Intialaiset osaajat rekrytoivien salolaisyritysten ulottuvilla
Teollisuuden työvoimapula on saanut monet yritykset kääntymään kansainvälisen rekrytoinnin puoleen. Yrityssalo edistää yritysten palkkauspyrkimyksiä kärkikohdemaanaan Intia. Salolaisille metalliyrityksille väkirikas maa tarjoaa runsaasti osaajia.
Suomessa väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin on lisännyt osaajapulaa kasvukeskusten ulkopuolella. Salossa rekrytointitarve on ollut suuri erityisesti metalliteollisuudessa. Paikalliset yritykset ovat aikaisemmin löytäneet työvoimaa Puolasta ja Baltian maista, mutta nyt sekin on hankalaa. Uutena kohteena siintää Intia.
“Kansainväliseen rekrytointiin on Salossa kyllä herätty ajoissa, ja monet salolaisyritykset ovat jo löytäneet tekijöitä ulkomailta. Nyt katse on vaan suunnattava kauemmas, ja Intia on erinomainen kohde Salon rekrytoiville yrityksille”, sanoo Yrityssalon erityisasiantuntija Tommi Virtanen.
Mahdollisuuden rekrytoimiselle tarjoaa eri kaupunkien välinen SEUTUKAUPUNKIrekry-hanke, jossa Yrityssalo on aktiivisesti mukana. Mukana on reilusti toistakymmentä kaupunkia ja organisaatiota.
“Useamman alueen välinen yhteistyö on eduksi yrityksille. Sen myötä yritykset voivat löytää tekijöitä helpommin”, Virtanen sanoo.
Yrityssalon erityisasiantuntija Tommi Virtasen tunnistaa, että Intiasta tulevan osaajan palkkaaminen on yritykselle sijoitus tulevaisuuteen.
Kaiku HR tuo osaajat ja yritykset yhteen
Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii henkilöstöyritys Kaiku HR, joka haastattelee yrityksiä heidän tarpeistaan ja etsii tehtävään soveltuvat osaajat Intiasta. Paikalliset toimistot ja yhteyshenkilöt molemmissa maissa, alan kokemus sekä kulttuurinen ja eettinen ymmärrys varmistavat, että hakemusmenettely on luotettava kaikille.
“Meillä on vahvat verkostot Suomessa ja Intiassa, joten voimme ketterästi konktaktoida yrittäjiä. Intiassa tytäryhtiömme FillFinn kartoittaa osaajia. Tällöin intialaiset osaajat välttyvät hämäriltä kuluilta, joita rekrytointeihin Intiassa saattaa liittyä. Prosessi on alusta loppuun meidän käsissämme”, kertoo Kaiku HR:n HR-päällikkö Anniina Aho.
Kaiku HR on aikaisemmin onnistunut rekrytoimaan intialaisia telakkamaalareita Rauman ja Turun telakoille. SEUTUKAUPUNKIrekry-hanke käynnistyi tammikuussa, joten Aho ei osaa vielä kertoa tuloksista. Hanke on kuitenkin herättänyt kiinnostusta monilla alueilla ja johtanut keskusteluihin palkkaavien yritysten kanssa.
“Esimerkiksi metalliyritykset Kalajoella, Ylivieskassa, Parkanossa ja Raahessa ovat kiinnostuneita työllistämään koneistajia ja hitsaajia. Vastaavilla aloilla toimivat salolaisyrityksetkin voivat nyt avullamme palkata intialaisia osaajia”, Aho sanoo.
Kaiku HR:n HR-päällikkö Anniina Aho auttaa yrityksiä ja intialaisia osaajia löytämään toisensa.
Perehdytystä ja kotouttamista
Ja osaajia Intiassa riittää. Väkirikas maa muistuttaa myös työkulttuuriltaan paljon Suomea. Tietyt erot rekrytoivan yrittäjän on silti hyvä tunnistaa.
“Intialaisilla on kova työmoraali ja he ovat innokkaita oppimaan. He tekevät mielellään pitkää päivää ja arvostavat rahallista korvausta työstään. Työn hierarkia näkyy kuitenkin Intiassa eri tavalla, joten osaajat kaipaavat enemmän ohjeistusta ja lupaa työn tekemiselle. Siinä missä suomalaiset ovat omatoimisempia, kaipaavat intialaiset selkeää perehdytystä ja ohjeita”, Aho tietää.
Palkkausmenettelyssä rekrytoitavan työnantajana voi toimia kohdeyritys tai vaihtoehtoisesti Kaiku-konserni. Joka tapauksessa Kaiku HR hoitaa koko hakuprosessin ja voi olla tukemassa myös hakijan asettumisessa Suomeen.
“Kun työnhakija saapuu Suomeen, helpotamme heitä kotoutumaan. Autamme muun muassa asumisjärjestelyissä, pankkitilin avaamisessa ja verokortin hankkimisessa. Jos kohdeyrityksessä ilmenee lomautuksia tai muita yllätyksiä, voimme työllistää osaajan johonkin toiseenkin yritykseen”, Aho kertoo.
Sijoitus tulevaisuuteen
Yrityssalolla nähdään, että rekrytointien valmistelu Intiasta on edennyt hyvin. Virtanen kertoo, että intialaisten osaajien työllistämisestä on keskusteltu jo kolmenkymmenen yrityksen kanssa eri kaupungeissa.
“Hankkeen myötä yritykset voivat löytää osaajia matalalla kynnyksellä. Se voi olla tulevaisuudessa yhä haastavampaa, joten katse kannattaa nyt kääntää Intiaan. Se voi olla arvokas sijoitus yrityksen tulevaisuuteen”, Virtanen sanoo.
Ahon mukaan vireillä on myös oppilaitosyhteistyötä. Sillä voidaan kehittää esimerkiksi hakijoiden kielitaitoa.
“Olemme käynnistämässä koulutusyhteistyötä. Toivottavasti tulevaisuudessa voitaisiin järjestää suomen kielen opiskelua Intian päädyssä jo ennen kuin osaajat saapuvat Suomeen. Englannin osaaminen on kuitenkin edellytys rekrytoinnille, sillä hakijoiden on tunnettava yritysten turvallisuusohjeistukset. Toimintapaamme ei mahdu, että toisimme Suomeen intialaisia henkilöitä, jotka eivät ollenkaan ymmärrä englantia tai suomea.”
