Birkkalan tilalla on viljelty spelttiä 1990-luvulta asti. Nyt omistajat Simo ja Riina Larmo tunnistavat sille lupaavat markkinat Suomessa ja Euroopassa.
Suomusjärveltä maailmalle – Birkkalan tila kasvattaa maataloustoimintaa investoimalla speltin jalostukseen
Birkkalan tilan viljelijät Simo ja Riina Larmo ovat eriyttämässä speltin jalostusta omaksi osakeyhtiökseen. Kasvun ajureina heillä on vahva markkinatutkimus ja digitaalinen pilviratkaisu.
Suomusjärvellä, Helsingintien tietämillä sijaitsee perhetila, jolta löytyy kaikki suomalaisen maalaismaiseman peruselementit: näyttävä päärakennus, korkea kuivuri, työkoneiden ja lehtipuiden kirjoma pihapiiri sekä pelloilla aaltoilevat miljoonat viljantähkät.
Maatilan päätuote, speltti, sen sijaan on Suomessa harvinaisempi näky.
“Se on muinainen viljalaji, ja Suomessa niche-tuote. Speltti pystyy hyödyntämään maan ravinteita paremmin kuin monet muut viljat. Syvien juurien vuoksi se kestää hyvin äärioloissa, ja pitkä korsi ja jyvän paksu kuori suojaavat taudeilta ja tuholaisilta”, kertoo Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo.
Larmo tähdentää, että speltti ei ole ainoa Birkkalan tilan viljelemistä lajeista, mutta tuottoisin se on. Tilalla sitä on viljelty jo 90-luvun alusta, siitä lähtien kun hänen vanhemmat toivat lajin Saksasta. Nyt samasta viljasta jalostettavien tuotteiden lupaavimmat markkinat löytyvät ulkomailta, eritoten Keski-Euroopasta.
“Itselleni kuva kansainvälisestä laajentumisesta hahmottui jo opiskeluaikana. Agronomiksi opiskellessani suoritin vaihtovuotta Ruotsissa. Siellä ymmärsin, että maatilabisneskin voi olla globaalia, joten halusin lähteä kokeilemaan”, hän muistelee.
Tilaisuus siihen tarjoutui vuonna 2016, kun Birkkalan tilalla tehtiin isoja investointeja. Muun muassa kuivurin päivittäminen mahdollisti suuremman tuotantokapasiteetin. Larmo oli ottanut tilan hoidettavakseen pari vuotta aikaisemmin, ja tarjolla oli eri kehitysmahdollisuuksia. Bisneksen laajentaminen vaati kuitenkin veronsa, eikä kv-vientiä edistäviin kymmenien tuhansien arvoisiin markkinatutkimuksiin ollut vielä varaa.
Sitten yllättävä jakelukanava löytyi verkosta.
“Amazon oli edullinen vaihtoehto viennin aloittamiseksi. Sen avulla pääsimme suoraan asiakaspintaan kiinni. Yleensä viennissä myös kuljetuskustannukset ovat suuria, mutta heidän kanssa logistiikkakin järjestyi helposti. Päästiin heti testaamaan markkinaa ja saatiin palautetta suoraan asiakkailta”, Larmo kertaa.
Lisää vauhtia vientiin yritys sai pari vuotta sitten pohjoismaisesta Euro Scalers -ohjelmasta. Sen aikana toteutettu markkinatutkimus käänsi suunnan Hollantiin. Sittemmin siitä on tullut yrityksen pääkohdemaa.
“Hollannissa keskitymme raaka-ainemyyntiin. Maailman johtavana ruoan viejänä se on meille tärkeä maa. Siellä yksikin kontakti siellä voi olla todella tuottoisa”, Larmo sanoo.
Birkkalan tila tuottaa myös kokonaisia spelttijyviä, joita voi käyttää jauhatukseen tai ruokien lisukkeeksi riisin tapaan.
Jalostusinvestoinnilla noustaan “farmiliigasta”
Toiminnan skaalaaminen Suomen ulkopuolelle edellyttää panostuksia myös kotona. Tällä hetkellä Birkkalan tilalla on käynnissä suuroperaatio: uuden yhtiön perustaminen.
“Tavoitteena on rakentaa uusi mylly speltin jalostuksen tarpeisiin. Edelliset laajennukset ovat olleet pieniä, mutta aikaisemmin olemmekin pelanneet farmiliigassa. Nyt ollaan nousemassa uudelle tasolle”, Larmo veistelee.
Sijoittaminen uuteen osakeyhtiöön on yritykselle mittava investointi. Seuraavan viiden kuukauden kuluessa tavoitteena on etsiä sijoittajia ja rahaa. Uuden yrityksen odotetaan olevan toiminnassa vuoden tai kahden aikajänteellä.
“Emme hae investoinnilla supermassatuotteita. Myllyala yleisesti ei ole mikään kultakaivos, mutta tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä hyvä. Kun tuotantolaitos on valmis, liikevaihto tuplaantuisi kahdessa vuodessa.”
Arvot suitsivat kehitystä
Speltin viljely tarjoaa siis tarjoaa hyvät lähtökohdat menestyvälle liiketoiminnalle. Birkkalan tilalla kuitenkin tiedetään, että kehityksellä on rajansa. Kymmen vuotta yrittäjänä toiminut Larmo ymmärtää, että muutos ei saa tapahtua liian nopeasti.
Lisäksi jos kasvu riistäytyisi hallinnasta, saattaisi se myös muuttaa brändiä väärään suuntaan. Talon emäntä, Riina Larmo valvoo, ettei näin käy.
“Haluamme ennen kaikkea pysyä perheyhtiönä, säilyttää ilmeen maanläheisenä ja toimia jalat maassa. Rohkaista ihmisiä ruoanlaittoon ja pitää luomuviljelyä esillä”, hän linjaa.
Nyt luomuviljely näkyy Birkkalan tilalla niin, että viisivuotisella viljelykierrolla huolehditaan maaperän kunnosta ja kasvuston terveydestä. Ympäristötavoitteisiin kuuluu myös kiertotalous. Yritys hyödyntää muun muassa biomassaa lämpöenergiana polttamalla haketta.
“Käytämme lisäksi speltin kuorta kuivikkeena. Myymme 25 litran kuivikepaketteja lähiseudun asukkaille, joilla sille on tarvetta”, Simo täydentää.
Tilalla on käytössä Rento Innovations -softatalon Boxhunt-pilviratkaisu. Sillä viljaa voi jäljittää reaaliajassa ja seurata sen kulkua pellolta aina valmiiden tuotteiden lähetykseen.
Digitaalinen tietokanta säästää työpäivän viikossa
Materiaalien hyötykäyttö ja viljelyyn liittyvä optimointi ovat yleisiä menetelmiä maanviljelyksessä. Ratkaisu, jolla Birkkalan tila on onnistunut toimintaansa tehostamaan on kuitenkin alalla vähemmän tunnettu. Rento Innovations -ohjelmistotalon toteuttama Boxhunt-pilviratkaisu auttaa tekemään päätöksiä digitaalisen datan pohjalta.
“Se on toimintamme peruspilari. Maataloudessa mittaamisen arvo korostuu, sillä tilausmäärät ovat suuria. Kyse on elintarvikkeista, ei Nokian puhelinkomponenteista. Kun voimme Boxhuntin avulla optimoida eri toiminnan osa-alueita, säästää se jo minulta yhden vuorokauden työt viikossa”, Larmo laskee.
Simo ja Riina tunnistavat ohjelman hyödyt eritoten uuden jalostusinvestoinnin kynnyksellä.
“Speltin jalostusketjussa on monia tekijöitä. Alkuperä, ajankohta ja jäljitettävyys joka askeleella. Niiden mittaamisella voidaan helposti vähentää hävikkiä”, Riina summaa.
Tervetuloa kuulemaan lisää Birkkalan kasvutarinasta ja elintarvikeketjun kansainvälistymisestä 10.10. klo 9-11 tilaisuuteen Suomusjärvellä
Katso tästä tarkemmin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.
Artikkeli julkaistu 09/2023
