Prototyyppivalmistaja Protohouse Finland Oy toimii samoissa tiloissa, joissa Nokia aikoinaan kehitti kännykkäkuoria. Kymmenen vuoden aikana yrityksen asiakaskunta on kasvanut 15:sta 1 300:aan. Menestyksen taustalla on kokeneet osaajat ja ainutlaatuinen palvelukokonaisuus.
Salo IoT Campuksen lounaisesta kolkasta löytyy tilat, joista yli toista tuhatta yritystä on ottanut suunnan tuotannolleen. Siellä valmistettavilla prototyypeillä ideat jalostuvat kohti valmista tuotetta.
Toiminta on jatkunut samoissa tiloissa aina Nokian ja Microsoftin ajoilta. Kun teknojätit sammuttivat valot tiloista vuonna 2015, laittoi Protohouse ne uudestaan päälle.
Toimitusjohtaja Jari Surakka on nähnyt kymmenessä vuodessa yrityksen koko kehityksen.
“Aloittaessamme meillä oli 15 asiakasta. Pikkuhiljaa luku on kasvanut, ja nyt asiakkaita on noin 1 300. Mutta emme mekään tässä nyt olisi, jos Nokian aikana näitä hommia ei olisi saanut opetella”, hän myöntää.
Prototyyppejä valmistetaan useisiin eri tarpeisiin. Yritys on keskittynyt pienikokoisiin kappaleisiin.
Asiakkaiden lisäarvon välikätenä
Surakan mukaan usein luullaan, että prototyypit syntyvät jotain “vihreää nappulaa” painamalla. Todellisuudessa työ on monivaiheista ja edellyttää käsityötä. Taustalla on mekaniikkasuunnittelua, koneistusta, 3D-tulostusta, laserleikkausta ja elastomeeritekniikoita.
Asiakas maksaa ennen kaikkea lisäarvosta. Sitä Surakka havainnollistaa kertakäyttöhaarukalla.
“Yhdestä alle sentin hintaisesta haarukasta voi 3D-tulostimella tehdä proton 30 eurolla. Sitä ei kukaan ostaisi. Mutta jos asiakas saakin haarukkaan painettuna jotain erityistä ja pussillisen niitä alle kahdellakympillä, tulee tuotteeseen lisäarvoa”, hän sanoo.
Jos tätä lisäarvoa vielä ryhdytään tuottamaan sarjatuotantona, voi se syrjäyttää markkinoilla alkuperäisenkin haarukan. Tässä prosessissa Protohouse toimii välikätenä.
Työstettäviin materiaaleihin kuuluu muun muassa eri kokoiset alumiinit.
Perinteistä toimintaa uusimmalla teknologialla
Tänä päivänä valmistavan tuotannon pohjana ovat digitaaliset suunnittelutyökalut. Myös Protohousella hyödynnetään esimerkiksi generatiivista tekoälyä. Kehitys ei silti ole merkittävästi vaikuttanut Protohousen toimintaan.
“Olemme vahvasti konkretian puolella ja yhä kiinni perinteisessä mekaanisessa maailmassa. Koneistamme muovia ja pehmeitä metalleja, kuten alumiinia, kuparia ja messinkiä.”
Kilpailijat ovat tavallisesti keskittyneet joko koneistukseen, 3D-tulostukseen, laserleikkaukseen tai elastomeerivaluihin. Protohousen valttina on, että ne kaikki löytyvät heiltä saman katon alta.
Heillä on myös muita etuja, jota kilpailijoilla ei ole.
“Meillä on käytössä neljännen sukupolven 3D-tulostimet, ainoana Suomessa. Hyppäsimme suoraan yli kolmannen sukupolven ja käytämme nyt tehokkaampia ja nopeampia koneita”, Surakka sanoo.
Yrityksen tiloissa koneistaja työstää osat kaikissa työvaiheissa koneistuksesta viimeistelyyn. Kuvassa Ville seuraamassa koneistuskeskuksen toimintaa.
Tuotantoprosessi, joka palvelee asiakasta
Protohousen asiakkaat koostuvat keskiraskaasta teollisuudesta, komponenttitoimittajista ja suunnittelutoimistoista. Koneistusta tarjotaan myös muille konepajoille.
Hankkeet ovat nopeasyklisiä, minkä vuoksi tarjoukset on lähetettävä parissa päivässä. Silloin asiakas pääsee heti testaamaan kappaleita, suunnittelu etenee ja tuotanto pääsee vauhtiin.
Toisin kuin suuremmissa konepajoissa, Protohousella sama henkilö työstää osia kaikissa työvaiheissa. Näin työpäivään tulee Surakan mukaan myös vaihtelua.
“Tätä työtä ei vastavalmistunut koneistaja pysty tekemään, vaan se vaatii kokemusta. Nuorin koneistajamme on tehnyt työtä nyt 10 vuotta. Kokenein on aloittanut uran 80-luvulla.”
Nykyään Protohouse tekee myös sarjoja ja voi keskittyä vaikka vain yhden osan tuottamiseen. Silloin kaikki koneet suunnataan siihen.
“Jos paperitehtaalla menee pelikaani turpiiniin ja tuotantokoneeseen tarvitaan nopeasti vaikka 20 osaa, voimme nopeasti mahdollistaa tuotannon jatkuvuuden.”
Protohousen tilat eroavat tavallisesta konepajasta. Kyseessä on lähes laboratoriokoneistamo, jossa käytetään kuivakoneistusta. Keskuspölynimuri imee höyryt ja kaasut, eikä lastuja tarvitse väistellä. Juha laittaa koneistuskeskusta käyttökuntoon.
“Miehet ovat ykkösiä ja koneet kakkosia”
Aikaisemmin Nokialla Surakka veti linjamanagerina 25 henkilön tiimiä. Protohousen aloittaessa yritys työllisti kolme henkilöä, nyt yhdeksän. Liiketoiminnan kärkenä on yhä keskittyä protoilun “pieneen päähän”. Kasvu on haluttu pitää maltillisena.
“Isommat talot voivat tehdä sarjoja tehokkaammin, mutta me teemme yhä yksittäiskappaleita. Olemme kyllä valmistautuneet robotisaatioon, ja uusissa laitteissa on robottivalmiudet. Siihen suuntaan maailma on menossa”, Surakka tietää.
Koska yritys työstää vain pieniä osia, on se voinut toistaiseksi jatkaa nykyisissä noin 400 neliön tiloissaan. Viime vuonna vauhti kuitenkin kiihtyi, ja ylittipä yritys tänä vuonna yhden virstanpylväänkin: miljoonan liikevaihdon.
“Se oli mansikkakakun ja kahvien paikka. Siitä olimme poikien kanssa siitä pitkään jutelleet”, Surakka toteaa tyytyväisenä.
Kasvua Protohousella ei kuitenkaan haluta väkisin hakea. Yrityksen alkuvaiheissa vessatkin pestiin itse. Kunhan toiminta on kannattavaa, se riittää.
“Meillä ei ole tarvinnut myöskään lomauttaa ketään, ja se onkin ollut tavoitteena. Täällä miehet ovat ykkösiä ja koneet kakkosia”, hän sanoo.
Vasemmalta oikealle: Pasi, Jari, Mika, Janne, Marko, Ilmo, Ville ja Juha. Kuvasta puuttuu Aki.
Tutiustu tarkemmin Protohousen toimintaan täällä (protohouse.fi)
Artikkeli julkaistu 12/2025
