Teijo-Talot Oy valmistaa modulaarirakennuksia kiertotalouden periaatteita noudattaen. Toimitusjohtaja Ismo Laitakari ja tuotepäällikkö Heidi Karlsson tunnistavat siinä hyötyjä erityisesti kunnille.
Teijo-Talot Oy rakentaa kiertotalouden ehdoilla
Perniössä valmistetaan rakennuksia, joista syntyy päiväkoteja, kouluja ja matkailukohteita – tai sitten jotain muuta. Siirrettävät moduulirakennukset ovat ympäristöystävällisiä ja tarjoavat joustavuutta esimerkiksi kuntien päättäjille.
Rakennusteollisuus elää historiallisen huonoa aikaa. Korko- ja kustannustason nousu ovat laskeneet alan tuotantoa, mikä näkyy erityisesti asuntomarkkinoilla.
Vaikka kuluttajamarkkinat eivät vedä, tarvitaan Suomessa kuitenkin julkisia kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja, hoivakoteja ja toimitiloja. Niitä toimittavalle Teijo-Talot Oy:lle riittää nyt tilauksia.
“Voitimme juuri Keravan kaupungin päiväkotikilpailutuksen. Kesällä saimme tilauksen päiväkodille myös Liedosta, ja ensimmäiset työvaiheet sen rakennuttamiseksi ovat nyt alkaneet. Lisäksi olemme toimittamassa 12 sadan neliön matkakohdetta Rukalle”, kertoo toimitusjohtaja Ismo Laitakari.
Teijo-Talot Oy toimii Perniössä Leppäkorven teollisuusalueella sekä Hämeenlinnassa ja Halsualla. Laitakarin mukaan Perniön tehtaan käyttöaste näyttää pitkälle ensi vuoteen hyvältä.
Yrityksen osaamisen ydin on modulaarisessa puurakentamisessa. Siinä kohteet valmistetaan sisällä säältä suojassa ja kuljetetaan tilaajalle. Tuotantomallin keskeinen hyöty on siirtokelpoisuus, jossa rakennuksen osia voidaan siirtää tarpeen mukaan.
“Valmistamme puukoulut asiakkaan tarpeeseen. Tällöin huomiomme suunnittelussa paitsi käyttöympäristön ja pedagogisten tarpeiden näkökulmat myös kunnan mahdolliset muuttuvat tarpeet. Jos esimerkiksi koulun tilat jäävät tarpeettomiksi, voidaan rakennusosa siirtää kohteeseen, jossa tiloille on tarvetta”, Laitakari kuvaa.
Rakennus kiertotaloustuotteena
Teijo-Talojen konseptissa rakennuksen siirtämisestä tulee edullisempaa kuin uuden rakentamisesta. Samalla yritys pääsee hyödyntämään kiertotaloutta.
“Monesti kiertotalous ajatellaan niin, että käyttökelvottomat materiaalit käsitellään ja murskataan muualla hyödynnettäväksi. Me viemme tämän uudelle tasolle siirtämällä koko talon. Näin rakennuksesta tulee kiertotaloustuote”, määrittelee yrityksen tuotepäällikkö Heidi Karlsson.
Tarkoituksena on ravistella kertakäyttörakentamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kun rakennuskohteen sijaintia muutetaan kunnan sisällä, tuo se myös joustavuutta rakennuskantaan.
“Silloin päättäjien ei tarvitse katsoa kristallipalloon pohtiakseen sitä, mitä kunnassa tulee tapahtumaan, vaan rakentamiseen liittyviä päätöksiä voidaan tehdä joustavammin muutaman vuoden sykleissä.”
Sen lisäksi, että modulaarisuus ja kiertotalous lisäävät rakennusten käyttöikää, lyhentävät ne myös pystyttämiseen käytettävää aikaa.
“Koska rakennus nousee pystyyn nopeasti, jää työmaa-aika lyhyeksi. Näin esimerkiksi koulujen rakentaminen voidaan ajoittaa koulujen lyhyillekin loma-ajoille”, Laitakari sanoo.
Karlsson esittelee tekeillä olevan kohteen keittiötiloja. Rakennukset toimitetaan kohteisiin lähes valmiina. Poikkeuksena on sähkötyöt peittävät kattolevyt, jotka kiinnitetään paikoilleen paikan päällä.
Suuren konsernin alla voi keskittyä omaan osaamiseen
Teijo-Talot Oy on perustettu vuosituhannen vaihteessa. Sen Perniön tehtaalla rakennuksia syntyy vuodessa noin 8 000–10 000 neliön verran. Laitakari laskee, että siihen mahtuu noin seitsemän päiväkotia tai kymmenkunta toimistoa. Tärkein markkina löytyy juuri julkiselta puolelta.
“Puolet rakennuksista menee päiväkoteihin, noin 30 prosenttia hoiva- ja terveyskohteisiin ja 20 prosenttia yritysten toimitiloiksi. Myös matkailussa on nyt kova buumi meneillään”, Laitakari toteaa.
Yrityksen vuosittainen liikevaihto on keskimäärin 20 miljoona vuodessa. Suomen suurimpiin rakennuttajiin verrattuna se tulee perässä, mutta viime vuoden lopulla yritys siirtyi osaksi suomalaista perheyhtiö Onvest Oy:tä. Laitakari näkee, että suuren konsernin alla voi hyvin keskittyä omaan osaamiseen.
“Suomessa on monia modulaarisen rakentamisen osaajia, mutta useat niistä tekevät väistötiloja. Me keskitymme lähtökohtaisesti tiloihin, jotka ovat pysyviä, mutta myös siirrettäviä. Kohteistamme puolet ovat sellaisia, joissa kilpailemme perinteisiä rakentajia vastaan. Puolet taas sellaisia, joissa siirtokelpoisuuden eli modulaarisuuden vaatimus on esillä.”
Perniön tuotantotiloissa Leppäkorven teollisuusalueella rakennuksia valmistuu jopa 10 000 neliön verran vuoden aikana.
Modulaarirakentamisessa luotettavuus korostuu
Teijo-Talot työllistää yhteensä 38 henkilöä. Niistä 30 työskentelee Perniön tehtaalla. Työ sisältää paljon myyntiä, suunnittelua ja projektinjohtamista, joten vain kolmasosa työntekijöistä toimii valmistuksessa. Lisäksi käytössä on kumppaniverkosto.
“Käytämme paljon hyväksi havaittuja rakennuskumppaneita, kuten timpureita ja talotekniikan osaajia. Somerolta tulee lvi-suunnittelua ja urakointia. Saamme osaajia myös Virosta”, Laitakari sanoo.
Modulaarirakentamisessa luotettavuus on valttia. Valmistusta ohjaa nimittäin katkeamaton “kuivaketju”, jossa moduulit tehdään aina ulkoapäin vesitiiviiksi. Silloin vihreille ei ole sijaa.
“Moduulirakentamisessa talon ominaisuudet tulee tuntea hyvin, juuri ilmatiiveyden osalta. Urakkaa kilpailuttaessa mukana pitää olla perehdytetty pooli tekijöitä.”
Laitakari luottaa paitsi tekijöihinsä myös vallitseviin markkinanäkymiin. Hän myöntää, että vaikka Rakennusteollisuus RT ry:n viimeisimmän suhdannekatsausten mukaan kokonaisrakentaminen on alamäessä, odotetaan toimitilojen ja julkisten kohteiden rakentamisen kuitenkin ensi vuonna taas kasvavan.
Kritiikkiä voi silti löytää julkiselta puoleltakin.
“Julkisissa sopimusmalleissa indeksikorotukset on aina poissuljettu. Jos materiaalien hinnat nousevat, niin artisti maksaa. Tämä on vaikuttanut viime vuosina meidänkin kannattavuuteen. Olemme esittäneet kuntapuolen tilaajille, että hekin osallistuisivat nousseisiin kustannuksiin, mutta ei ole onnistunut. Yrityspuolella taakan jakoon suhtaudutaan joustavammin.”
Tutustu Teijo-Talot Oy:n toimintaan tästä (teijotalot.fi)
Artikkeli julkaistu 1.11.2023
