.
Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo -tapahtuma toi yhteen yrittäjiä, opiskelijoita ja järjestäjiä.
Kiertotalousfoorumi kokosi kiertotalouden osaajat Saloon
Kiertotalous on tämän päivän ajankohtainen ilmiö. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Näin myös meillä Salossa, jonne Lounapuisto kiertotalouspuisto on syntynyt parissa vuodessa. Kiertotalouden tulevaisuuden näkymiä esiteltiin lokakuussa kaksipäiväisessä kiertotalousfoorumissa, joka toi yhteen ajankohtaisia puheenvuoroja yrityksiltä, valtiovallan ja päättäjien edustajilta sekä tulevaisuuden osaajilta eli opiskelijoilta.
“Lähes sata… Voisi sanoa, että pääsimme tavoitteeseen.”
Ennen puheenvuoronsa alkua Yrityssalon projektipäällikkö Jussi Somerpalo oli laskenut Salo IoT Campuksen auditorioon saapuneet. Tuloksen hän näkee osoitukseksi onnistuneesta viestinnästä, jota on tehty Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeen eteen.
Hankkeen päätteeksi keskiviikkona 11.10. järjestetty Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo -tapahtuma houkutteli kirjavan joukon kuulemaan kiertotalouden ilmiöistä, sekä sen hyödyistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Huomio kohdistui Salon kiertotalouden ylpeyteen, Lounapuistoon. Korvenmäen teollisuusalueelle hanketyöllä noussut puistoalue on ollut kehitteillä viimeiset kaksi vuotta. Sitä Somerpalo kutsuu “kiertotalouden symbioosiksi”.
“Lounapuiston ideana on löytää kumppaneita läheltä ja kaukaa. Paikallisista toimijoista ekoteollisuuspuistojen verkostoihin, rahoittajiin ja muihin sidosryhmiin, sekä ulottaa toiminta mahdollisuuksien mukaan aina kansainväliseen yhteistyöhön asti”, hän kertoi.
Lounapuiston syntyminen on ollut yrittäjien ja tutkijoiden visiotyön, määrätietoisen koordinoinnin ja sinnikkään verkostoimisen tulosta. Samaan aikaan sitä on tehty tunnetuksi viestinnän keinoin, minkä tuloksena puisto on saanut brändi-ilmeen, verkkosivun sekä markkinointivideon.
Viestinnän tuloksena näkyvyyttä on saatu Salon ulkopuolellakin, sillä kesällä Lounapuisto sai kutsun Maailman kiertotalousforumiin. Sen myötä Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo -tapahtumakin noteerattiin Sitran toimesta yhdeksi vuoden “side eventiksi”.
“Se oli meille hieno profiilin nosto. Olemme osa kansallista kiertotalouspuistojen verkostoa, mikä toimii hyvänä vertaistukena meidänkin toiminnan kehittämiselle”, Somerpalo kiittelee.
Salo osaksi kiertotalouden tarinaa
Salossa Lounapuisto ei ole jäänyt vaille huomiota. Tilaisuuden avaussanat lausui Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Hän muistutti, että kestävä kehitys ja ympäristö ovat osa kuntastrategiaa, jonka kärkihankkeeksi Lounapuisto on muodostunut.
Korhonen kutsui salolaiset mukaan osaksi kiertotalouden tarinaa. Sen kivijalaksi hän tunnistaa Lounavoiman ekovoimalaitoksen, joka tarjoaa kaupunkilaisille edullista jätteiden käsittelyä ja puhdasta energiaa. Korhonen näkee, että salolaisyrityksissä työstetään nyt paljon vihreän siirtymän mukaisia innovaatioita, kuten aurinkovoimaa ja energiatehokkaita ratkaisuja. Alueella on lisäksi hyvät näkymät kansainvälisille sijoituksille.
“Kaupunki sujuvoittaa yritysten mahdollisuuksia kehittää kiertotalouden innovaatioita ennakoivalla maankäytöllä, nopeasti toimivalla luvituksella ja hyvillä logistisilla yhteyksillä. Kaikki yritykset voivat myös omalla panoksellaan vahvistaa kunnan elinvoimaa ja tuoda Saloon lisää työpaikkoja. Pienetkin teot voivat muuttaa maailmaa”, hän totesi.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen selvensi hallituksen ympäristöpolitiikkaa medialle.
Yrityksille “sopivan vauhdin askellusta”
Kiertotalous on myös päättäjien huulilla. Tapahtuman keynote-puhuja, ympäristöministeri Kai Mykkänen kannusti salolaisia tunnistamaan vihreän siirtymän mahdollisuudet. Kiertotalous on siinä avainasemassa, sillä sillä voidaan vastata tulevaisuuden resurssipulaan.
Ministeri määritteli aikataulua kiertotalouden etenemiselle. Suomen yleisten ympäristötavoitteiden rinnalla maamme materiaalituotannon kiertotalousasteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Samalla fossiilisten luonnonvarojen käytön odotetaan vähenevän ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön kasvavan.
Ympäristöystävällisten toimien ohella kiertotalous luo edellytyksiä investoinneille. Maatalousalueena Salolla voisi olla tärkeä rooli ravinteiden kierrättäjänä.
“Haasteena on selvittää, miten maatiloilta Uskelan jokeen ja saaristomereen valuvat hukkaravinteet saadaan pidettyä pelloilla. Ravinnetaseen saavuttaminen tukisi myös huoltovarmuutta ja pitkässä juoksussa saaristomeren puhtautta”, ministeri sanoi.
Valtiovalta osallistuu urakkaan tekemällä yhteistyötä jokialuekohtaisten toimijoiden, kuntien ja maatilojen kanssa, jotta valumapaikkoja saadaan kartoitettua. Lainsäädäntöä ohjataan kohti kiertotalouslakia, kuitenkaan lisäämättä liikaa yritysten kustannuksia.
“Byrokratian välttämiseksi tarvitaan sopivan vauhdin askellusta. Kannustettaessa yrityksiä vihreisiin investointeihin haluamme auttaa toimijoita selviämään kustannuskysymyksistä ja päästä päästökaupan hinnoittelussa eteenpäin.”
Lounavoiman ekovoimalaitoksen toimitusjohtaja Petri Onikki kiitteli paikallista yhteistyötä voimalaitoksen rakentamiseksi.
Salolaisyritykset työstävät innovaatioita
Kiertotalouden sovelluksia avattiin eri case-esimerkkien kautta. Salossa jätteenkäsittely on noussut esille Lounapuiston sydämeen nousseen Lounavoiman ekovoimalaitoksen kautta. Toimitusjohtaja Petri Onikki on tyytyväinen voimalaitoksen saamaan huomioon.
“Lounavoima on ollut kaupungin kärkihankkeita vuodesta 2018. Toimintaamme seuraavat ovat olleet kiinnostuneita. Ministeri Mykkänenkin nimitti vierailullaan Lounavoimaa kiertotalousvoimalaitokseksi. Se kertoo siitä, että asiat on tehty oikein”, Onikki totesi.
Onikki kiittelee paikallista yhteistyötä voimalan rakentamiseksi. Samalla kun energiaa tuotetaan kiertotalouden avulla, tarjoaa toiminta monia yhteistyön muotoja. Onikki muistutti, että lämpölaitoksessa on jo sovellettu lämpöenergian varastoimista maakaivoihin. Energiaresursseja voi myös hyödyntää tekoälyohjauksella ja oppivilla järjestelmillä.
Muillakin paikallisilla yrityksillä on tärkeä rooli kiertotalouden kirittämisessä, sillä niiden toiminnassa kohtaavat niin käytännön ympäristöratkaisut kuin teknologiset innovaatiot. Salossa kiertotalouden ratkaisujen teknisiä edelläkävijöitä ovat muun muassa Finnfoam Oy ja CH-Bioforce.
Finnfoam on jo pitkään hyödyntänyt muovieristeiden valmistuksessa oman tehtaan linjastolta syntynyttä tuotantojätettä. Nyt yritys ryhtyy yhdessä Brightplusin-, VTT- ja Nordic Soya -yritysten kanssa kehittämään prosessia, jolla valmistetaan ensimmäisenä maailmassa ruoka- ja rehutuotannon sivuvirroista kompostoituvaa biomuovia.
Vuonna 2016 aloittanut Startup-yritys CH-Bioforce on puolestaan tarttunut biomassan kiertotalousmahdollisuuksiin. Yrityksen teknologialla on mahdollista irrottaa selluloosan valmistuksessa syntyvää lignoselluloosapohjaista biomassaa. Materiaalilähteiksi soveltuvat esimerkiksi maanviljelyn jäännökset ja puuteollisuuden jätteet. Näitä sivuvirtoja voidaan hyödyntää tekstiilituotteiden valmistuksessa.
Kiertotaloutta opiskelevat Anna Rautee (vas.), Ulla Nuutila ja Emilia Aalto tunnistavat kiertotalouden osaajille hyviä työelämän näkymiä.
Uusia avauksia akatemiasta
Case-esitysten lomassa annettiin puheenvuoro kiertotalouden opiskelijoille. Ulla Nuutila, Emilia Aalto ja Anna Rautee Turku AMK:sta kertoivat mitä kaikkea alan opintoihin kuuluu.
Heidän mukaan kiertotalouden osaajille on tarjolla hyviä työelämän näkymiä, sillä yritykset voivat hyödyntää opiskelijoita teettämällä heillä esimerkiksi kiertotalousraportteja. Tämä herätti vastakaikua, sillä yleisöstä tiedusteltiin innostuneena, onko kiertotalouden opiskelijoita jo “laskeutunut” Saloon.
Myös tutkimuksen saralla tehdään töitä uusien kiertotalouden ratkaisujen löytämiseksi. Siinä data ja siitä saatava tieto korostuvat.
Turun yliopiston kiertotalouden apulaisprofessorina toimiva Oskar Karlström kiinnitti huomiota kiertotalouden viestimisen haasteisiin. Kestävän kehityksen “staattisten oletusten”, kuten energiankulutuksen ja päästöjen seuraamisen sijaan vireillä on Data-driven Sustainability Management -projekti, jossa tutkitaan tietovetoisia kestävän kehityksen johtamismalleja.
Yksi dataa hyödyntävä kiertotalouden toimiala on tekstiiliteollisuus. Siitä esitelmöi Halikossa toimiva yritys Vilikkala, joka tuottaa huopalaukkuja kierrätysmateriaaleista. Heidän kiertotalouden lopputuotteitaan voivat olla esimerkiksi sisätilojen rakennuselementit ja toimistotarvikkeet.
Omat tietoiskunsa tarjosi Turun AMK:n Ympäristö-ja energiatekniikan lehtori Henna Knuutila. Hän kertoi, että vaate-ja tekstiiliteollisuuden päästöjen osuus globaaleista kokonaishiilidioksidipäästöistä on noin 10 prosenttia. Lehtorin mukaan maailmassa olevilla vaatteilla voisi kuitenkin vaatettaa seuraavat kuusi sukupolvea kaikista vaatteiden käyttäjistä.
Yhtenä ratkaisuna Knuutila esittikin digitaalisesta tuotepassista, joka tarjoaisi dataa vastuullisten kulutuspäätösten tueksi. Siinä ymmärrys kiertotaloudesta tuotaisiin suoraan kuluttajien ulottuville.
Esitysten välissäkin riitti puhetta kiertotaloudesta.
Kuuntele podcast!
Salolainen kalustevalmistaja Piiroinen panostaa tuotteissaan kiertotalouteen. Kuuntele YLEn podcast, jossa liiketoimintajohtaja Timo Kaivonen Piiroiselta kertoo, miten kierrätys otetaan huomioon isossa yrityksessä.
Kuuntele podcast tästä
Tervetuloa seuraaville Lounapuiston aamukahville
Lounapuisto kiertotalouspuisto oli EAKR -rahoitteinen kehittämishanke, joka on nyt päättynyt. Tästä huomioimatta Lounapuiston kehittäminen jatkuu edelleen.
Tervetuloa seuraaville Lounapuisto aamukahville 15.11.2023 klo 8:30 – 10:0. Ilmoittaudu aamukahville tästä. Lounapuisto aamukahveille ovat tervetulleita kaikki Lounapuistosta ja kiertotaloudesta kiinnostuneet toimijat.
