Tämän vuoden Kiertotalousfoorumin pääteemoja ovat Itämeri ja kiertotalous. Keynote-puhuja Pauli Aalto-Setälälle kiertotalouden mahdollisuudet ovat tulleet tutuksi niin päättäjänä kuin yritysjohtajana.
Luonto ja ympäristö ovat kulkeneet kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok.) mukana koko hänen elämän. Jo lapsena Aalto-Setälä kalasti paljon mökillä Nauvossa. Myöhemmin opiskelijana hän piirsi muun muassa meriaiheisia verhomalleja.
“Meriteema on kulkenut aina mukana esteettisesti ja sielullisesti. Myöhemmin se on laajentunut meriturvallisuuteen sekä ekologisuuden ja saaristolaisuuden yhdistämiseen”, hän taustoittaa.
Ympäristökysymykset tarjoavat myös liiketoimintamahdollisuuksia, mistä Aalto-Setälä on saanut näyttöä pitkältä uraltaan mediayhtiöiden toimitusjohtajana. Hän on ollut esimerkiksi Aller Median ja Dentsu Finlandin johdossa, ennen kuin siirtyi kansanedustajaksi vuonna 2023. Ympäristön ja liike-elämän suhteista hän luennoi tämän syksyn Kiertotalousfoorumissa, jonne hänet on kutsuttu keynote-puhujaksi.
Esimerkkinä Varsinais-Suomessa toteutuneista kiertotalouden menestystarinoista kansanedustaja nostaa esiin Laitilassa toimivan kananmunapakkaaja Munaxin. Yrityksen tiloissa kanankakka kuivatetaan lämmitysilmalla ja ohjataan sitten raaka-aineeksi luomulannoitetuottaja Fertilexille.
“Lannan kierto on avainkysymyksiä Itämeren rehevöitymisen ehkäisemisessä. Samalla maanviljelijälle voidaan löytää kustannustehokkaasti muita kuin venäläisiä lannoiteita tai mineraalilannoiteita”, Aalto-Setälä kuvailee kiertotalouden etuja.
Biotalous ja rakennusteollisuus kirittävät kiertotaloutta
Ravinteiden kierrätys on kriittistä juuri Saaristomeren valuma-alueilla. Työn keskiössä on Saaristomeri-ohjelma, jota Aalto-Setälä on ollut ajamassa hallitusohjelmaan. Siinä puhdasta Itämerta ei tavoitella sääntelyllä, vaan kannustamalla yrityksiä innovoimaan.
“Kemiön, Paimion ja Aurajoen suistoilla on satoja maanviljelijöitä, joille uuden kehittäminen tarkoittaa liiketoimintaa. Turusta löytyy myös DG Diving -yritys, jonka valmistamat laitteet siivoavat suurten rahtialusten pohjasta muovijätettä. Se on sekä ekologista että fiksua liiketoimintaa”, hän toteaa.
Aalto-Setälä tunnistaa, että euromääräisesti suurimmat kiertotalouden hyödyt näkyvät biotaloudessa. Lupaava markkina löytyy myös rakennusteollisuudessa, jossa tarvitaan arvokkaita mineraaleja. Materiaalivirtoja voisi ohjata sinne datatalouden ja tekoälybuumin synnyttämistä jätteistä.
Laivateollisuus ja korkean luokan meriteknologiakin voivat hyötyä kiertotaloudesta. Kierrätettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää niin Salon Teijon viranomaisalusten kuin Turun telakan suurten risteilijöiden rakentamisessa.
Ideoiden puute jarruttaa etenemistä
Vaikka Varsinais-Suomesta löytyy lupaavia case-esimerkkejä, hyödynnetään Aalto-Setälän mukaan kiertotaloutta Suomessa vielä verrattain vähän.
Osasyynä on markkinoiden epävarmuus. Yritysten investoiminen vaatii yhteiskunnalta stabiiliutta, jotta vasta vuosien päästä realisoituvat hankkeet saadaan käynnistettyä.
Tässä suhteessa Suomi näyttäytyy turvallisena investointiympäristönä, minkä puolesta Googlen juuri julkistamat datakeskushankkeetkin puhuvat.
Rahoituksenkaan ei pitäisi olla enää ongelma, sillä valtion tuet yrityksille ovat kasvaneet menneistä vuosista. Lisäksi ne on kohdennettu juuri kiertotalouden ratkaisuihin ja vihreän siirtymän hankkeisiin.
Mikä siis kiertotaloutta jarruttaa? Aalto-Setälän mukaan haasteet löytyvät innostuksen puutteesta.
“Rahaa on enemmän kuin ideoita. EK:n dataikkunan mukaan vihreän siirtymän investointeja on Suomessa vireillä yli 60 miljardin euron edestä, ja niitä on kotiutunutkin jo useita miljardeja. Nyt kiertotaloudesta kannattaisikin innostua, sillä siihen liittyy sekä taloudellisia että yhteistä hyvää koskevia elementtejä”, hän sanoo.
Ideoita taas on tarjolla Kiertotalousfoorumin kaltaisissa tilaisuuksissa.
“Innovointi on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kokeilua, väittelyä, innostumista ja pettymyksiä. Kun pääsee kokeiluvaiheeseen, on jo tosi pitkällä”, hän muistuttaa.
Kiertotalousfoorumi 2026 – teemoina Itämeri ja energiamurros
Salo IoT Campuksella torstaina 29.10.2026 järjestettävä Kiertotalousfoorumi tarjoaa ajankohtaista asiaa kiertotaloudesta ja energiamurroksesta. Aamupäivä keskittyy Itämereen ja kiertotalouteen, iltapäivällä vuorossa on energiamurros, jonka yhteydessä käsitellään muun muassa biokaasua ja päästökauppaa.
Ohjelman päätteeksi tarjolla on vierailut Lounapuistoon ja Lounavoiman tiloihin.
Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Kierroksille on paikkoja tarjolla rajoitetusti.
Ilmoittaudu mukaan täältä!
