Osakeyhtiölaki velvoittaa yrityksiä perustamaan hallituksen. Laki ei kuitenkaan takaa, että hallitus toimii tarkoituksenmukaisesti. Siinä riippumaton hallitusammattilainen voi auttaa – niin kasvun kynnyksellä kuin yllättävän murroksen edessä.
Yrityksissä hallituksella on kolme päätehtävää: strateginen ohjaus, taloudellisen kehityksen valvonta sekä operatiivinen tuki. Siinä missä hallitus linjaa strategiset suuntaviivat ja päättää, mihin yritys on menossa, toimitusjohtaja ja operatiivinen johto ratkaisevat, miten sinne päivittäin kuljetaan.
Monissa yrityksissä hallitus on kuitenkin vain muodollisuus. Kokoonpano täyttää lakisääteiset velvoitteet, mutta ei tuota yritykselle lisäarvoa. Tästä passiivisuudesta Turun Hallituspartnerit ry:n viestintävastaava Marja-Terttu Rantanen ja sidosryhmävastaava Mikaela Savolainen haluavat varoittaa.
“Silloin voi olla tarve riippumattomalle hallitusammattilaiselle. Jos yritys etsii vaikka uutta suuntaa, mutta ei löydä sitä omasta kompassistaan, voi ulkopuolinen auttaa”, ehdottaa Savolainen.
Toinen tilanne on kasvu. Vaikka kasvun edellytykset olisivat olemassa, voi tulevaisuuden epäselvyys passivoida yrittäjän. Riippumaton hallituksen jäsen tuo suunnan löytämiseen uutta näkökulmaa, hän lisää.
Savolainen ja Rantanen ovat Hallituspartnerit ry:n Turun paikallisyhdistyksen jäseniä. Valtakunnallinen Hallituspartnerit ry kokoaa hallitusammattilaisia yhteen ja toimii 11 alueellisen yhdistyksen kautta ympäri Suomen.
Hallituspartnereiden toiminnassa he ovat tunnistaneet, että juuri nyt yrityksiä vie uuden äärelle liikemaailman epävarmuus. Paraatiesimerkkinä tästä on Yhdysvaltain poukkoileva tullipolitiikka. Riippumaton hallituksen jäsen voi tehdä selkoa vaikeaselkoisista markkinanäkymistä osana skenaariotyöskentelyä.
Ulkopuolinen tuki ei kuitenkaan ole vain vakiintuneiden yritysten etuoikeus. Myös startup- ja pk-yritykset hyötyvät siitä.
”Riippumatonta asiantuntijuutta tarvitaan yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kaikissa yrityksissä hallituksen jäsenen tehtävä on strateginen, mutta pk-yrityksissä liikkuvuutta on enemmän ja jäsenellä saattaa olla kädet enemmän savessa”, Rantanen kuvailee eroja.
Vuosikellon avulla hallituksen kokouksiin tullaan valmistautuneena. Silloin liiketoimintaa tarkastellaan vuodenkierron eri osien näkökulmasta.
Vuosikellosta ryhtiä kokouksiin
Ensimmäinen muutoksena riippumaton hallitusammattilainen tuo toimintaan ryhtiä. Kokoukset järjestetään ja niistä pidetään pöytäkirjaa.
Tarkoituksena on valvoa ja kannatella yrityksen strategiaa sekä seurata sen kehitystä valituilla mittareilla. Mittarit vaihtelevat yrityksen mukaan: osa voi liittyä kannattavuuteen, osa tunnettuuteen. Kun mittarit ovat selvät, seuraa vuosikellokin perässä.
”Vuosikellon avulla hallituksen kokouksiin tullaan valmistautuneena. Silloin liiketoimintaa tarkastellaan myös vuodenkierron eri osien näkökulmasta”, Savolainen sanoo.
Rantanen ja Savolainen tietävät, että aina ryhti ei ole itsestäänselvyys. Joissain yrityksissä ollaan onnellisia, että kokoukset saadaan ylipäätään pidettyä. Toisissa pöytäkirjat kirjoitetaan vasta tilinpäätöstä varten.
Tällaisissa tapauksissa kilpailuetu luovutetaan kilpailijoille, kun yritys ei ehdi tarttumaan sille auenneisiin mahdollisuuksiin.
“Eivät kokoukset sinällään tuota mitään, vaan suunnitelmat on myös pantava toimeen. Jos siis menee huonosti, syy ei välttämättä ole maailmantilanteessa, vaan silloin yrityksen kannattaa katsoa peiliin. Sen riippumaton hallituksen jäsen voi sanoa ääneen”, Rantanen toteaa.
Mikaela Savolainen tietää hyvin, mitä hallitustyö yrittäjältä vaatii. Hän johtaa Turun Marilyn-yökerhoa ja istuu sen hallituksessa.
Valinta kannattaa tehdä huolella
Riippumattoman hallituksen jäsenen rekrytointi on pk-yritykselle iso askel, etenkin jos sellaista ei yrityksessä aikaisemmin ole ollut. Siksi valinta kannattaa tehdä huolella. Hallituspartnerit voi auttaa tässäkin.
”Aluksi käymme yhdessä yrityksen kanssa läpi, mitä tavoitellaan. Haetaanko kasvua vai kannattavuutta. Sen jälkeen mietitään, minkä tyyppinen henkilö tehtävään sopisi”, Rantanen kertoo.
Osaajia on erilaisia. Toisilla korostuu riskienhallinta, toisilla markkinatuntemus. Jotkut tuntevat investoinnit, toiset rahoituksen. Kv-kasvun tueksi kannattaa valita osaaja, joka tuntee vieraan markkinan kulttuurin, kielen ja verkostot.
Omia lajejaan ovat vähittäiskauppa tai viestintä, joista molemmilla on omat osaajansa. Ravintola-alalla korostuu taas kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen. B2B- ja B2C-aloille on omat osaajansa.
Valintaa tehtäessä keskeistä on ymmärtää, että riippumaton jäsen ei ole yrityksen operatiivinen toimija. Yrityksille, joiden hallituksessa ei ole ollut riippumatonta toimijaa, voi se olla kulttuurishokki.
”Varsinkin perheyrityksissä omistajat saattavat olla mukana myös operatiivisessa toiminnassa. Kun sitten tulee ulkopuolinen, joka kehottaa luopumaan menneestä, on se varmasti vaikea tilanne. Mutta jos valinta ei osu oikeaan, yritys voi aina myös vaihtaa sopivampaan henkilöön”, Rantanen muistuttaa.
Moninkertaista arvoa panostuksiin nähden
Riippumattoman hallitusammattilaisen voi löytää Hallituspartnereiden kautta. Hallituspartnereiden jäseneksi pääseminen edellyttää HHJ-kurssin suorittamista sekä vankkaa kokemusta hallitustyöskentelystä. Uudet hallituksen jäsenet pyritään löytämään ensisijaisesti jäsenten keskuudesta.
Pk-yritys maksaa riippumattomalle hallituksen jäsenelle tavallisesti 800–1 200 euroa kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajan palkkio voi olla kaksinkertainen.
Rantanen ja Savolainen pitävät hintaa kohtuullisena siihen verrattuna, kuinka moninkertaisena se tuo arvon takaisin yritykselle – puhumattakaan siitä, mitä vastaava asiantuntijuus konsulttipalveluna maksaisi.
”Riippumaton hallituksen jäsen on myös itse hakenut hallitukseen, joten hän on henkilökohtaisesti kiinnostunut yrityksen kehittämisestä. Harvassa ovat ne, jotka haluaisivat vain nimensä paperiin”, Savolainen muistuttaa.
Uskottavuutta rahoittajien silmissä
Ammattimaisesti toimiva hallitus on signaali myös yrityksen ulkopuolelle. Rahoittajien ja isojen kumppaneiden silmissä se näkyy uskottavuutena ja kertoo siitä, että yrityksessä kyetään pitkäjänteiseen päätöksentekoon.
”Yritystoiminnan on oltava sellaista, että se kestää tarkastelua. Kasvuhakuisilla yrityksillä se korostuu varsinkin tässä maailmantilanteessa, kun rahoituksen saaminen pankeilta on vaikeaa”, Savolainen näkee.
Riippumaton hallitusammattilainen osaa arvioida rahoituskriteerejä etäältä. Hän voi tuoda näkemystä hakuprosesseihin, jotka saattavat olla vieraita varsinkin pk-yrityksille.
“Ja hallituksen on voitava vaatia läpinäkyvyyttä myös yrityksen johdolta. Jos tilinpäätöksestä käy ilmi epäselvyyksiä, ei se herätä luottamusta rahoittajissa”, Rantanen näkee.
Savolainen ja Rantanen kannustavat salolaisyrityksiä osallistumaan Hansa Nuija -kilpailuun. Näkyvyyden lisäksi tarjolla on sparraustukea.
Hansa Nuija palkitsee ansiokkaan hallitustyön – tarjolla näkyvyyttä ja sparrausta
Hallituspartnerit Turku lanseeraa tänä keväänä ensimmäistä kertaa Hansa Nuija -kilpailun. Siinä etsitään yrityksiä, joiden hallitustyö on erityisen vaikuttavaa ja kehittynyttä. Kilpailuun voivat ilmoittautua mukaan kaikki alle 50 miljoonaa vaihtavat yritykset. Hakuaika on 19.4.2026 asti.
Voittaja julkistetaan Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -alumnitilaisuudessa 20.5. Sieltä kilpailun voittaja etenee valtakunnalliseen Kultainen Nuija -kilpailuun, johon osallistuvat saavat laajaa näkyvyyttä. Voittajasta Kauppalehti tekee jutun.
Kilpailuun osallistuvassa yrityksessä tulee jo olla riippumaton jäsen hallituksessa ja hallituksen on pitänyt saada aikaan konkreettisia tuloksia.
Hallituspartnereiden Marja-Terttu Rantanen näkee, että Salon seudulla on runsaasti menestyviä yrityksiä, jotka voivat olla hyviä kandidaatteja.
”Pelkkä osallistuminenkin kannattaa, koska silloin yritys pakottaa tarkastelemaan liiketoimintaansa läheltä. Emme tee mitään yritysten puolesta, mutta sparraamme heitä. Jo tästä sparrauksesta on apua yrityksen liiketoiminnalle”, Rantanen lupaa.
Tutustu tästä tarkemmin kilpailuun
Artikkeli julkaistu 3/2026
