Tämän vuoden Kiertotalousfoorumin keynote-puhujaksi on kutsuttu Mari Pantsar. Hän on toiminut pitkään erilaisten ympäristöratkaisujen parissa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Kiertotalouden mahdollisuudet kasvussa – Mari Pantsar uskoo sääntelyn ulkopuolisten ratkaisujen voimaan
Puhe kiertotaloudesta yleistyy, ja se lupaa hyvää luonnolle ja liike-elämälle. Yrityssalon vuotuinen Kiertotalous-seminaari kokoaa asiantuntijat ja yrittäjät tarkastelemaan biokaasun ja muovien kiertotalouden ratkaisuja. Keynote-puhuja Mari Pantsar näkee, että green deal -sopimukset voivat auttaa Suomea parantamaan kilpailukykyään ja edistämään kestävää kehitystä.
Kiertotalous on välttämätön ratkaisu ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Viesti on tuttu alan asiantuntijalle ja kokeneelle konsultille Mari Pantsarille, joka toimii keynote-puhujana Yrityssalon tämän vuoden Kiertotalousfoorumissa.
Salo IoT Campuksella marraskuussa järjestettävässä tapahtumassa hänellä on kuitenkin tarjottavana näkökulma, jonka uskoo puhuttelevan enemmän yritysmaailmaa. Siinä kiertotaloudesta tulisi puhua uutena liiketoimintamahdollisuutena.
“Suomessa on paljon hyviä kiertotaloudessa toimivia yrityksiä. Mutta iso puute on, että valtio ei ole tarjonnut liiketoiminnallisia kannustimia kiertotalouden ratkaisujen hyödyntämiselle. Yritykset tuottavat markkinoille niitä tuotteita, jotka houkuttelevat kuluttajia. Ongelmana kuitenkin on, että toistaiseksi markkinatalous kannustaa lyhytikäisten, poisheitettävien tuotteiden valmistukseen”, Pantsar kuvailee.
Mikä erottaa kiertotalouden kierrätyksestä?
Kiertotalousfoorumissa käsitellään kiertotalouden eri mahdollisuuksia. Pantsar näkee siinä paljon potentiaalia Salonkin liike-elämälle, sillä jo paikallinen elintarviketeollisuus tuottaa runsaasti hyödyntämiskelpoisia sivuvirtoja.
“Kaikesta ruoastamme kolmannes menee nyt jätteeksi, siis hukkaan. Silloin hukkaan menee myös kolmannes koko tuotantoketjussa. Viljellystä ruoasta kolmannes jää syömättä ja maanviljelijät lunastavat tukia, joista kolmannes menee hukkaan”, hän havainnollistaa.
Kiertotaloudessa jätettä voitaisiin hyödyntää teollisuuden sivuvirtana muualla. Pantsar korostaa, että tässä mielessä kiertotalous on enemmän kuin kierrätystä, sillä siinä prosessit ja tuotteet suunnitellaan sellaisiksi, että tuotantoketjussa ilmenevä hukkamateriaali tunnistetaan jo ennen tuotannon käynnistämistä. Näin jätettä voidaan hyödyntää tuotantoketjun myöhemmissä osissa.
“Jos prosessin suunnittelu on tehty oikein, on hyvinkin mahdollista, että sivuvirtojen arvo säilyy samana tai voi jopa kasvaa.”
Biotaloudessa mahdollisuuksia Salon seudulla
Kiertotalouden mahdollisuuksia on kaikessa tuottavassa teollisuudessa. Pantsar nostaa esille ainakin konepaja-, rakennus- ja metsäteollisuuden. Paljon puhutaan siitäkin, kuinka puusta saataisiin korkeamman jalostusarvon tuotteita.
Salon seudulla potentiaalia on juuri elintarviketeollisuudessa. Sen arvoketjussa jäte voidaan nimittäin ohjata biokaasun tuotantoon.
“Biokaasu on vähäpäästöinen polttoaine. Koska sitä valmistetaan paljon maatalouden sivuvirroista, siinä myös ravinteet saadaan kierrätettyä tehokkaasti. Paljon puhutaan typen, ja fosforin merkityksestä kiertotaloudessa. Varsinkin fosfori on nopeasti ehtyvä luonnonvara, ja siksi se on niin arvokas”, Pantsar huomauttaa.
Hän lisää, että fosforin tuotanto on vain muutaman tuottajamaan armoilla. Siksi biokaasun tuotannolla voidaan välillisesti vastata myös fosforin saatavuuden ongelmaan.
“Fosforin kaltaisen luonnonvaran kiertotalous tarjoaisi Suomelle hyvät edellytykset toimia esimerkkinä muillekin maille”, Pantsar sanoo.
Vapaaehtoisuus kirittää kilpailuun
Kiertotalous tarjoaa siis Suomelle paitsi liiketoimintahyötyjä ja ekologisia ratkaisuja myös hyvää kansallista mainettakin. Keinoa kiertotalouden mahdollistamiseksi on viime aikoina haettu poliittisella ohjauksella. EU:n lainsäädäntökin velvoittaa, että tuotteiden tulee olla korjattavia ja pitkäikäisiä.
Pantsar korostaa, että vaikka Suomessa monet yritykset toimivat jo kiertotalouden parissa, tarvitaan muutoksen vauhdittamiseen ennen kaikkea lisää kannustimia. Siinä voivat auttaa green deal -sopimukset. Ne tarjoavat kunnille ja yrityksille vapaaehtoisen työkalun kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Green deal -aloitteet ovat myös tehokas tapa luoda positiivista kilpailua ja yhteisiä tavoitteita.
“Kun sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen, ihmisillä ei synny torjuntareaktiota. Vapaaehtoisuus voi olla hyvinkin innoittavaa”, Pantsar näkee.
Tällaiset aloitteet voivat houkutella julkisiakin toimijoita kiertotalouden piiriin. Kunnissa ja kaupungeissa ne voisivat synnyttää jopa kilpailua siitä, mikä on Suomen kiertotalouden pääkaupunki.
Vapaaehtoisuuteen perustuvat green dealit ovat Pantsarista hyviä siksikin, että nykyisellä Suomen hallituskaudella ei ole odotettavissa kiertotaloutta edistävää poliittista sääntelyä.
“Nykyinen hallitus ei jatka edellisen kunnianhimoisia kiertotalouspäätöksiä. Sääntely kehittyy täällä tuskastuttavan hitaasti. Siksi kiertotalouteen tarvitaisiin ylihallituskautinen parlamentaarinen sitoumus. Sitä yrityksetkin odottavat, sillä ne kaipaavat pitkäjänteistä ennustettavaa toimintaympäristöä. Poukkoilu on myrkkyä bisnekselle”, hän tietää.
Viime vuonna Kiertotalousfoorumi toi Salo IoT Campuksen auditorioon runsaasti kiertotaloudesta kiinnostuneita.
Tarvitaan ajattelun muutosta
Biokaasun lisäksi tulevassa Kiertotalousfoorumissa käsitellään muovien kiertotalouden ratkaisuja. Muovin Pantsar nostaa esimerkiksi siitä, miten haastavaa lineaaritaloudesta muoviteollisuudessa on siirtyä kiertotalouteen.
“Ongelma on, että muovia valmistetaan myös fossiilisten polttoaineiden sivuvirroista. Koska neitseellinen muovi on halpaa, sen valmistaminen kiertotalouden mukaisesti voi tulla kalliimmaksi kuin vanhan lineaarisen talouden mallissa”, Pantsar sanoo.
Vaikka Pantsar ei halua väheksyä mitään kiertotalouden ratkaisuja, tunnistaa hän tärkeimmäksi tekijäksi kehityksessä ajattelutavan muutoksen. Tässä yhteydessä hän ottaa vertailuun liikennekulttuurin.
“Omaa autohan on pidetty pitkään vapauden symbolina ja sitä on markkinoitu tuotteena, joka kannattaa omistaa. Ajattelutapa on kuitenkin muuttumassa, sillä viime aikoina autovuokraamot ja yhteiskäyttöautot ovat yleistyneet. Varsinkaan nuorten unelmana ei enää ole omistaa autoa, sillä se on kallistakin.”
Kehitys voi puhutella yllättäviäkin kohderyhmiä. Silloin kyse ei enää olekaan muutoksesta, vaan paluusta vanhaan.
“Monille kiertotaloudessa voi olla vihervasemmistolainen kaiku, ja se saattaa herättää vastustusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Suomessa maatiloilla kiertotalouden kaltaisia ratkaisuja on sovellettu jo kauan. Kun tuotteita käytetään pitkään ja niitä korjataan, on se fiksua taloutta. Vanhan kansa viisaudet pitäisi ottaa uudestaan käyttöön”, Pantsar kiteyttää.
Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan toista sataa vierailijaa.
Kiertotalousfoorumi 2024 kokoaa alan osaajat Saloon
Marraskuussa järjestettävä Kiertotalousfoorumi 2024 tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja ja yritysvierailuja kiertotaloudesta. Alueen toimijoiden visioissa Saloon synnytetään biokaasuverkostoa.
Tiistaina 5. marraskuuta Salo IoT Campuksella järjestetään Kiertotalousfoorumi 2024. Toista kertaa järjestettävä tapahtuma koostuu seminaarista, minimessuista ja yritysvierailuista. Tapetilla on muun muassa Green deal -sopimukset, biokaasutuotanto ja muovien kiertotaloutta.
Tapahtuma on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen on tarpeen, muistuttaa Yrityssalon erityisasiantuntija Jussi Somerpalo. Tämän vuoden teemojen odotetaan houkuttelevan taas vierailijoita sankoin joukoin.
”Viime vuonna keskiössä oli Lounapuisto-hanke, jonka päätöstapahtuma Kiertotalousfoorumi oli. Tänä vuonna fokuksessa ovat erityisesti Green deal -sopimukset, joilla pyritään tukemaan kaupunkien ja ympäristöministeriön yhteisponnistuksia kiertotalouden edistämiseksi”, Somerpalo selventää.
Toinen tapahtuman pääteema on biokaasu. Somerpalo kertoo, että Saloon on tavoitteena rakentaa biokaasuverkosto, joka hyödyntäisi paikallisia resursseja, kuten maatilojen syötteitä, ja samalla vähentäisi ympäristökuormitusta.
Myös muovien kiertotalous on näkyvä teema. Siihen iltapäivän yritysvierailutkin nivoutuvat. Vierailukohteisiin kuuluvat muun muassa eristejätti Finnfoam ja Lounavoiman Ekovoimalaitos.
Tiiviimpi aikataulu kannustaa osallistumaan
Somerpalo kertoo, että tapahtumalle asetetaan tänä vuonna entistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Jo osallistujamäärän odotetaan kasvavan viime vuoden 80 henkilöstä vähintään sataan.
”Viime vuoden tapahtumalla koeponnistettiin, kuinka kiertotalouden ratkaisuja voitaisiin hyödyntää alueella, ja millaisia kiertotaloustoimia yrityksillä on jo käytössä. Tänä vuonna haluamme tuoda enemmän konkreettisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia esiin.”
Tästä syystä viime vuodesta poiketen puheenvuorot ja yritysvierailut järjestetään samana päivänä.
”Viime vuonna kaksi päivää verotti liikaa kävijöitä, eikä osallistujia tullut niin paljon yritysvierailuille. Tällä järjestelyllä odotamme saavamme enemmän osallistujia, niin yrityksiä ja viljelijöitä kuin päättäjiä, viranhaltijoita ja opiskelijoitakin. Koko sitä joukkoa, jolla kiertotaloutta voidaan tehdä näkyvämmäksi”, Somerpalo sanoo.
Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu 5.11.2024 maksutta mukaan Kiertotalousfoorumiin! Seminaari – minimessut – yritysvierailuja!
Kiertotalousfoorumi 2023 @Salo on kahden EAKR-projektin mahdollistama tapahtuma kiertotalousteemalla. Tässä lyhyesti lisätietoa hankkeista:
Bio- ja kiertotalouden ekosysteemi Varsinais-Suomessa | Biokaasusta liiketoimintaa 2024-2026 on 1.9.2024 alkanut EAKR -hanke, jolla Yrityssalo ja Lounais-Suomen Jätehuolto tähtää biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen Salon seudulla vahvistaen alueen energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Lounapuistoon suunniteltu teollisen mittakaavan biokaasulaitos tarjoaa kestävän ratkaisun maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tukee EU:n ja Suomen hiilineutraaliustavoitteita.”
Next level – nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua 2023-2024 hankkeessa lähtökohtana on auttaa teollisuuden pk-yrityksiä kohtaamaan muutostilanteita, kehittämään toimintojaan ja tuotteitaan vastuullisesti, hiilineutraalisti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa pk-yritysten hiiliviisaus- ja kiertotalousosaamista sekä muutosjoustavuutta yrityslähtöisesti ja vaikuttavasti liiketoimintaa kehittäen. Hankkeessa etsitään keinoja, joilla tuetaan yrityksiä kasvattamaan muutoskyvykkyyttä verkostona, yhdessä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa. Vuoden 2024 erityisteemana on kiertotalous teollisuuden yrityksissä.
Yrityssalon hankkeista lisää täällä
Artikkeli julkaistu 10/2024
