Ruokaketjun toimintaa voidaan vahvistaa datan avulla. Datasensen Jari Hakkarainen ja Yrityssalon Hilkka Halla näkevät, että sen mahdollistaminen edellyttää kommunikaatiota ketjun toimijoiden kesken.
Ruokaketjun toimintaympäristö muuttuu – Digitaaliset mittausmenetelmät apuna yhä kuluttajavetoisemmilla markkinoilla
Ruokaketjun toimintaympäristö muuttuu Suomessa kovaa vauhtia, ja kuluttajilla ja teknologialla on yhä isompi rooli muutoksen tuojina. Varsinais-Suomessa ruokaketjun tehostamiseksi on tarjolla älykkäitä hiilen sidonnan, maaperän, sään ja kasvuston mittalaitteita, joihin muun muassa Datasense Oy on erikoistunut.
Pk-yritykset vastaavat ruokaketjun haasteisiin
Varsinais-Suomessa elintarvikkeita ja juomia jalostavia yrityksiä yhdistää pitkälle viety erikoistuminen ja pieni koko. Yhdessä niillä on merkittävä vaikutus ruokaketjuun. Varsinais-Suomen liiton mukaan ruokaketju kattaa jopa viidenneksen kaikista maakunnan toimipaikoista, ja alueen liikevaihdosta 15 prosenttia muodostuu ketjun eri osista. Ruokaketju työllistää Varsinais-Suomessa suoraan 16 000 henkilöä.
“Ruokaketjun elinvoimaisuutta on viime aikoina kehitetty erilaisilla hankkeilla ja yhteistyössä yritysten kanssa. Esimerkiksi Toivon Tilan Ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa järjestetty Täsmäviljelyfoorumi kokosi viime vuonna Saloon viisisataa resurssitehokkaasta ja läpinäkyvästä ruokaketjusta kiinnostunutta ammattilaista”, kertoo Yrityssalon Hilkka Halla.
“Tapahtuma synnytti aiheesta kiinnostuneiden yhteisön, jossa alan kehittäjät ja valmistajatvoivat kokoontua. Pari vuotta sitten toteutettiin myös Farmidata-tutkimushanke, yhteistyössä varsinaissuomalaisten maatalousyrittäjien, Sitran, Digitan ja muiden salolaisten teknologiaosaajien kesken.”
Yksi ajankohtaisista hankkeista on TuKeVa eli Tulevaisuuden kehitystarpeet varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa. Sen keskiössä on ruokaketjun vahvistaminen niin, että toiminnan arvo kasvaa ja myös vienti lisääntyy. Hankkeessa haastatellaan yrityksiä oman toimintansa tavoitteista ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista. Saadun tiedon perusteella pyritään löytämään sopivia tapoja helpottaa yrityksiä tarttumaan kasvun mahdollisuuksiin.
Laatua vaativat kriittiset kuluttajat ja digitaaliset teknologiaratkaisut tehostavat kehitystä. “Varsinais-Suomen yrityksillä on tarjottavanaan paljon innovatiivisia palveluita. Alueen monimuotoinen yrityskenttä ja eri toimialojen väliset liiketoimintaprojektit ja yhteisyritykset boostaavat kehitystä. Yrityssalo koordinoi kehitystä ja on mukana esimerkiksi 11.2. järjestettävässä Innovatiiviset ruokaketjut – NYT! -tilaisuudessa”, Halla sanoo.
Data vahvistaa ruokaketjua
Ruokaketjun eheä toiminta edellyttää luotettavaa dataa ja kehittynyttä mittausteknologiaa. Se näkyy erityisesti yrityksillä, jotka haluavat toimia osana hiilineutraalia ruoantuotantoa. Salolainen Datasense Oy tarjoaa yrityksille välineitä hiilineutraalien ratkaisujen tehostamiseen. Yhteistyökuvioita on vireillä niin lähellä kuin kauempanakin.
“Olosuhteiden ja erilaisten ilmiöiden mittauksesta on yrittäjille monenlaisia hyötyjä. Tällä hetkellä esimerkiksi salolaiset puutarhayritykset optimoivat meidän välineillä lannoitusta ja valvovat tuotantoprosessejaan. Siten ne voivat turvata esim. peruna ja mansikkasatoja hallan uhatessa. Etelä-Amerikassa puolestaan teemme tutkimusta siitä, miten tehokkaasti maanpeitekasvit sitovat hiilidioksidia maaperään”, kertoo Datasense Oy:n toimitusjohtaja Jari Hakkarainen.
Maanviljelyä koskevassa mittausprosessissa määritellään kasvun kannalta kriittinen mittauksen kohde, kuten vaikka kasvualustan kosteus ja lämpötila. Sitä seuraa huolellinen prosessi datan validiointeineen ja tarkastuksineen ennen kuin tulokset voidaan julkaista. Viljelijän kannalta tärkeää on, että data on jatkuvasti ajantasaista ja jopa ennustavaa.
“Viljelyssä maaperäantureista saatavan datan avulla voidaan tarkastella viljelymuotojen vaikutusta hiilensidontaan ja vertailla vaikutuksia eri peltoalueilla. Tulosten analysoimisessa auttavat luonnonvarakeskus ja ilmatieteen laitos. Myös yliopistojen tuottamaa tutkimusta hyödynnetään”, Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan Datasensen palveluille on maanviljelijöiden keskuudessa kysyntää. Hän on myös huomannut, että yrittäjillä on korkea tahtotila ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. “Yrittäjät ovat paitsi ympäristötietoisia myös hyvin ympäristömyönteisiä. Suomessa koetaan, että ekoystävälliset toimenpiteet lisäävät tuottavuutta, sillä luotettava data auttaa yrittäjiä päätöksenteossa. Viljelijöitä kiinnostaa erityisesti sääolosuhteet. Vaikkapa tuulesta voidaan mitata sitä, milloin kannattaa tehdä ruiskutuksia. Näin viljelijät voivat parantaa liiketoimintansa kustannustehokkuutta.”
Datasense Kasvuvahti T12 on anturi, joka mittaa maaperän lämpötilaa, kosteutta ja johtokykyä. Sillä voi vahtia etänä pellon, tunnelin kasvualustan tai kasvihuoneen kasvualustan olosuhteita
Tarvitaan halua ja kykyä ottaa tekniikka käyttöön
Datan kautta hyöty siirtyy ruokaketjun loppuasiakkaallekin. Sen pohjalta syntyvä tieto kasvattaa tietoisuutta ja auttaa tekemään vastuullisempia kulutusvalintoja. Halla ja Hakkarainen ovat yhtä mieltä siitä, että ruokaketjun teknologisiin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuluttajien, yritysten ja teknologisten palveluntarjoajien välistä kommunikaatiota. Kun raaka-aineen toimittaja, tuotekehittäjä, aterian valmistaja ja palveluntarjoaja yhdessä tuovat osaamisensa yhteen, syntyy tulosta.
“Ruokaketju syntyy monesta lenkistä, joista viimeisenä on kuluttaja. Asiakas tuo rahaa ketjuun, ja koska kyseessä on ihminen, on ketjun alkupäässä ymmärrettävä hänen motiivejaan. Yrityssalon kaltainen ulkopuolinen toimija voi auttaa eri asioiden vahvoja osaajia yhdistämään voimansa uusia palveluiden markkinoille saamiseksi”, Halla toteaa.
“Tämä on tärkeää, sillä sitä kautta yritykset voivat keskittää kehittämispanoksiaan juuri omassa yrityksessään. Teknologiaosaajia tarvitaan, jotta ruoka-ala kasvaisi ja kannattaisi. Mutta tarvitaan myös halua ja kykyä ottaa tekniikka käyttöön”, Halla sanoo. Se voi tarkoittaa oman tuotannon muokkaamista, mutta myös uusien yritysverkostojen ja liiketoimintamallien rakentamista. “Haluamme tiedon välittyvän viljelijälle asti, sillä esimerkiksi kasveja kylvetään vain kerran vuodessa, ja strategisemmat, investointeja edellyttävät muutokset vaativat useampien vuosien siirtymän.”
Lisätietoja Innovatiiviset ruokaketjut – NYT! -tilaisuudesta löytyy täältä.
Ruokaketjun toimintaa voidaan vahvistaa datan avulla. Datasensen Jari Hakkarainen ja Yrityssalon Hilkka Halla näkevät, että sen mahdollistaminen edellyttää kommunikaatiota ketjun toimijoiden kesken.
Kuvat: Tuomas Lieskivi, Mainostoimisto KUKE
