Maatalouden muutosta ohjaavat useat tekijät. Niitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, tilojen keskittyminen ja ruokaketjun toimivuuden edellyttämät ratkaisut, kuten jatkojalostus.
Keskittymistä ja sopeutumista – ilmastonmuutos haastaa Salon maataloutta ja avaa uusia mahdollisuuksia
Salo on maatalouden vahvaa ydinaluetta. Varsinais-Suomen vilja-aittana tunnettu seutu tarjoaa hyvät edellytykset maatalouden harjoittamiselle. Muun muassa jatkojalostus tarjoaa mahdollisuuksia paikallisen ruokaketjun vahvistamiseksi.
Salo tunnetaan maanviljelystään. Alueella viljellään runsaasti kevät- ja syysvehnää, rehunurmea, kauraa ja mallasohraa. Mittavissa määrin viljellään myös mansikkaa, avomaankurkkua, spelttiä ja kurpitsaa.
Maataloudessa kehityksen suunta on jatkunut samana vuosikymmenien ajan. Maatalousyrittäjien lukumäärä on laskusuuntainen, mutta peltojen määrä pysyy samana, noin 55 000 hehtaarissa. Sen seurauksena tilojen keskipinta-ala on kasvanut.
Se on keskittymisen tulosta.
”Keskipinta-ala on noussut korkealle, noin 71 hehtaariin, kun pellot ovat keskittyneet uusille omistajille. Muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna se on iso luku”, kertoo Salon maaseutupalvelupäällikkö Kirsti Lepistö.
Maataloudessa tilojen keskittyminen on yleinen trendi. Suomessa keskipinta-ala on keskimäärin noin 54 hehtaaria. Salon alueella kehitys luo mahdollisuuksia erityisesti yritystoimintaansa laajentaville yrittäjille.
”Jos yksi luopuu, niin se mahdollistaa toiselle laajentumisen. Tuottavilla alueilla, kuten Salossa on uskoa maatalouden tulevaisuuteen. Tämä on suotuisaa viljelyaluetta ja täällä on paljon virkeitä tiloja”, Lepistö muistuttaa.
Salon maaseutupalvelupäällikkö Kirsti Lepistö (vas.) ja Yrityssalon erityisasiantuntija Henna Kyyrä pohtivat ilmastonmuutoksen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia Salon maaseudulle.
Lukuisia hyötyjä ja luonnollista maisemanhoitoa
Maataloudella on merkittäviä heijastusvaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään, sillä ala työllistää välillisesti muidenkin alojen ihmisiä.
Koko elintarvikesektori työllistää Suomessa yhteensä 340 000 henkilöä. Siitä 20 % työskentelee suoraan maataloudessa, 12 % elintarvike- ja juomateollisuudessa, 29 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja 19 % päivittäistavarakaupassa. Lisäksi ruokaketju luo työpaikkoja pakkausteollisuuden, kuljetuksen, viestinnän ja kasvatuksen aloille.
Eläintilojen hyödyt näkyvät paikoitellen myös kaupunkiympäristössä. Esimerkiksi lehmät ovat osa karjataloutta, mutta laiduntaessaan ne huolehtivat ympäristöstä ja toimivat maisemanhoitajina.
”Kun lehmät hoitavat itsenäisesti laitumen niiton, keventää ympäristön hoito siltä osin rehuntuotannon tarpeita. Salo IoT Campuksen takana, Nakolan alueella on kesäisin lampaita, jotka pitävät sen kauniina”, kertoo Yrityssalon erityisasiantuntija Henna Kyyrä.
Lepistö painottaa, että eläin on aina kuulunut osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja se ylläpitää osaltaan myös luonnon monimuotoisuutta. Viime aikoina on havahduttu siihen, että eläimiä tarvitaan, jotta monimuotoisuutta voidaan säilyttää.
Maatalousyrittäjät edistävät tuotannon ympäristöystävällisyyttä monin tavoin. Talviaikainen kasvipeitteisyys on tästä hyvä esimerkki.
”Salossa liki 80 % pelloista on kasvipeitteisiä talviajalla. Vain pientä osaa pelloista muokataan jollakin tavalla syksyisin”, Lepistö sanoo.
Ilmastonmuutos tuo haasteita ja mahdollisuuksia
Maatalouden tulonmuodostukseen vaikuttavat EU:lta saatavat maataloustuet. Niiden osuus ansiotuloista vaihtelee vuosittain, mutta maataloustukien määrä on vuosien saatossa laskenut. Se on vaatinut viljelijöiltä sopeutumiskykyä.
Lepistö ja Kyyrä arvioivat, että ilmastonmuutos tuo nyt mukanaan uusia muutoksia – niin haasteita kuin mahdollisuuksia.
”Suomessa ilmastonmuutos voi mahdollistaa pidempää kasvuaikaa vaativien kasvien viljelyn. Toisaalta ääri-ilmiöt tuovat mukanaan pitkiä kuivakausia. Muutokset lisäävät viljelijöille myös tauti- ja tuholaispaineita. Silloin viljelijän täytyy kouluttautua vastaamaan näihin haasteisiin”, Lepistö arvioi.
Tässä kehityksessä Salon sijainti on alalle selkeä vahvuus, muistuttaa Taamarla Oy:n maatalousyrittäjä Juha Wikström.
”Kasvukausien pituus on meille eduksi. Toinen on se, että Salossa ollaan Ruuhka-Suomen markkinoiden äärellä. Lähellä on teollisuutta ja satamien tuomat logistiset edut”, hän sanoo.
Wikström näkee, että kysymys ilmastonmuutoksen vaikutuksista viljelyyn ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi rankkasateet voivat aiheuttaa ongelmia. Myönteisiäkin seurauksia on.
”Kun se lisää sadantaa, riittää viljelyyn vettä. Kevät näyttää nytkin hyvältä, ja kasvukausi alkanee aikaisemmin kuin menneinä vuosina.”
Ruisvehnä yleistyy Salon pelloilla
Salon seudulla, kuten muuallakin Suomessa, on viime vuosina yleistynyt ruisvehnä. Luonnonvarakeskuksen mukaan sitä viljeltiin Suomessa vuonna 2024 jo 19 300 hehtaaria, kun pari vuotta aiemmin viljelyalaa oli vain noin tuhat hehtaaria.
Ruisvehnä on osoittautunut runsassatoiseksi ja kestäväksi erityisesti kuivuutta ja tuholaisia vastaan. Sen suosion kasvu kertoo viljelijöiden kyvystä mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Lepistö kuitenkin korostaa, ettei kyseessä ole varsinainen ratkaisu ilmastonmuutoksen haasteisiin.
“Se lisää viljelyhalukkuutta. Salossakin ruisvehnän peltoala on kasvanut. Täällä se on jo lähes 500 hehtaaria, siinä missä vuonna 2015 sen osuus oli nolla. Mutta esimerkiksi ohra ja vehnä tulevat yhä olemaan tärkeitä viljelykasveja”, Lepistö näkee.
Jatkojalostus orastaa Salossa
Maatalouden muutostenkin keskellä Lepistö näkee, että Salosta löytyy rohkeita yrityksiä, jotka haluavat kokeilla uutta. Alueen viljelijät seuraavat yleisiä trendejä samalla pohtien parhaita tuotantomenetelmiä sekä pilotoiden erilaisia ratkaisuja.
Yksi kehityskohde voisi löytyä jatkojalostuksesta. Sen parissa toimii Salossa noin 30 yritystä.
“Jatkojalostuksella on tärkeä rooli osana ruokaketjua, kun tuotantoa voidaan kehittää alkutuotannosta kuluttajalle saman alueen sisällä”, Kyyrä sanoo.
Vahva ja kestävä ruokaketju lisää myös tuotannon omavaraisuutta ja parantaa huoltovarmuutta. Jatkojalostuksen mahdollisuuksia rajoittavat vielä pienet markkinat.
”Salosta ei välttämättä löydy paljon suurta elintarviketeollisuutta, mutta pieniä ja kehittyviä tiloja kylläkin”, Wikström sanoo. “Mahdollisuutena on silloin juuri jatkojalostus. Tuotannon kannalta ruokaketju lyhenee, jolloin voidaan reagoida nopeammin muutoksiin.”
Jatkojalostuksen etuna on myös sujuva tiedonkulku ruokaketjun sisällä. Kun ketjussa on pienempiä jalostajia, joilta ruoka menee ketterämmin myyntiin, ruoan pilaantumisen riski pienenee. Se vahvistaa ruokaketjua.
”Ruokaketjun turva perustuu bulkituotteiden tuottamiselle. Siinä ei synny helposti innovaatioita, mutta pienillä tuottajilla voi ollakin suuri merkitys. Alkutuottaja voi erikoistua vaikka erikoistuotteen viljelyyn, jos sille löytyy markkinoilta lisäarvoa ja sille on jatkojalostusmahdollisuuksia”, Wikström näkee.
Yrityssalo suunnittelee vuodelle 2026 maatalousfoorumia yhdessä Salon kaupungin kanssa. Sen aiheiksi on suunniteltu muun muassa omistajanvaihdoksia ja jatkojalostusta.
Maatalousfoorumi kattaa pöydän mahdollisuuksille
Maatalouden muuttuessa Yrityssalo on paikallisten maanviljelijöiden tukena. Sen merkkinä on vuodelle 2026 suunniteltu maatalousfoorumia, joka keskittyy tulevaisuuden maanviljelyyn ja jonka kautta nostetaan esille nuoria ja innovoivia maatalousyrittäjiä.
Kyyrän mukaan Foorumissa kiinnitetään huomiota muun muassa maatilojen omistajanvaihdoksiin ja jatkamisen tapoihin, jatkojalostuksen mahdollisuuksiin sekä moderneihin tuotantolaitteisiin.
”Foorumin kautta viljelijät voivat jakaa toisilleen sekä kehittäjille ja päättäjille hiljaista tietoa siitä, miten ovat onnistuneet omassa toiminnassaan”, hän visioi.
Teknologian tarjoaa tärkeitä mahdollisuuksia tilojen toiminnan tehostamiseen. Näistä Wikström nostaa esiin automaation ja robotiikan. Niiden tuomasta tehokkuudesta hän toivoo käytävän lisää keskustelua, sillä asiaan liittyy paljon väärinymmärryksiä.
”Niille, jotka kysyvät minulta tehotuotannosta, vastaan aina, että missä kohtaa sitten toivotaan, että maatalous olisi tehotonta. Tehokkuus kuuluu kaikkeen tuotantoon, myös maanviljelyyn. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi eläimen hyvinvoinnin parantamisen ja helpottaa ihmisen työtä”, Wikström muistuttaa.
Maataloustyön helpottuminen ja tehostuminen teknologian avulla voi tehdä alasta houkuttelevamman myös uusille sukupolville. Vaikka Suomessa ikärakenteen kehityssuunta ei välttämättä suosi maataloutta, Lepistö tunnistaa, että Salosta löytyy nuoria yrittäjiä, joilta löytyy asennetta yrittäjyyteen.
Silloin tilatkin saisivat jatkajansa.
”Tilojen keskittymisen myötä nyt on vapautumassa paljon peltoa, kun monet luopuvat tiloistaan. Niillä, joilla on viime vuosina ollut mielessä maanviljelyn kasvattaminen ja jotka ovat innokkaita toimimaan uudessa ajassa, on nyt kasvun mahdollisuuksia tarjolla”, Lepistö rohkaisee.
Artikkeli julkaistu 04/2025
