Lounavoiman ekovoimalaitoksella hukkalämpöä ohjataan maaperään, jotta sitä voisi myöhemmin käyttää kaukolämmityksessä. Lounavoiman Petri Onikki (vas.), Lounapuistonhankkeen Jussi Somerpalo sekä teknologiayritys QHeatin Erika Salmenvaara tunnistavat ratkaisun hyödyt kiertotaloudelle.
Lounapuistossa kiertotalous kypsyy maan alla
Salon Korvenmäen ja Metsäjaanun alueesta on tullut tärkeä testausalusta yritys- ja teollisuusalue Lounapuiston kiertotalouden ratkaisuille. Esimerkkiä näyttävät Lounavoima Oy ja teknologiayritys QHeat Oy, joiden yhteistyönä Lounavoiman ekovoimalaitoksen hukkalämpöä varastoidaan lämpökaivoihin.
Jätteenpolttolaitos Lounavoiman toiminnan kulmakivenä on sen perustamisesta lähtien ollut energiatehokkuus. Tehtaassa yhdyskuntajätteet poltetaan ja ohjataan lähienergiaksi alueen kaukolämpöverkkoon. Noin 12 prosenttia tuotannosta on hukkalämpöä, mutta sekin pyritään ottamaan talteen.
“Olemme pyrkineet hyödyntämään lämpöä mahdollisimman tehokkaasti. Ensimmäinen kaivo on testausvaiheessa ja sen jälkeen kun aloitamme QHeatin kanssa lämmön varastoinnin lämpökaivoon, tulemme saamaan siitä lisätyökalun kaukolämmön tuotantoon”, kertoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki.
QHeat toteutti Lounavoiman kanssa ensimmäisen geotermisen kaivon kesällä 2021. 1 600 metriin ulottuvan lämpökaivon avulla energiaa on voitu varastoida ainutlaatuisella tavalla. Siinä lämpökaivoon johdetaan 80-asteista vettä, joka lämmittää ympäröivää kivimassaa ja muuttaa kallioperän “lämpöakuksi”.
“Tavalliset maalämpökaivot ulottuvat noin 300 metriin, sillä sitä syvempänä perinteinen lämpökaivo muuttuu tehottomammaksi. Meidän keskisyvissä lämpökaivoissa on erilainen nesteen virtaus ja eristetty keskiputki, jolloin lämpökaivojen syvyyttä voidaan kasvattaa ja niitä voidaan hyödyntää myös energian varastoimiseen”, kuvailee QHeatin toimitusjohtaja Erika Salmenvaara.
Tehoreservi energiantuotantoon
Jo pari vuotta sitten Lounavoiman suunnitelmiin kuului kuuden lämpökaivon rakentaminen. Niistä yksi on nyt porattu ja kaksi on rakenteilla.
“Kaivojen avulla on mahdollista kattaa energian tarvetta huippukulutusaikoina sekä vähentää öljynkulutusta kaukolämmön tuotannossa. Näihin hyötyihin lämpöyhtiötkin ovat heränneet. Lämpökaivot tarjoavat erinomaisen tehoreservin energiantuotantoon”, Onikki kertoo.
Salmenvaaran mukaan QHeatin geoterminen energiantuotanto sopii erityisesti kaupunkirakentamiseen ja suurille kiinteistömassoille. Lämpöverkkoon liitetyn kaivon avulla lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 95 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
“Ratkaisu toimii hyvin kaukolämmön tuotannossa, jossa kulutustarve vaihtelee jyrkästi. Kulutuspiikkeihin on helppo vastata fossiilisilla polttoaineilla, mutta on se mahdollista geotermisellä lämmölläkin”, Salmenvaara sanoo.
Parhaillaan Lounavoiman tontille porataan toista lämpökaivoa. QHeatin Erika Salmenvaara esittelee kaivon teräksisiä ”casing-putkia”. Niiden sisään asennetaan vielä keskiputki, joka mahdollistaa kaivoveden kaksisuuntaisen ”koaksiaalivirtauksen”. Menetelmän avulla lämpöä voidaan varastoida ja hyödyntää syvältä maaperästä.
Mallia vastuullisuudesta, mahdollisuuksia mittaamisesta
QHeatillä nähdään, että lämmönvarastointiin liittyvälle teknologialle on tilausta Pohjoismaissa tai Kanadassa, jossa maaperä on samanlaista kuin Suomessa. Toistaiseksi edelläkävijäyritys haluaa näyttää toiminnallaan muille esimerkkiä.
“Haemme tuotteelle patenttisuojaa. Sillä pyrimme ennen kaikkea varmistamaan, että muut alalle tulevat täyttävät vaatimukset vastuullisuusmielessä, eikä teknologian maine tule tahraantumaan matkan varrella”, Salmenvaara sanoo.
Onikki näkee, että kiertotalouden ratkaisuja on kehitettävä yhteistyössä muiden kanssa, osana ekosysteemejä. Kaukolämmön energiatehokkuuden tapauksessa kuvaan tulee mittausratkaisut. Niissä salolaisyrityksetkin voivat auttaa.
“Olemme rakentamassa koneoppimisen järjestelmää, jolla voidaan hyödyntää kaukolämpöverkon ominaisuuksia lyhytaikaisissa lämmöntarpeissa. Siinä tarvitaan kehittyneitä datajärjestelmiä, joita IoT-yritykset tarjoavat. Niiden kannattaa nyt panostaa kiertotalouteen, sillä isossa kuvassa se tulee näkymään kaikkialla”, Onikki näkee.
QHeat Oy:n graafinen esitys maalämmön toimintaperiaatteesta. Ratkaisun ytimessä on eristetty koaksaalinen virtaus, mikä mahdollistaa lämmön varastoinnin ja tehokkaan hyödyntämisen syvältä maaperästä.
Lounapuisto tutuksi aamukahvitilaisuudessa
Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia on esitelty Salon alueen yrityksille Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeen kautta. Hankekoordinaattori Jussi Somerpalon mukaan viestintä on herättänyt vastakaikua. Erityisesti maa-alueita koskeva julkisen ja yksityisen välinen rajanveto on askarruttanut monia.
“Yrityksiltä on tullut paljon tiedustelua Lounapuistosta. Kehitämme aluetta yhteistyössä ja avoimesti yritysten, Yrityssalon, Salon kaupungin, alueen korkeakoulujen kesken”, Somerpalo kertoo.
Lounapuiston mahdollisuuksiin voi tutustua Yrityssalon rentoihin aamukahvitilaisuuksissa, joista seuraava järjestetään toukokuussa Lounavoiman vierailukeskus Hehkussa. Tällä kertaa agendalla on QHeat sekä Turun yliopiston kiertotalouden professori Oskar Karlström.
“Tilaisuudessa luomme kiertotalouden verkostoja. Huomio on Lounapuistossa, jonka 200 hehtaarin alue tarjoaa monille erinomaisia kiertotalouden mahdollisuuksia. Lämmöntuotannon lisäksi ratkaisuja on kehitteillä uusiutuvasta sähköstä aurinko- ja tuulivoimaan”, hän sanoo.
Tervetuloa aamukahville kiertotalousproffan kanssa 16.5 klo 8:30
Ilmoittaudu mukaan aamukahville tästä
Osoite: Lounavoima, Helsingintie 541, Salo
