Kumpi valita yrityskäyttöön: ChatGPT vai Claude? Tekoälyasiantuntija Janne Stankowskin mukaan vertailu ei ole olennaista, vaan sen ymmärtäminen, mitä tekoälyn kehitys tarjoaa pk-yritysten kilpailukyvylle.
Generatiivinen tekoäly on kehittynyt viimeisen kahden vuoden aikana tavalla, jota harvat osasivat ennakoida. Monille arjesta tuttu ChatGPT on saanut rinnalleen tekoäly-yhtiö Anthropicin Clauden, joka on yleistynyt erityisesti asiantuntija- ja yrityskäytössä.
Tekoälyasiantuntija Janne Stankowski on seurannut AI-mittelöä läheltä. Hän on rakentanut tekoälyavusteisia automaatioita ja julkaissut hiljattain ilmaisen Claude-oppaan, joka on jo kerännyt LinkedInissä yli 2 700 kommenttia.
Stankowski ei ihmettele Clauden suosiota. Yksi merkittävimmistä käännekohdista oli Claude Coden julkaisu, joka osoitti, että tekoäly pystyy hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia itsenäisesti, eikä vain vastaamaan yksittäisiin kysymyksiin. Kehittäjät tunnistivat potentiaalin, ja Anthropic vastasi panostamalla tuotteeseen tiheällä päivitystahdilla.
Vertailu ChatGPTn ja Clauden välillä on silti Stankowskista harhaanjohtava lähtökohta yrityskäytölle. Molempien maksullisissa versioissa kyvykkyydet ovat pitkälti samat, eikä selvää paremmuusjärjestystä juuri ole.
”Lähtökohtaisesti se, kummalla saat halutun lopputuloksen, on parempi”, hän neuvoo yrittäjiä.
Stankowski itse käyttää Claudea ohjelmointiin ja sisällöntuotantoon, ChatGPT:tä puolestaan nopeisiin arjen kysymyksiin. Hän ei näe syytä valita toista toisen kustannuksella, mutta varoittaa hajauttamasta liian moneen työkaluun.
”Kannattaa ensin selvittää, saako yhdellä työkalulla kaiken tarvitsemansa. Vaikka testailu ja uuden opettelu on hyvästä, pelkästään huvin vuoksi ei kannata ottaa lisää työkaluja käyttöön.”
Promptaamisessa konteksti ratkaisee
Tekoälykeskustelun tunnetuin termi on promptaaminen. Se on kehote tai kysymys, jonka tarkkuus määrittää vastauksen laatua. Stankowski sanoo, että konteksti eli asiayhteys, jolla kysymystä taustoittaa, ratkaisee enemmän kuin promptin tarkkuus.
Käyttäjät ovat kohdanneet jos minkälaisia vinkkejä ohjelmien tehostamiseen. Esimerkiksi kieltoihin ja negatiivisiin ilmaisuihin nojaavien promptien on sanottu johtavan heikompiin vastauksiin. Tällaisiin ohjeisiin Stankowski kehottaa suhtautumaan varauksella.
”En enää tunnista selvää yhteyttä kielteisten ilmaisujen ja heikompien tulosten välillä. Promptausta kannattaa ajatella niin kuin selittäisi tehtävää uudelle työntekijälle. Kerro tilanne, mitä haluat ja määrittele tarkasti konteksti”, hän ohjeistaa.
Konteksti on hyvä rakentaa kerroksittain. Claude pystyy hyödyntämään aiempia keskusteluja ja projektikohtaista kontekstia. Projektityökaluilla tämän voi viedä pidemmälle. Tiettyyn projektiin voi määritellä käyttötarkoituksen, tavoitteet ja reunaehdot. Näihin nojaamalla tekoälylle ei tarvitse selittää kaikkea alusta.
Monipuolinen työkaveri
Tekoäly tekee muutakin kuin suoltaa tekstiä pyynnöstä. Stankowski muistelee, että vielä pari vuotta sitten oli mullistavaa, kun tekoälylle pystyi ylipäätään syöttämään tiedostoja. Nykyään se on arkipäivää.
Rooli on laajentunut. Nyt tekoäly voi toimia analyytikkona, koodarina ja suunnittelijana – tulkita dataa, kirjoittaa koodia, koota raportteja ja yhdistää niitä ulkopuolisiin työkaluihin.
Stankowskin mukaan yksi merkittävimmistä kehitysaskelista on juuri kyky käyttää muita ohjelmistoja käyttäjän puolesta.
”Eikä käyttäjän tarvitse itse osata käyttää kaikkia työkaluja. Tekoäly pystyy käyttämään niitä puolestasi. Lisäksi kaikki modernit ohjelmat ja sovellukset pyrkivät siihen, että tekoälyn voi yhdistää niihin.”
Tekoälyagentit yleistyvät
Generatiivisen tekoälyn seuraava kehitysaskel ovat agentit: ohjelmat, jotka suorittavat tehtäviä itsenäisesti ilman että käyttäjän tarvitsee ohjata jokaista vaihetta. Käytännössä agentti voi esimerkiksi seurata verkkokaupan chatbotin keskusteluja ja koordinoida asiakaspalvelua. Tai hallita Googlen maksettua mainontaa analysoimalla tuloksia ja tekemällä muutoksia kampanjoihin.
Markkinointi onkin Stankowskin mukaan ala, jossa tekoäly luo nyt merkittäviä tehokkuushyötyjä. Suomalaisillakin toimijoilla on yleistynyt arjessa markkinoinnin automaatio, jonka avulla pienikin yritys voi kilpailla näkyvyydestä isompien kanssa.
Ihminen kannattaa kuitenkin pitää mukana prosessissa, etenkin alkuvaiheessa, Stankowski neuvoo.
”Kannattaa ensin aloittaa niin, että tekoäly kirjoittaa esimerkiksi asiakasviestit luonnoksiksi, jotka yrittäjä itse katsoo läpi ja lähettää manuaalisesti. Vasta kun työnkulku toimii moitteettomasti riittävän pitkään, voi sen automatisoida täysin.”
Varoitus kannattaa ottaa todesta, sillä tekoäly on tehnyt myös peruuttamattomia virheitä saadessaan liikaa vapauksia. Stankowskin mukaan pahimmillaan kokonaisia tietokantoja on pyyhkiytynyt. Hän kehottaakin aina varmistamaan, että varmuuskopiot ovat tallessa ja tekoälyn toimintavaltuudet on rajattu selkeästi.
”Pelaa varman päälle. Jos yrityksellä on varmuuskopiot sellaisissa paikoissa, mihin tekoäly ei pääse, niin sitten sille voi antaa enemmän vapauksia.”
Omaa ajattelua ei kannata ulkoistaa
Tekoälyn tehokkuus myös houkuttelee delegoimaan sille yhä enemmän töitä. Stankowski tunnistaa ilmiön omasta kokemuksestaan: jos tehtävän antaa tekoälylle kokonaan eikä pysähdy miettimään itse, lopputulokseen jää etäinen suhde.
”Jos joku kysyy, miten jokin ratkaisu on tehty, vastaus voi olla, että en tiedä. Vaikka lopputulos olisi hyvä, se ei tunnu miltään, jos et oikeasti tiedä, mitä teit”, hän kuvailee.
Stankowski kirjoittaa edelleen paljon itse. Claude-opaskin on hänen kynästään, vaikka sitä on toimitettu tekoälyavusteisesti.
”Asioiden läpikäyminen kirjoittamalla jättää vahvemman muistijäljen. Se on paras tapa oikeasti oppia, myös tekoälyn käyttäjänä”, hän kokee.
Artikkeli julkaistu 7/2026
