Suomen kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid tutkii kaasujärjestelmän laajentamista Länsi-Suomeen. Eteläisellä reitillä Salo olisi verkon varrella. Nyt Gasgrid kartoittaa laajennuksen edellytyksiä ja salolaisyritysten tarpeita.
Teollisuus kehittyy vauhdilla, mikä edellyttää tehokkaita ja uusiutuvia energiaratkaisuja. Siirryttäessä fossiilisista polttoaineista sähköön kestävä kaasuntuotanto ja -jakelu on avainasemassa.
Sen edistämiseksi Gasgrid arvioi metaanikaasun siirtoverkon laajentamista Länsi-Suomeen. Reitille on kaksi vaihtoehtoa: pohjoinen reitti Nokian kautta ja eteläinen reitti, joka kulkisi Pori–Rauma-akselia.
Salon kautta kulkiessaan eteläinen reitti toisi alueelle monia hyötyjä. Se mahdollistaisi teollisia investointeja ja tukisi lämmöntuotannon prosesseja, näkee Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund.
Toteutuessaan eteläisen reitin varrelle osuisi myös Salo. Se toisi paikalliselle teollisuudelle merkittävää arvoa, arvioi Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund.
”Asiakkainamme on suuria teollisuuskohteita, kuten teräs- ja öljyteollisuuden sekä metsä-, paperi- ja lasiteollisuuden yrityksiä. Kaasu on niiden toiminnassa erinomainen raaka-aine sekä teollisen prosessin mahdollistaja. Kaasua käytetään lisäksi kaukolämmön tuotannossa ja yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannossa.”
Kaasuinfran laajentaminen Saloon tukisi myös teollisia investointeja, sillä järjestelmät ovat merkittäviä rakennushankkeita. Lisäksi Gasgridin kaasujärjestelmä linkittyy osaksi sähkö- ja lämpöjärjestelmiä, mikä lisää Suomen energiahuoltovarmuutta.
Grönlund ei myöskään näe kaasujärjestelmää vihreän siirtymän vastaisena vaan pikemminkin sitä täydentävänä ratkaisuna. Varsinkin Suomessa se toimii teollisuuden ja energiantuotannon tukijalkana.
“Tammikuun kylminä, tuulettomina ajanjaksoina kaasun merkitys sähköjärjestelmille ja yhteiskunnan toimivuudelle on todella suuri. Nytkin kaasulla tuotetaan noin kymmenen prosenttia Suomen energiantuotannosta”, hän havainnollistaa.
Gasgridin vetylaaksokehityksen johtaja Heli Virkki korostaa markkinakyselyn merkitystä Salon yrityksille.
Salon tarpeet ilmi markkinakyselyllä
Siirtoverkon eteläisen reitin potentiaalia tullaan kartoittamaan markkinakyselyllä. Sillä selvitetään paikallisten yritysten ja päättäjien tarpeita kaasuinfran ulottamisesta Saloon. Kyselyn valmistelu on käynnissä ja se on tavoitteena saada auki juhannukseen mennessä.
Gasgridin vetylaaksokehityksen johtaja Heli Virkki kertoo markkinakyselyn toimivan herätteenä salolaisillekin.
“Se antaa meille kuvan siitä, minkä kokoisia toimijoita Salossa on. Lisäksi siirto-operaattorina meille on tärkeä ymmärtää, millaista arvoa voimme tuoda siirtoverkkoon liittyjille. Kun tunnemme asiakkaidemme tarpeet, voimme tarjota ehdotuksia, millainen palvelumme voisi olla”, Virkki sanoo.
Markkinakyselyn pohjalta voidaan arvioida, millainen käyttöaste eteläisen käytävän putkelle syntyisi, kuinka paljon siitä saataisiin uusiutuvaa kotimaista kaasua ja miten se vaikuttaisi teollisuuden kasvuun.
“Mikäli volyymi on perusteltu, voimme arvioida, mistä putken kannattaa kulkea, jotta infrastruktuuria rakennetaan mahdollisimman vähän ja jotta siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty”, Grönlund täydentää.
Monikaasualusta tarjoaa yhteisen infran
Salon läpi kulkiessaan eteläisen käytävän putkissa ei virtaisi ainoastaan maakaasua ja biokaasua, vaan myös synteettistä e-metaania, vetyä ja mahdollisesti hiilidioksidiakin.
Kyse on monikaasualustasta, joka tarjoaa yhteisen infrastruktuurin eri kaasuille. Sen edellytyksiä eteläisellä reitillä arvioidaan niin tekniseltä kuin liiketoiminnalliselta kantilta.
“Esimerkiksi e-metaanin kehittäjillä voi olla tarve sekä vedyn että metaanin siirtoon”, Virkki sanoo. “Monikaasualustalla on mahdollista viedä molempia suunnitelmia eteenpäin. Jos asiakas hyötyy ensin metaanin siirrosta, olisi se ensimmäinen tarve.”
Paikallisesti kaasuputki nostaa esiin kysymyksiä maankäytöstä, luvituksesta ja ympäristöstä. Niiden arvioimiseksi on käynnissä vetyverkon ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).
“Julkisissa YVA-tilaisuuksissa kuka tahansa voi tulla paikalle kuulemaan mitä maanalaisen siirtoverkon rakentaminen käytännössä tarkoittaa. Julkisten tilaisuuksien lisäksi olemme Gasgridilla järjestäneet maanomistajille omia tilaisuuksia”, Virkki sanoo.
Rakentamisen suunnitteluvaihe on nyt käynnissä ja siinä pyritään minimoimaan putkesta ympäristölle koituva vaikutus.
“Silloin on äärimmäisen tärkeää, että yhteistyö yritysten ja kaupungin välillä on saumatonta, jotta hyöty infrastruktuurista on mahdollisimman suuri”, Grönlund toteaa.
Gasgrid rakentaa Suomeen vedyn siirtoverkkoa, jolla voisi olla merkitystä myös Salolle. Lopulliset reittipäätökset selviävät ympäristövaikutusten arvioinnin ja maanomistajien kuulemisen jälkeen.
Arvoa jalostajille, tietoa yrityksille
Grönlundin ja Virkin mukaan Salo tarjoaa hyvät edellytykset monikaasualustalle. Gasgridin toimittama metaani olisi helppokäyttöisempi ja vähäpäästöisempi vaihtoehto esimerkiksi propaanille, jota teollisuudessa yhä paljon käytetään.
Uusiutuva hiilidioksidi tunnistetaan niin ikään arvokkaaksi tuotteeksi sitä jalostaville. Salossa Lounavoima polttaa jätettä, mistä vapautuvaa biogeenistä hiilidioksidia voi hyödyntää esimerkiksi e-metaanin tuottamisessa.
Niille salolaisyrityksille, jotka eivät ole tietoisia kaasujärjestelmän vaihtoehdoista, on valmisteilla kattava tietopaketti.
“Se kuvaa, mitä metaanikaasut mahdollistavat ja millaisissa prosesseissa niitä voisi hyödyntää”, Grönlund kertoo.
Kaasut tukemassa teollisuuden sähköistymistä
Teollisuuden nopea kehitys tulee lähivuosina haastamaan koko energiajärjestelmää. Tässä yhteydessä Suomi on hyvässä asemassa, sillä meillä sähköverkon luotettavuus on korkealla tasolla.
Grönlundin mukaan ei ole kuitenkaan poissuljettua, että sähköjärjestelmään liittyminen voisi vaikeutua. Kaasut voivat silloin tukea energiajärjestelmää kokonaisuutena.
“Salossa yksi skenaario voisi olla, että tuodaan teollisuustonteille kaasua, jolla sähköistetään teollisuutta ja siten mahdollistetaan toimijoiden nopea markkinoille pääsy. Kaasut voivat olla tukemassa Salon teollisuuden sähköistymistä”, hän ehdottaa.
Info:
- Gasgrid – Suomen valtion omistama yhtiö, joka vastaa kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä Suomessa. Tutkii nyt kaasuverkon laajentamista Länsi-Suomeen.
- Monikaasualusta – Yhteinen siirtoinfrastruktuuri eri kaasutyypeille, kuten maakaasulle, e-metaanille, vedylle ja hiilidioksidille.
- Eteläinen reitti – Kaavailtu Pori–Rauma-akselille, jonka varrella olisi myös Salo. Laajennuksen kannattavuutta arvioidaan markkinakyselyllä, joka aukeaa salolaisyrityksille kesän jälkeen.
- YVA-prosessi – Kansallisen vetyverkon suunnitteluun liittyvä menettely, jossa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia. YVA-prosessi sisältää kaikille avoimia tilaisuuksia. Gasgrid on järjestänyt lisäksi omia keskustelutilaisuuksia maanomistajille.
Artikkeli julkaistu 2/2026
