Ulkomaalaistaustainen työntekijä voi tarjota yritykselle jotain, mitä kantaväestöllä ei ole: kulttuuriosaamista, kielitaitoa ja ymmärrystä uusista markkinoista. Salolainen Tulisuoja Suomi Oy on hyötynyt niistä kaikista.
Meriniityssä Finnfoamin tiloissa toimii yritys, joka tarjoaa paloturvallisuuden ja ääneneristyksen testauspalveluja. Tulisuoja Suomi Oy palvelee ero alojen asiakkaita niin Suomessa kuin ulkomailla. Eniten kysyntää on rakennus- ja meriteollisuudessa.
Tulisuojaratkaisujen ja niissä käytettävien materiaalien testaamisessa vaaditaan monipuolista osaamista – kaikkea kemiasta kirjanpitoon. Tähän tarpeeseen yritys on saanut apua Markéta Vackovásta, joka muutti Tšekistä Suomeen kaksitoista vuotta sitten.
Vacková aloitti Salossa Finnfoamin työharjoittelijana keväällä 2025. Kun tieto tehokkaasta työntekijästä kantautui Tulisuojan toimitusjohtaja Jarmo Simolan korviin, ja tämä innostui.
Työ alkoi kirjanpidosta, mutta sittemmin tehtävät ovat laajentuneet.
”Olen tehnyt raportteja testeistä ja päässyt assistentiksi tuotetestaukseen. Samalla olen yhä kontrollerina Finnfoamilla. Siellä teen kirjanpitoa muutamalle yritykselle sekä prosessinkehitystä ja data-analyysiä”, Vacková kertoo.
Simola ja Vacková esittelevät testitilan uunia, jolla testataan rakennusmateriaalin paloteknistä käyttäytymistä. Tuloksia käytetään tuotekehityksen ja laadunvalvonnan apuna.
Hyötyjä monimuoto-opinnoista
Töiden ohessa Vacková opiskelee tradenomiksi Haaga-Heliassa taloushallintoon suuntautuen. Opinnot ovat monimuoto-opintoja, jotka voi sovittaa osaksi työntekoa.
Tulisuojalla ajatuksena oli alusta asti, että töiden lisäksi Vacková voisi iltaisin opiskella etänä. Kiireellisissä tilanteissa työnantaja on joustanut tarjoamalla apua tai palkatonta vapaata.
Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja valmistuminen on vuoden päästä keväällä. Lopputyönsä Vacková tekee Finnfoamille aiheena vastuullisuusraportoinnin automaatio. Tuloksia voivat mahdollisesti muutkin yritykset hyödyntää.
“Kun vastuullisuusraportoinnin prosessi on selvillä, voidaan sitä soveltaa myös pienempiin yrityksiin”, Vacková kertoo viitaten Tulisuojan saamaan lisäarvoon.
Kurkistus sisälle uuniin. Testitilan lisäksi Tulisuojalla on laboratoriot rakenteellisen palonkestävyyden ja äänieristysten testaamiseen.
“Vähintäänkin yhtä hyvä kuin suomalainen vaihtoehto”
Myös työnantaja tunnistaa työntekijänsä arvon. Simolan mukaan kirjanpidon osaajia on paljon, mutta kun vaatimuksena on lisäksi esimerkiksi huolinta, sourcing ja testausraportointi, ei osaajia niin löydykään.
”Markétan kaltainen työntekijä on näissä perustehtävissä vähintäänkin yhtä hyvä kuin suomalainen vaihtoehto. Sen lisäksi ulkomaalaistaustaisella on usein mukanaan jotain, mitä suomalaisella ei voi olla, kuten vieras kulttuuri ja kielitaito sekä sen maailman ymmärtäminen. Se on selvä etu”, hän näkee.
Simolalla on pitkä kokemus vierasperäisten työntekijöiden esihenkilönä. Hän näkee, että taustastaan riippumatta ihmiset ovat hyvin samanlaisia. Eroja muovaavat koulutuserot ja kulttuurilliset tekijät, mutta nekin ovat lopulta pieniä – ainakin Euroopan sisällä.
Vacková ei ole ensimmäinen Tulisuojan palkkaama ulkomaalainen osaaja. Hänen edeltäjänsä oli kiinalaisperäinen työntekijä, joka teki sourcing-työtä ja tavarahankintaa paikallisilla markkinoilla.
Simola kokeekin, että vierasperäinen työntekijä tuo taloon bonusta, jota voi hyödyntää myöhemmin, kuten juuri uusien markkinoiden avaamisessa.
”Kun valintaa katsoo ihan liiketoiminnallisin perustein, voi muualta tulleella olla jotain sellaista, jonka voi muuttaa rahaksi”, hän tiivistää.
Työnantaja, viesti suomeksi!
Suurin este ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiselle ovat ennakkoluulot, esimerkiksi koskien kielitaitoa. Tulisuojalla se on turha murhe, sillä Vackován suomea Simola luonnehtii paremmaksi kuin “Salon murretta”.
Simola välttääkin pitämästä ulkomaalaistaustaisia erillään kantaväestöstä.
”Ihmisen pää voi olla hyvä, vaikka hän ei sitä voikaan ilmaista meidän kielellä. Siitä pääsee yli vain sillä, että työnantaja viestii työntekijälle suomeksi. Silloin tämä joutuu käyttämään suomen kieltä.”
Vastuu on myös työntekijällä. Vackován mukaan, varsinkin ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden on englannin lisäksi osattava ainakin vähän suomea. Muuten he eivät pärjää opinnoissa.
Vacková suoritti itse TE-toimiston vuoden kotoutumiskurssin puolessa vuodessa. Suomen ja englannin lisäksi hän osaa saksaa. Keväällä on alkamassa kiinan kurssi.
”Meillä on työntekijä Kiinassa, joten haluan osoittaa kunnioitusta häntä kohtaan. Lisäksi haluan ymmärtää paremmin Kiinan kulttuuria. Kunnioitus toisen kulttuuria kohtaan on mielestäni tärkeää”, Vacková kokee.
Tulisuoja Suomi Oy on keskittynyt paloturvallisten materiaalien testaukseen, tuotekehitykseen, valmistukseen ja maahantuontiin. Toimitusjohtaja Jarmo Simola tunnistaa arvon, jota syntyjään tsekkiläinen Markéta Vacková tuo yritykseen.
Uteliaisuus arvokasta siinä missä osaaminenkin
Tulevaisuudessa Tulisuoja on valmis tarjoamaan harjoittelupaikkoja muillekin kansainvälisille opiskelijoille, tarpeen mukaan. Yritys on jo fasilitoinut yhden diplomityön, joka liittyi CE-merkintöihin.
Simola kuitenkin varoittaa yrityksiä lähtemästä korkeakouluyhteistyöhön suin päin. Ennen aloittamista on mietittävä tarve, joka usein liittyy tuotekehitykseen tai innovointiin.
Haasteena on se, että yritys haluaa yleensä pitää kaiken tuotekehitykseen liittyvän tiedon itsellään, eikä siksi voi kertoa korkeakouluille tai työntekijäkandidaateille kovinkaan tarkasti sitä, mitä ollaan tekemässä
Siksi ilmoituksessa kannattaa tarpeeksi väljästi asetella, minkälaista kiinnostusta ja osaamista työntekijältä tai opiskelijalta vaaditaan.
Monipuolisuudesta ja laajasta kokemuksesta on myös hyötyä. Niiden taustalla on yhteinen nimittäjä.
”Jos ihminen on utelias, on se hyvä asia. Vaikka tekijä ei jotain osaisikaan, alkaa hän heti sitä selvittämään”, Simola muistuttaa.
____________________________________________________________________________
Haluatko kansainvälisen opiskelijan harjoittelijaksi yritykseen?
Varsinais-Suomessa on käynnistynyt ESR-hanke ’KOHTA’, jonka tavoitteena on edistää seutukaupunkien – kuten Salon – työnantajien ja kansainvälisten AMK-opiskelijoiden kohtaamisia niin, että yritykset löytävät osaajia ja opiskelijat työpaikkoja.
Turku AMK:ssa opiskelee kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita esim. seuraavilla aloilla: liiketalous, ICT, energia- ja ympäristötekniikka, biotekniikka, konetekniikka ja sosionomiala.
Opiskelijat tarvitsevat osana opintojaan harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja yrityksistä.Turku AMK:ssa opiskelee kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita mm. liiketalouden, ICT:n, tekniikan ja sosiaalialan koulutuksissa. Osana opintojaan he tarvitsevat harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja yrityksistä.
Heräsikö kiinnostuksesi?
Vastaa kyselyymme https://www.lyyti.fi/questions/f0062d22ea
TAI
Ota yhteyttä Kirsi Ruohonen | kirsi.ruohonen@yrityssalo.fi | niin kerromme lisää!
Artikkeli julkaistu 1/2026
Yrityssalo on mukana EU:n osarahoittamassa ESR-projektissa KOHTA – Kansainväliset opiskelijat harjoitteluun ja työhön seutukaupunkeihin. Projektin tavoitteena on edistää kansainvälisten AMK-opiskelijoiden harjoittelua ja työllistymistä seutukaupunkeihin, kuten Saloon.
