Datakeskusten sisällä serverit käsittelevät ja tallentavat dataa ympäri vuorokauden. Suomi houkuttelee investointeja viileän ilmaston, uusiutuvan energian ja hyvän infrastruktuurin ansiosta.
Datakeskuksia rakennetaan vauhdilla, ja Salolla on hyvät edellytykset päästä mukaan rakennusbuumiin. Alueelle datakeskus toisi pitkäaikaisia työllistäviä ja taloudellisia vaikutuksia, arvioi datakeskusalan järjestö FDCA:n Veijo Terho.
Digitalisaatio, pilvipalvelut ja tekoäly ovat arkea useilla elämän alueilla. Ne edellyttävät tiedon tallentamista suljettuihin laitoksiin – datakeskuksiin. Koska datakeskukset vaativat runsaasti sähköä, on Suomesta tullut houkutteleva kohde ulkomaisten sijoittajien silmissä.
”Muuhun Eurooppaan verrattuna täällä vaalitaan ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, kuten tuulivoimaa. Myös sähköä on saatavilla edulliseen hintaan. Etelä-Euroopassa joudutaan käyttämään paljon vettä keskusten jäähdyttämiseen, mutta Suomessa viileä ilmasto helpottaa jäähdytystä”, perustelee datakeskusalan järjestö FDCA:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho.
Veijo Terho toimii Finnish Data Center Associationin (FDCA) hallituksen puheenjohtajana. Järjestö edistää datakeskusalan kehitystä Suomessa.
Datakeskukset Terho jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiset tarjoavat pilvi- tai tekoälypalveluita loppukäyttäjille, kuten esimerkiksi Microsoftille ja Googlelle. Toisessa ryhmässä datakeskus toimii palvelinhotellina, joka voi palvella useita palveluntarjoajia sosiaalisen median alustoista terveyspalveluihin.
Suomen kannalta erityisesti ensin mainitut ovat otollisia. Tekoälydataa sisältävät serverihallit eivät ole yhtä riippuvaisia reaaliaikaisesta tietoliikenteestä kuin vaikkapa pankkiliikenne tai terveydenhuolto.
“Salossa on hyvät edellytykset tekoälydataa sisältäville datakeskuksille. Alueella on toimiva energiainfra ja hyvää tonttimaata. Perinteinen teollisuus on varmistanut, että sähköä on saatavilla”, Terho tunnistaa.
Rakentaminen ja käyttö työllistäisivät satoja
Datakeskusinvestoinnin toteutuessa kohdealueella käynnistyy pitkä prosessi, jonka hyödyt näkyvät välittömästi. Paikallinen liike-elämä kiittää heti rakentamisvaiheessa.
”Riippuu laitoksen koosta, mutta rakentamiseen tarvitaan usein satoja henkilöitä. Se generoi tuhansia henkilötyövuosia alueelle”, Terho kertoo.
Datakeskuksen ylöspanoon kuluu tyypillisesti vuosi tai kaksi. Riippuen sen koosta valmiin laitoksen pyörittäminen vaatii 30–100 henkilöä. Isommat, pilvipalveluita tuottavat keskukset voivat työllistää jopa 300 henkilöä.
Terho muistuttaa, että kokonaisuus voi myös kasvaa tarpeiden mukaan.
“Laitosta usein laajennetaan, kun bisnes kasvaa ja asiakkaita tulee lisää. Suunnittelu tehdään kuitenkin lähtökohtaisesti lopulliselle kuormalle, vaikka järjestelmiä lisätäänkin eri vaiheissa.”
Aktiivisille osaajille ja yrityksille ovet auki
Saloon datakeskus toisi jättimäisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Terhon mukaan moni rakentaja haluaa käyttää paikallista työvoimaa, sillä kun laitoksen rakentaminen alkaa, on työvoima saatava läheltä.
”Silloin ei kannata odottaa puhelinsoittoa, vaan tehdä itsensä näkyväksi, jotta pääsee neuvottelemaan rakennusvaiheessa”, Terho ohjeistaa Salon sähköasentajia ja rakennusalan yrityksiä.
Kun laitos tulee käyttövalmiiksi, tietäisi se töitä IT-alan insinööreille ja diplomi-insinööreille. Myös sähkötekniikka ja jäähdytys vaativat osaajia ja asentajia. Oma alueensa on järjestelmien huolto, kun laitoksen oma henkilöstö ei riitä.
Terho työskenteli aikoinaan vuosia Nokialla. Hän muistaa hyvin, millaisia mahdollisuuksia tarjoutui osaajille, joilla riitti intoa ja uteliaisuutta uutta teknologiaa kohtaan. Saman murroksen hän tunnistaa datakeskuksissa.
Liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen vaatii kuitenkin oikeaa asennetta koko alueelta, kunnanvaltuustoa myöten. Mahdollisuuksia voi kartoittaa matalallakin kynnyksellä.
”Lopullinen laitos saattaa maksaa miljardi euroa. Siksi investoreille 10 000 euron suunnittelukulut ovat pikkurahaa. Kannattaa siis olla rohkeasti yhteydessä ja auttaa heitä ymmärtämään, miksi Salo olisi hyvä sijoituskohde”, Terho kannustaa.
Piristysruiske Salolle
Saloon noustessaan datakeskus voisi ruokkia useita toimialoja. Kerrannaisvaikutukset tulisivat Terhon mukaan osaajien kautta, sillä laitoksen rakentajat, asiantuntijat ja huolto tulevat käyttämään lukuisia muitakin alueen palveluja.
”Datakeskukset ovat iso piristysruiske alueelle, rakennusvaiheen jälkeenkin. Kun alueelle muuttaa uusia asukkaita, syntyy tilausta niillekin palveluille, joita ei aluksi tule ajatelleeksi, kuten kaupoille, asunnoille ja vapaa-ajan palveluille”, Terho luettelee.
Hyviä kokemuksia Suomessa on esimerkiksi Kajaanista. Sinne on kymmenen vuoden sisällä syntynyt kokonainen datakeskusekosysteemi. Terho arvioi, että kaltainen ekosysteemi voi hyvin muodostua Saloonkin.
Hukkalämpö tarjoaa uusia mahdollisuuksia
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mikä on herättänyt kritiikkiä. Terhon mukaan median välittämä kuva on yksipuolinen.
”Vuonna 2023 datakeskukset kuluttivat Suomen kokonaisenergiasta noin 1,7 prosenttia. Vaikka kulutus kasvaa, yksittäiset teollisuuslaitokset kuluttavat yhä paljon enemmän. Datakeskukset voivat hyödyntää myös uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa. Sitä on tarjolla yhtä paljon tai enemmänkin kuin mitä datakeskukset käyttävät”, hän esittää.
Datakeskusten kerrannaisvaikutukset heijastuvat muuhun teollisuuteenkiin. Laitokset kuluttavat runsaasti sähköä, mutta niiden tuottamaa hukkalämpöä voi hyödyntää kaukolämpöverkossa.
”Kajaanissa on jo hyödynnetty lämmön kierrätystä. Myös kasvihuoneet voisivat hyödyntää datakeskusten lämpöä, pidentää sen myötä satokauttaan ja viedä tuotteitaan vaikka ulkomaille”, Terho visioi.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan datakeskushankkeita on valtakunnallisesti vireillä 22 miljardin euron edestä. Toteutuessaan ne tuovat kohdealueelle verotuloja useissa veroluokissa.
“Siksi datakeskukset parantavat kaikkien elämää. Kunhan investoinnit saadaan käyntiin, on niillä taloudellisia vaikutuksia vuosiksi eteenpäin”, Terho näkee.
Finnish Data Center Association on julkaissut kattavan selvityksen datakeskusmarkkinoiden potentiaalista Suomessa. Lue lisää ja lataa tutkimus täältä:
https://www.fdca.fi/data-center-reports-studies/
Artikkeli julkaistu 11/2025
