“Hotelli metsässä” tuo ikäihmiset luonnon luo ja lähelle toisiaan

 


Lehmirannan lomakeskuksen johtaja Tanja Bergroth näkee, että luonnolla on tärkeä maisema- ja virkistysarvo yritykselle.

 

“Hotelli metsässä” tuo ikäihmiset luonnon luo ja lähelle toisiaan

 

Lehmirannan lomakeskus on tarjonnut matkailupalveluja Salossa Lehmijärven rannalla vuodesta 1975. Aikanaan tilat suunniteltiin omavaraiseksi niin, että vesikin otettiin palveluja varten järvestä. Edelleen luonnonläheisyys on lomakeskuksen kulmakiviä. Se on itseisarvo, joka ohjaa yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisesti.

“Ikäystävällinen virkistystoiminta. Vastuullinen yrittäminen. Kehittäminen yhteistyön kautta…” Näin Tanja Bergroth, Lehmirannan lomakeskuksen johtaja listaa yrityksen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Hän näkee, että Lehmijärven lomakeskuksessa ne kaikki tukevat toisiaan, osana kannattavaa liiketoimintaa.

“Lehmirannan lomakeskus on toiminut tällä paikalla yhtäjaksoisesti yli 45 vuotta. Alueen infrastruktuuri tehtiin aikanaan lomakeskusta varten, ja vesi otettiin silloin järvestä. Tiloissa on edelleen oma varavesijärjestelmä. Näin jätevesiä ei tarvitse laskea järveen, eikä asiakkaiden tarvitse tarpeen vaatiessa poistua tiloista”, sanoo Bergroth.

Juuri asiakkaiden huomioiminen on iso osa yrityksen palveluita ja niiden suunnittelua. Tarjolla on majoitus-, matkailu- ja kylpyläpalveluja erityisesti ikäihmisille. Poikkeuksena monista Suomen muista lomakeskuksista Lehmirannan lomakeskus on keskittynyt toiminnalliseen ohjelmaan, kuten eläkeläisille suunniteltuihin retkiin lähimaastoon.

“Olemme hotelli metsässä. Meillä eläkeläiset voivat tutustua luontoon ja samalla toisiinsa. Se on mielen liikuttamista, jolle ympäröivä luonto tarjoaa hyvät puitteet. Järjestämme asiakkaillemme paljon yhteistä tekemistä, kuten tanssi-iltoja tai pelimanniviikkoja, joissa voi kuulla musiikkiesityksiä ja tulla itsekin esiintymään. Ohjelmat ovat suosittuja, sillä usein otamme asiakkaat mukaan ohjelmien suunnitteluun. Lisäksi tarjoamme avaimet käteen -periaatteella kokouspalveluja ja yrityksille suunnattuja virkistyspäiviä“, Bergroth kertoo.

 

Uudet tilajärjestelyt tukemassa liiketoimintaa

Niin kuin useilla muillakin alan toimijoilla, myös Lehmirannan lomakeskuksessa asiakasvirta tyrehtyi korona-aikana. Lapsiperheille kylpylän ovet pysyivät kuitenkin auki.

“Siitä saimme kivasti julkisuutta ja hieman tuloja. Eläkeliitto Ry omistaa lomakeskuksen, mutta olemme kuitenkin liiketoimintaa tekevä yritys, joka työllistää yhteensä 25 henkilöä. Toimintaamme ei subventoida, joten sen on säilyttävä kannattavana. Myös vain noin 5–10 prosenttia liikevaihdostamme tulee turismista. Nyt kun korona-aika on väistymässä, onkin ilo nähdä, että huoneemme täyttyvät taas ikäihmisistä, jotka ovat pääasiakasryhmäämme.”

Lehmirannan lomakeskuksessa on 213 majoituspaikkaa, josta osa on rakennettu vuoden 2010 laajennuksen myötä. Korona-aikana tiloja on yhä muutettu sekä asiakkaita että henkilöstöä ajatellen.

“Olemme juuri saaneet uuden peltikaton. Myös aula on uudistettu siten, että vastaanotto on siirtynyt osaksi kahvila Amandaa. Vanhan vastaanoton kohdalle on tullut toimistotiloja, mikä helpottaa työskentelyä. Uusien tilajärjestelyjen lisäksi olemme voineet päivittää myös teknologiaamme”, Bergroth kertoo.

 

Palveluja ja yhteistyötä osana vastuullista ympäristösuhdetta

Uudistukset ovat Bergrothin mukaan osa yrityksen arvopohjaa: asiakkaan kohtaamista kokonaisvaltaisia palveluja tuottaen ja kehittäen.

“Lehmirannan henki on muiden ihmisten kohtaaminen. Luomme asiakkaille viihtyisät puitteet, mutta asiakkaat luovat itse oman yhteisönsä. Se vahvistaa luontevasti Eläkeliiton strategiaa ikäystävällisestä Suomesta. Viimeaikaisten saneerausten ja tilajärjestelyjen myötä tuo tavoite toteutuu entistä paremmin.”

Asiakaspalvelu nivoutuu Bergrothin mukaan läheisesti osaksi ympäristöä. Lomakeskus käsittää 22 hehtaarin Artun luonnonsuojelualueen, jolle on saatu pysyvä suojelustatus ELY-keskukselta. Muita kohteita ovat 2,6 kilometrin valaistu liikuntareitti Eeron polku sekä Lehmijärvi ja sen ympäristö.

Tänä kesänä alueella järjestetään sään salliessa perinteinen juhannusjuhla kokkoineen ja lipunnostoineen. Bergroth kertoo, että kesä näyttää oikein hyvältä.

“Lomakauden alku on saanut puhelimet soimaan. Heinäkuun lopulla alkavat ohjelmaviikot, joissa näkyy vahvasti luonnossa liikkuminen. Ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus ovat liiketoimintamme elinehtoja, sillä luonnolla on oleellinen maisema- ja virkistysarvo kaltaisellemme toimijalle.”

 

 

Lehmirannan lomakeskuksessa vastuullisuus nähdään myös ajatuksena, joka ulottuu sukupolvien yli.

“Haluamme tarjota palveluja luonnossa, mutta haluamme mahdollistaa sen tulevillekin sukupolville. Tätä tahtoa symboloivat esimerkiksi viime kesänä pihanurmelle istuttamamme kirsikkapuut. Se on näkyvä ele, joka kertoo yhdessä tekemisestä”, Bergroth sanoo.

Luonnonsuojelun edistämiseksi Lehmirannan lomakeskus tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sen myötä on syntynyt struktuuri, jonka pohjalta yritystoimintaa voi hedelmällisesti toteuttaa ja kehittää. Esimerkkinä yhteistyöstä on Coastal Bootcamp -matkailun kehittämis- ja yhteistyöhanke, joka jatkuu vielä ensi vuodelle. Yrityssalon hallinnoima hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sen tarkoituksena on vahvistaa matkailuun liittyvä yritystoimintaa.

“Coastal Bootcamp -hankkeen avulla olemme voineet tuotteistaa arvojamme ja verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Samalla olemme hyötyneet hankkeen koulutustilaisuuksista, joita Yrityssalo tarjoaa”, Bergroth sanoo.

 

Jatkuvasti kiinni ikäihmisten virkistyspalvelujen kehittämisessä

Kun koronan varjot väistyvät, odottaa Bergroth innolla, että ihmiset alkavat taas liikkumaan. Lehmirannan lomakeskuksessa liiketoimintaa tarkastellaan kuitenkin pitkäjänteisesti.

“Viiden vuoden päästä tulemme entistä paremmin hyödyntämään metsäalueita ja kehittämään toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Tällä aikavälillä tulemme myös tehostamaan digipalveluita ja verkko-ostettavuutta”. Bergroth suunnittelee.

Kotimaanmatkailun suosion kasvaessa Lehmirannassa uskalletaan katsoa pidemmällekin, 50 vuoden päähän.

“Maamme ikärakenteen muuttuessa ikäihmisille on entistä helpompi tarjota virkistys- ja matkailupalveluja. Se on voimavara, jonka kehittämisessä haluamme olla jatkuvasti kiinni”, hän sanoo.