoittanut vilpitöntä kiinnostusta suomen kieltä kohtaan.
”Hän kyselee kulttuurista ja luonnosta ja on opetellut noin kymmenen uutta sanaa päivässä”, Fiskaali kertoo.
Hidas byrokratia ei työntekoa haittaa
Halu näyttää, että pärjää töissä leimaa Stremetille tulleita ukrainalaisia. Siksi työsuhdetta on myös jatkettu. Ainoastaan palkkaukseen liittyvät muodollisuudet ovat olleet rasite. Työ ei silti ole jäänyt tekemättä.
“Palkkaaminen on aina riski, aivan samoin kuin suomalaistenkin kesätyöntekijöiden kanssa. Aluksi teimme suullisen sopimuksen, mutta kun työ alkoi sujumaan hienosti, piti tehdä järjestelyjä pankkitilien ja verokorttien kanssa. Siinä kesti aika kauan”, Fiskaali muistelee.
“Sama meillä. Turusta piti noutaa verokortti. Prosessi oli verrattain hidas, sillä jos esimerkiksi Virossa verokortin saa päivässä tai parissa, kestää se täällä ulkomaisten työntekijöiden kanssa monta viikkoa”, Ristolainen sanoo.
Väriä työyhteisöön tai reitti ulkomaisille markkinoille
Fiskaali ja Ristolainen näkevät, että Ukrainassa lähtökohdat työnteolle ovat erilaiset kuin Suomessa. Jo se tekee ukrainalaisista osaajista varteenotettavia työntekijöitä. Ukrainalaisen työntekijän palkattuaan voi työyhteisön tai oman liiketoiminnankin nähdä toisin.
“Meillä alkuperäisenä ajatuksena oli auttaa ukrainalaisia heidän vaikeassa tilanteessa ja tarjota heille tekemistä. Tulikin win-win-tilanne, kun saimme väriä työyhteisöön ja selvisi kuinka tehokkaista työntekijöistä onkaan kyse”, Fiskaali sanoo.
“Lähdimme auttamaan, sillä tämänhetkinen sotatilanne on suomalaisillekin tuttua historiasta. Lisäksi meillä on nyt uuden kontaktimme avulla mahdollisuus tuottaa ukrainankielisiä sisältöjä ja tilaisuus tavoitella uusia kontakteja Ukrainasta”, Ristolainen iloitsee.
Uudessa työvoimassa “pitkäaikaista potentiaalia”
Sotaa paenneista ukrainalaisista noin 40 on tällä hetkellä työllistynyt Salossa, kertoo Yrityssalon erityisasiantuntija Juha Metsänoja. Hänen mukaansa työllistymismahdollisuuksia on yhä eniten teollisuus- ja ravintola-aloilla, sillä tuotannollisiin töihin on helppo perehdyttää uusia työntekijöitä.
“Kielimuuri voi olla aluksi tiellä, mutta monet yrittäjät haluavat innokkaasti sitä murtaa, sikäli kuin se on mahdollista. Yritykset voivat löytää sopivan osaajan muihinkin työtehtäviin, jos vain lähtee selvittämään tekijän osaamista”, Metsänoja sanoo.
Metsänoja tunnistaa positiiviseksi sen, että monet firmat ovat vähintäänkin heränneet auttamisen haluun. Siihen ovat vaikuttaneet Yrityssalon kyselylomake ja tiedottaminen.
“Keväällä avaamamme kyselylomake on poikinut kontakteja, mutta suorat yhteydenotot ovat myös yleisiä. Nyt kun syksyllä työt jatkuvat monilla työpaikoilla, kannustamme ottamaan yhteyttä, jos tarvetta työvoimalle on.”
Yrityssalo järjestää 11.10. rekrytointitapahtuman, joka on suunnattu kaikille työnhakijoille tai työvoimaa etsiville yrityksille. Tapahtumassa kohdennetaan työnhakua myös ukrainalaisille, sillä heitä on vaikeampi tavoittaa muista rekrypalveluista. Rekrytapahtuma on avoin kaikille osaajille, työnhakijoille ja alanvaihtajille.
Työnantaja: Varaa paikkasi tapahtumasta! Ilmoittaudu jo nyt mukaan
