Työ- ja elinkeinoministeriön Jyrki Alkio näkee, että nuorella akkualalla on nyt tunnistettavissa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusilla yrityksillä on siksi ainutlaatuinen tilaisuus kehittyä. Kuva: Tuomas Lieskivi
Akkuekosysteemi vauhdittaa vihreää siirtymää ja luo kasvuodotuksia uudelle toimialalle
Sähköistyminen tuo vauhdilla kestävän kehityksen ratkaisuja eri teollisuuden aloille. Murroksellisessa maailmantilanteessa sen avainsanoja ovat kiertotalous, toimitusketjut ja kilpailukyky. Työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntija Jyrki Alkion mukaan sähköistymisestä syntyvä uusi toimiala tarjoaa Lounais-Suomen yrittäjille ainutlaatuisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Lounais-Suomen akku- ja sähköistymisklusteri kokosi tiistaina 15.3. Salo IoT Campukselle yhteen Satakunnan ja Varsinais-Suomen akku- ja sähköistymissektorin piirissä toimivia asiantuntijoita, yrittäjiä ja asiasta kiinnostuneita. “Akkuja, kiertotaloutta ja osaajia” -tilaisuus koostui seminaarista ja työpajoista sekä Valmet Automotiven tehtaalla järjestettävästä akkutehdasvierailusta.
Päivän aikana kuultiin sähköistymiseen liittyvistä haasteista, huolista ja mahdollisuuksista. Tilaisuuden koordinaattori ja Yrityssalon erityisasiantuntija Johanna Valio näkee, että teollisuuden ja liiketoiminnan sektoreilla sähköistyminen ilmentää monitahoisesti vihreää siirtymää.
”Se sulkee sisäänsä kaikkea raaka-ainesaatavuudesta, kilpailukyvykkyyteen, innovaatioihin ja kestävyyden valvontaan. Tilaisuudessa halusimme avata akkualan kenttää ja tuoda sen eri toimijoita yhä lähemmäs toisiaan. Ensi kertaa vieraat pääsivät myös tutustumaan akkujen valmistukseen Valmet Automotiven tiloissa. Se tarjosi suoran otoksen Suomen akkustrategian yhdestä osa-alueesta”, Valio kertoo.
Yrityssalon projektipäällikkö Johanna Valio iloitsee Lounais-Suomeen rakentuneesta hienosta akkuekosysteemistä, jossa yritysten tarpeet otetaan tarkasti huomioon.
“Ajatelkaa isosti ja kertokaa kymmenellä”
Suomen akkustrategia heijastaa EU:n akkuteollisuudelle asettamia innovatiivisuuden, kestävyyden ja kilpailukyvyn tavoitteita. Strategialla vahvistetaan Suomen asemaa kestävän akkutuotannon edelläkävijänä. Puhujana tilaisuudessa vierailleen Työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntija Jyrki Alkion mukaan tätä kehitystä voi Salossa seurata aitiopaikalta.
“Valmet Automotiven sijoittuminen Saloon on tehnyt alueesta akkujen alkukehityksen keskuksen. Se on arvokas päätös Suomen kannalta, sillä Suomella on merkittävä rooli akkumateriaalien valmistuksessa. Akkujen tuotannon kannalta on eduksi, että arvoketjun eri vaiheissa olevat toimijat ovat lähellä toisiaan.”
Akkualalla on Alkion mukaan juuri nyt tunnistettavissa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Harva myöskään ymmärtää, kuinka suuri kasvuodotus sähköistymiseen liittyy. Syynä on se, että toimiala on vielä nuori.
“Ajatelkaa ensin isosti ja kertokaa vielä kymmenellä. Ala on vasta kehittymässä ja siihen liittyvän liiketoiminnan mittakaava on ainutlaatuinen. Siksi ne toimijat, jotka ovat nyt syntyvaiheessa mukana, ovat todellisen momentumin äärellä.”
Liiketoiminnan lupaukset eivät rajoitu vain akkujen valmistajiin, vaan akkuekosysteemi vaatii osaajia eri aloilta. Alihankkijoille ja uusille toimijoille on tilausta silloinkin, kun näennäisesti ulkopuolisia innovaatioita sovelletaan uudessa kontekstissa.
“Varteenotettavia ratkaisuja voidaan tarjota esimerkiksi teknologioihin, joilla akkuja valmistetaan. Alalla voi olla tarvetta vaikka ohjausjärjestelmien, automaatioratkaisujen tai kokoonpanolinjaston toimittajille. Kun tehtaita nousee yhden sijasta kymmeniä tai satoja, voi pienenkin osatekijän liiketoiminta kasvaa hyvin suureksi”, Alkio huomauttaa.
Miten muuttunut maailmantilanne vaikuttaa Suomen asemaan?
Suomen asema akkujen raaka-aineiden tarjoajana on vahva. Sotkamon Terrafame ja Harjavallassa nikkeliä jalostavat Nornickel sekä akkumateriaalien valmistaja BASF tarjoavat akkukäyttöön tarkoitettuja raaka-aineita.
“Lähtökohtaisesti Suomi on ollut tärkeä akkujen raaka-aineiden tuottaja. Venäjän viimeaikaiset toimet ja niiden aiheuttama poliittinen ja taloudellinen epävarmuus saattavat heikentää yritysten investointihalukkuutta, eikä maantieteellinen sijaintimme asiaa juuri nyt paranna. Toisaalta muuttunut poliittinen ympäristö voi myös kiihdyttää tarvetta irtautua fossiilisista polttoaineista ja kannustaa sähköistymisestä kiinnostuneita sijoittajia etenemään nopeammin”, Alkio sanoo.
Silti Alkio ei halua antaa epärealistista kuvaa Suomen potentiaalista. Hän on laskenut, että tulevaisuudessa autojen toimiessa täysin sähköllä Suomen raaka-aineet riittäisivät noin 5–10 prosenttiin Euroopassa kulkevien autojen energiatarpeesta.
“Olisimme vain pieni osa sähköistymisen kokonaisratkaisua. Mutta EU:ssa ja maailmalla ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita siitä, mitä Suomessa tehdään. Akkumarkkina saattaa kasvaa nopeammin ja suuremmaksi kuin mitä osattiin ennen kriisiä hahmottaakaan. Riskit ovat kasvaneet, mutta samalla ovat onnistumisen mahdollisuudetkin.”
Maaliskuussa akut ja sähköistyvä liikenne kokosi kasvualan toimijat ja tekijät yhteen Salo IoT Campukselle. Kuva: Riku Näsänen
Tarvetta toimialarajat ylittävälle yhteistyölle
Alkio tietää, että sähköistymisen ratkaisut edellyttävät myös yhteistyötä. Kotkan-Haminassa on parhaillaan käynnissä Suomen ja Kiinan välisiä akkuvalmistuksen yhteishankkeita. Kiinnostavaa on myös sivuvirtojen hyödyntäminen. Siitä Alkio mainitsee Stora Enson.
“Heillä on Kotkassa pilottilaitos, jossa tehdään sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvää ligniiniä, jota käytetään akkuanodin raaka-aineena. Tällaisella biopohjaisella, kierrätettävällä raaka-aineella voitaisiin korvata ympäristöä kuormittavat kemiallis-synteettiset valmistusprosessit. Silloin olisivat kohdallaan kaikki kestävän akkuvalmistuksen palaset, kuten ympäristöystävällisyys, kiertotalous ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.”
Yhteistyömahdollisuuksia löytyy myös akkujen elinkaaren hallinnasta.
“Vaikka akkutuotanto perustuu kemialliseen materiaalinvalmistukseen, on siinäkin kysyntää digiosaamiselle. IoT-ratkaisut vastaavat tarpeeseen mitata akkujen kuntoa. Sen myötä tunnistetaan akkujen elinkaaren vaihe ja voidaan mahdollisesti soveltaa kierrätettäviä akkuja muissa käyttökohteissa. Kaikki tämä vaati palveluntarjoajia ympärilleen, mikä yhä ruokkii yhteistyötä alalla”, Alkio sanoo.
Lue lisää uusimmasta eFlow Hubin uutiskirjeestä. Haluatko jatkossa eFlow Hubin uutiskirjeen omaan sähköpostiisi? Tilaa se täältä
eFlow Hubin taustalla on Yrityssalon ja Turku Science Parkin yhteishanke Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä (A75908), jossa
- vahvistetaan yritysten yhteistyötä, innovaatioiden syntymistä ja kilpailukykyä akkuteknologioiden ja sähköisen liikkumisen alalla Varsinais-Suomessa,
- luodaan yrityksistä, korkeakouluista ja julkisista toimijoista akkuteknologioiden osaamiskeskittymä ja
- tuodaan Lounais-Suomen osaajat ja toimijat mukaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
