NextRural hanke (1.8.2025 – 31.7.2027) keskittyy maaseudun alueella toimivien, alle 50 henkilöä työllistävien yritysten liiketoiminnan uudistumisen ja kasvun tukemiseen. Toimialafokuksessa on teollisuus ja palvelut, pois lukien matkailu ja ruokaketju. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Yrityssalon hallinnoima yhteistyöhanke toteutetaan yhteistyössä Turunmaan (Kemiönsaaren kunta), Loimaan (Loimaan kaupunki) ja Vakka-Suomen (Ukipolis Oy) kehittäjien kanssa.
Salon talousalueella maaseutua on ydinkeskustan ja Halikon teollisuusalueen ulkopuolella kaikki alueet. Kohdealueelta voidaan tunnistaa kohtuu vahvasti monipuolinen alihankintateollisuus, yrityspuistot kantateiden varsilta ja monien toimialojen yrittäjät. NextRural hankkeessa on tähän mennessä sparrattu lukuisia yrityksiä, organisoitu alueellisia yritystapaamisia sekä järjestetty esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamiseen ja Datakeskus Suomessa ja Salossa tilaisuuksia IoT Campuksella.
Hankkeen asettamisen jälkeen liiketoimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maaseutupulssin 12/2025 mukaan:
- maaseudun yrittäjät varautuvat nousujohteiseen uuteen vuoteen
- maaseudun yrityskenttä suhtautuu vuoden 2026 näkymiin vahvistuvalla luottamuksella. Mitä kauempana kaupungista työnantajayritys sijaitsee, sitä parempaa kysyntää, työllisyyttä ja investointikehitystä se keskimäärin odottaa.
Viime aikojen geopoliittiset jännitteet ovat luoneet varsin suuren tarpeen rakentaa, uudistaa ja päivittää keskeisiä osia yhteiskunnan tukijaloista, infrastruktuurista. Esimerkiksi fossiilivapaa energiainfrastruktuuri ja yhä vahvempi turvallisuusinfrastruktuuri luovat koko ajan pitkäjänteistä kysyntää isoille investoinneille, tekemiselle ja osaamisen päivittämiselle.
Yhtä kaikki nämä markkinamuutokset ovat rikastuttaneet NextRural-hankkeen painopistealueita ja tällä hetkellä voidaan tunnistaa loppuvuoden 2026 painopisteteemoina Yrityssalon näkökulmasta mm:
– fossiilivapaan energiasiirtymän infrahankkeiden mahdollisuuksien selvittäminen ja kotiuttaminen kuten: maaseudun energiavarastot ja datakeskushankkeiden aliurakointi paikallisin resurssein
– defence- ja turvallisuusinvestointien alihankinta NATO-maihin yhteistyössä muiden Defence-hankkeiden kanssa
– venetelakoiden kokonaisuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomessa
– alle 50 henkeä työllistävien yritysten liiketoiminnan kehitystarpeet, kuten rahoitus, markkinointi ja myynti, vienti, tekoälyn hyödyntäminen ja tuotannon automatisointi
Mitä on fossiilivapaa energiainfrastruktuuri
Tulevaisuuden fossiilivapaa energiajärjestelmä on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kestävyyden kehittämistä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista on hakeutunut aivan uuden tason kasvuloikkaan ja tämä mullistaa tähän liittyvän infrastruktuurin isot suunnitelmat ja investoinnit – energian ja raaka-aineiden tuotanto ja siirtäminen sekä varastointi ja jalostaminen. Fossiilivapaa liiketoimintamalli muodostuu useiden kokonaisten järjestelmien yhdistelmästä, jossa energiaratkaisut, logistiikka, rakentaminen ja kuluttajakäyttäytyminen tukevat toisiaan. Tuloksena on integroitu kokonaisuus, jossa päästöt vähenevät sekä ympäristökuorma kevenee.
Esimerkki tulevaisuuden fossiilivapaasta energiajärjestelmästä (Destia).
Energiajärjestelmän murros avaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden luoda vähähiilistä yhteiskuntaa, kestävää taloudellista kasvua sekä omavaraista energiantuotantoa. Murros on yksi Suomen talouden kasvattamisen avaimista.
Suomella on merkittävä mahdollisuus astua ”voittajien leiriin”, jos murros otetaan vakavasti ja sen avulla rakennetaan uutta liiketoimintaa Suomen rajojen sisälle. Samanaikaisesti voidaan edistää yhteiskunnan omavaraisuutta, sietokykyä sekä vastata päästövähennystavoitteisiin. Esimerkiksi seuraavia askeleita on tapahtumassa:
- Fingridin 5,2 MRD investointiohjelma mahdollistaa, että sähköjärjestelmään voi liittyä valtava määrä uutta sähköntuotantoa ja sähköverkon vahvistaminen on myös Salon talousalueen kannalta merkittävä vipuvarsi.
- Fossiilittoman sähkön tarjonta jatkaa voimakasta kasvuaan – tuulivoima ja aurinkovoima tuotannossa ja uutta ydinvoimaa valmistellaan.
- Meri-Lapista länsirannikon läpi kulkeva – vaiheittain kysynnän ja tarjoaman ympärille rakentuva vetytalousinfrastruktuuri (Gasgrid). Vetytaloudelle optimaalinen alue on juuri sellainen, jossa hiilidioksidia on tarjolla ja sähkö on edullista.
- Osana kokonaiskuvaa lämpöenergiaa tuottavat pienydinvoimalat edetessään tulevalla vuosikymmenellä ”vapauttavat” esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaukolämmön nykyisen tuotannon sähkötarpeen, jolloin edullista ja puhdasta sähköä olisi todennäköisesti käytettävissä yhä enemmän.
Datakeskus Saloon
Datakeskukset eivät ole vain suuria sähkönkuluttajia, vaan osa energiajärjestelmän tasapainottamista ja alueellisen kilpailukyvyn rakentamista. Juuri tämän tyyppistä energia-, data- ja lämpöjärjestelmien integraatiota pidetään yhtenä fossiilittoman energiajärjestelmän keskeisistä ratkaisuista Suomessa. Käytännön haasteena on varmistaa uuden energiatuotannon käyttö vahvistamalla siirtoverkkoa ja innovoimalla riittävästi säätövoimaa, kun tuulivoima ja aurinkovoima lepäävät.
Saloon sijoittuva, suunniteltu datakeskus tarjoaa useille sadoille työntekijöille vuosiksi työtä konesalien rakentamisessa vaihe vaiheelta. Valmiit konesalit työllistävät aluksi useita kymmeniä ja suunnitelmissa olevien kaikkien konesalien jälkeen muutamia satoja henkilöitä suoraan ja luokkaa tuplasti välillisesti.
Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on iso potentiaali. Osa tästä energiasta voidaan siirtää kaukolämpöverkossa kiinteistöjen lämmitykseen, mutta haasteena on löytää suurelle energiamäärälle kohdetta, jossa tarve olisi ympärivuotinen. Hukkalämmön hyödyntämisen tunnistetut keihäänkärkihankkeet (SymbioCity/VTT) liittyvät lähimmin vapaa-ajan ja matkailun sekä elintarviketeollisuuden arvoketjuihin:
- uimahalli/kylpylä
- kalankasvatus, maa-altaat
- biomassan kuivatus
- kasvihuone
Laskentatehoa tarjoavan teknologian kehittyessä esimerkiksi paljon sähköä kuluttavien laskentayksiköiden jäähdytystarve vähenee ja jäähdytysnesteen lähtevä lämpötila kasvaa noin 10 astetta (Nvidia seuraava sukupolvi). Tämä lisää hukkalämmön käytön ja edelleen jalostuksen potentiaalia entisestään.
Artikkeli julkaistu 7/2026
