AO-Projektit Oy:n Hannu Salminen (toinen vas.) on auttanut Halikon Riikin alueen yrityksiä hiilijalanjäljen mittaamisessa. Ellego Powertecin operatiivinen johtaja Sari Hammar (vas.), Konepaja Heinä Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Heinä ja Salomaan Konepajan toimitusjohtaja Lauri Salomaa kokevat, että alan yritykset eivät voi enää väistää ekologisuuden kehittämiseen liittyviä vaatimuksia.
Halikon Riikin alueen yritykset viitoittavat tietä hiilijalanjäljen laskennassa
Hiilijalanjäljen mittaaminen on vastuullisen yritystoiminnan nykytrendejä, joka voi tarjota yritykselle monia hyötyjä. Halikossa kolme yritystä ovat saaneet ulkopuolista konsulttiapua hiilijalanjäljen mittaamiseen. Sen myötä heistä on tullut alueen edelläkävijöitä.
Halikon Riikin teollisuusalueella on käynnistetty yhteistoimet kolmen yrityksen hiilijalanjäljen laskemiseksi. Yrityssalon koordinoimassa toimenpiteessä Ellego Powertec, Konepaja Heinä ja Salomaan Konepaja ovat kartoittaneet hiilijalanjälkeään ja laatineet suunnitelmat toimintansa ekologisuuden parantamiseksi. Tässä he ovat saaneet apua AO-Projektit Oy:n Hannu Salmiselta.
“Lähestyin asialla ensin Salomaan Konepajaa. He pyysivät ottamaan mukaan myös Konepaja Heinän, josta taas ohjattiin Ellegon puheille. Kaikkien kolmen kanssa tarkoituksena on ollut tutustua hiilijalanjäljen laskemisen eri tapoihin sekä kunkin yrityksen mahdollisuuksiin vähentää liiketoiminnasta syntyviä päästöjä”, Salminen kertoo.
Yritykset eroavat toisistaan palvelujen osalta. Ellego Powertec suunnittelee ja valmistaa asiakasräätälöityjä DC-UPS-laitteita ja suurivirtaisia teholähteitä sekä valaistusjärjestelmiä vaativiin käyttökohteisiin kuten lentokentille, laivoihin, teollisuuteen, sähköasemille ja voimalaitoksiin. Salomaan Konepaja on teräskomponenttien ja -rakenteiden sopimusvalmistaja. Konepaja Heinä taas valmistaa testilaitteita kulutuselektroniikka- ja lääketeollisuudenlaitevalmistajille pääosin vientiin.
Kaikilla energian käyttö on yhteinen mittauskohde. Sen tuottama hiilijalanjälki, siis kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu määrä (CO2/a), syntyy eri lähteistä. Niistä lämmityksen ja sähkönkulutuksen osuudet ovat marginaalisia. Suurimmat ovat materiaalien ja jätteiden kierrätys ja logistiikka sekä henkilöstön liikkuminen.
“Tavaran kuljetukset ja työmatkat ovat merkittävä päästöerä. Sudellakin [tuotantojätteellä] on suuri hiilijalanjälki. Tuotannon ylimääräisen osan hyödyntäminen sivuvirtana uuden materiaalin tuotannossa auttaa vähentämään jätteestä syntyviä käsittelykustannuksia”, Salminen sanoo.
Mittaamisesta lukuja myönteisen ajattelun tueksi
Yrittäjät ovat hiilijalanjäljen mittaamisessa alueellisia edelläkävijöitä. Se asettaa myös ongelman: vaikka tiedetään mitä mitataan, ei mittaamiselle ole vielä standardoitua tapaa.
“Haasteena hiilijalanjäljen laskennassa on, että monillakaan toimialoilla ei ole määritelty normeja tai standardeja, joiden mukaisesti laskentaa voisi tehdä. Yritykset itse päättävät mittaamisen kriteerit”, Salminen muistuttaa.
Kaikilla yrityksillä on lisäksi hieman erilaiset päästölähteensä. Miksi siis edes ryhtyä laskemaan?
“Mittaamisen itsensä vuoksi”, Salminen vastaa. “Vastuullisten toimien lisäämisestä puhutaan paljon, mutta varsinainen työ jää usein ylimääräisen ympäristöpuheen taakse. On jo sinänsä askel eteenpäin, kun puhumisen sijaan tehdään ihan oikeita mittauksia. Näin ympäristömyönteiseen ajattelun ja viestimisen tueksi saadaan lukuja, jotka tuovat uskottavuutta tekemiseen.”
Asiakkaiden vaatimukset ja taloudelliset säästöt siivittävät kehitystä
Riikin alueen yrittäjien keskuudessa puhetta onkin riittänyt. Keskustelua on lisännyt se, että vaatimuksia on tullut myös asiakkailta. Senkin takia nyt toimitaan.
“Lähes koko tuotantomme suuntautuu ulkomaille, ja siellä asiakkaamme haluavat toimia vastuullisesti. Nyt mekin voimme toimia etupainotteisesti ja viestiä tahtotilastamme ekologisuuden parantamiseksi”, kertoo Konepaja Heinä Oy:n Ilkka Heinä.
Samaa viestiä on tullut Ellego Powertecin ja Salomaan Konepajan toimekstiantajilta.
“On ollut puhetta, että noin viiden vuoden päästä alalle tulee sertifiointivaatimuksia, joten nyt voimme jo valmistautua”, kertoo Salomaan Konepajan toimitusjohtaja Lauri Salomaa.
“Meilläkin ekologinen ajattelutapa on aina ollut osa liiketoimintaa, mutta viime aikoina se on noussut merkittäväksi osaksi myös isojen asiakasyrityksiemme toimittajavaatimuksia”, sanoo Ellego Powertecin operatiivinen johtaja Sari Hammar.
Kaikki kolme kokevat, että yritykset eivät voi enää väistää ekologisuuden kehittämiseen liittyviä vaatimuksia. Yksi selkeä osa-alue on taloudelliset säästöt. Niitä kun tulee juuri hiilijalanjäljen mittaamisesta.
“Sähköenergian hinnan nousu on tehnyt kestävyyden tavoittelusta yhä kannattavampaa kaikille. Se tuo säästöjä yrityksille ja parantaa koko Suomen energiantuotannon omavaraisuutta. Kestävyyden tavoittelussa energiatehokkuus ja huoltovarmuus ovat vähintäänkin yhtä painavia tekijöitä kuin ilmiöön liittyvä oikeamielisyys”, kokee Salminen.
Riikin alueesta vetovoimainen kohde yrityksille
Salmisen johdolla suoritetut hiilijalanjäljen laskelmat ovat lisänneet Riikin yritysten kiinnostusta kehittää vastuullisia toimiaan. Alueellisella yhteistyöllä voitaisiin vähentää logistiikan hiilijalanjälkeä. Yksi ratkaisu olisi keskittää jätteiden kuljetuksia alueen eri toimijoiden kesken.
“Jätteiden noutovälin pidentäminen lajittelua tehostamalla ja puristimia hyödyntämällä olisi toimiva ratkaisu. Se toisi yrityksille muutaman sadan euron kuukausittaiset säästöt”, kertoo Salomaa.
“Kun noutovälit pidentyvät ja niitä on harvemmin, tulee kierrätyksestä tehokkaampaa, mikä säästää myös työaikaa”, lisää Hammar.
“Etätyöskentelykin tuo säästöjä. Viestimisessä voi suosia digitaalisia kanavia kasvokkaisten kohtaamiset sijaan”, toteaa Heinä.
Salminen näkee, että yrityksillä on nyt tilaisuus lisätä Riikin alueen vetovoimaa niin uusien yritysten kuin työntekijöidenkin silmissä.
“Hiilijalanjäljen mittaamisella voi säästää rahaa ja ympäristöä, mutta sillä voi myös parantaa työantajamielikuvaa, sillä monille nuorille osaajille vastuullisuus on tärkeä arvo.“
Samalla mittauksista syntyneet luvut ja niiden mukaan laaditut kehittämistavoitteet tarjoavat oikeita signaaleja arvoketjun muihin osiin.
“Kestävillä toimilla yritykset voivat vakuuttaa asiakkaat. Suuret yritykset pyrkivät vastuullisuuteen, mikä sataa vaatimuksina alaspäin. Tehokkaan markkinoinnin avulla yritykset voivat erottua kilpailijakentästä”, Salminen muistuttaa.
Verkostoidu Riikin yritysalueen edelläkävijäyritysten kanssa
– Ellego Powertec Oy (Linkedin) | Ellego & Sustainability
– Konepaja Heinä Oy (Linkedin) | Konepaja Heinä
– Salomaan Konepaja Oy (Limkedin) | Salomaan Konepaja
Hiilineutraalit ratkaisut Varsinais-Suomessa 2020-2022 –hanke tuki teollisten alihankinta- ja palveluyrityksien kehittämistoimintaa kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Projektirahoitus tulee Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja sen on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus.
