Kuka vastaa veloista? – Yrityssaneerauksella on vaikutuksia yrittäjän omaan ja vakuuden antajien asemaan
Yrityssaneeraus voi olla maksuvaikeuksiin ajautuneelle yritykselle oivallinen mahdollisuus uuteen alkuun. Hallitsemattomiksi kasvaneiden velkojen hoitamiseen on hyvä etsiä keinoja ammattilaisten avustuksella. Yrityssaneerauksen velkajärjestelyt koskevat pääsääntöisesti vain saneerattavaa yritystä. Niinpä yrittäjän lähipiiriltä voidaan periä suorituksia takauksista ja vakuuksista yrityksen velkojille.
Yrittäjän taloudellinen vastuu riippuu valitusta yhtiömuodosta. Yrittäjä saattaa olla koko omaisuudellaan vastuussa sekä yrityksen veloista että omista henkilökohtaisista veloistaan, mutta vastuu voi myös olla rajoitettu. Osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön tekemistä sitoumuksista, vaan ainoastaan sijoittamansa pääoman verran.
– Henkilöyhtiöiden eli avoimen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten osalta tilanne on toinen. Niissä yrityssaneeraukset ovat henkilökohtaisen vastuun takia erittäin harvinaisia. Näiden yhtiömuotojen toimintamallin ja toiminnan puitteiden vuoksi saneerauksella on harvoin löydettävissä vaihtoehtoisia tapoja liiketoiminnan tervehdyttämiseksi, lakimies Tero Piisi KPMG:ltä kertoo.
Hänen mukaansa myös yksityinen elinkeinonharjoittaja on koko omaisuudellaan vastuussa kaikista veloistaan – sekä liiketoiminnasta syntyvistä että yksityishenkilönä ottamistaan. Yksityishenkilön velkajärjestely voikin silloin olla yrityssaneerausta sopivampi menettely.
– Yrityssaneerauksen lähtökohtana on järjestellä yrityksen liiketoimintaa ja velkoja niin, että toimintaa olisi mahdollista jatkaa ja velkojat saisivat mahdollisimman suurelta osin perittyä omat saatavansa, Piisi muistuttaa.
Sovitut velvoitteet on hoidettava
Yrityksen maksukyvyttömyys voi koskea yritysmuodosta riippumatta myös yrittäjää itseään tai tämän lähipiiriin kuuluvia, jos he ovat antaneet vakuuksia yrityksen puolesta.
Omavelkaisessa takauksessa takaajalta voidaan vaatia velan suorittamista, jos alkuperäinen velallinen ei ole maksanut velkaansa sen eräännyttyä. Velkoja voi vaatia takaajaa maksamaan velan jo ennen kuin velallinen on todettu maksukyvyttömäksi esimerkiksi ulosotossa.
– Takaajalla on kuitenkin takautumisoikeus suhteessa alkuperäiseen velalliseen eli hän saa periä koko takaamansa ja velkojalle maksamansa velan päävelalliselta, jonka ottaman velan vakuudeksi takaus on annettu. Näin takaajan rooli muuttuu saneerausmenettelyssä velkojaksi, Tero Piisi selventää.
Käytännössä yrityssaneerauksessa päätetään usein leikata velkoja. Velkaleikkauksilla ei ole vaikutusta takauksen sisältöön tai voimassaoloon. Yritykseen nähden ulkopuolinen vakuuden antaja voi siten joutua maksamaan menettelyssä leikatun velan määrän velkojalle.
Lakimies Tero Piisi KPMG Oy:stä kuuluu Yrityssalon. kumppanuusverkostoon
Lakimies Tero Piisi KPMG Oy:stä kuuluu Yrityssalon kumppanuusverkostoon
Tervehdyttämistoimien kestettävä kriittinen tarkastelu
Liiketoiminnan tervehdyttämistä ja riskienhallintaa tukevien ratkaisujen pohdintaan on Tero Piisin mukaan saatavilla asiantuntija-apua. Haasteellisissa tilanteissa tai jo syvissä vesissä uidessa on hyvä tarkastella tilannetta monesta eri näkökulmasta ja arvioida vaihtoehtoja seuraaviin askeliin.
– Vastuuhenkilöt havahtuvat liian usein toimimaan liian myöhään. Yrityssaneeraus ei ole häpeä, vaan se voi olla mahdollisuus turvata perusteiltaan ja liikeidealtaan terveellä pohjalla olevan yrityksen jatkuvuus rajusti muuttuneessa toimintaympäristössä. Riittävän varhainen reagointi onkin edellytys yrityssaneerauksen onnistumiselle. Suosittelen hakemaan rohkeasti apua riittävän ajoissa, hän kannustaa.
Avoimuus ja läpinäkyvyys tärkeää
– Erityisesti rahoittajat on syytä pitää ajan tasalla ja käydä tilanteesta vuoropuhelua. Kaiken liiketoiminnan ja erityisesti yhtiön ja yrittäjän välisten toimenpiteiden on kestettävä kriittinenkin jälkikäteen tapahtuva tarkastelu. Siksi kaikki toimet kannattaakin dokumentoida huolellisesti.
Jos yritys on ajautumassa maksuvaikeuksiin tai se on jo maksukyvytön, lähipiirin kanssa tehdyt omistuksen siirrot ja kaupat ovat erityisen herkkä paikka. Niitä voidaan Piisin mukaan tarkastella taaksepäin useamman vuoden ajalta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista.
Tarkasteltavia toimia ovat esimerkiksi yritykselle kuuluvan omaisuuserän siirto yrittäjälle, omistajan antamien vakuuksien järjestelyt ja keskinäisten velkasuhteiden kuittaukset. – Kaikessa toiminnassa on oltava liiketaloudelliset perustelut ja lähipiirin kaupoissa käypä markkinaehtoinen hinnoittelu. Tehdyt toimet voidaan myöhemmin kumota, ellei niille löydy kunnon perusteita, Tero Piisi muistuttaa.
Kuva: Liisa Käiväräinen, SanaMylläri
